Muualta Lapista

”Kun tekee mieli olla ilkeä, mene puhumaan aikuiselle” – Toni Nyströmiltä suoraa puhetta koulukiusaamisen seurauksista

Ennen luentoa Ylitornion Ainiovaaran koulun rehtori Jouni Vuontisjärvi on hieman varautunut. Kouluilla nähdään jos jonkinlaista luonnoitsijaa, joista osa on liikkellä rahastusmielessä. Tämän vierailijan järjestelyissä mukana olleet MLL Ylitornion naiset Marjo Korpi ja Sanna Kangas tietävät, että nyt on tulossa jotain muuta: Toni on hyvä, he painottavat jo etukäteen.

Sitä hän myös on. Karismaa ja asiaa täytyy miehellä olla, että saa teinit kuuntelemaan hiljaa kokonaisen oppitunnin. Hänellä on.

Toni Nyström on ensihoitaja ja palomies, jolla oli 15-vuotiaana niin vakava päihdeongelma, kodittomuus ja rikoskierre, että hän yritti tappaa itsensä. Hänen tapauksessaan tuolla katkeamispisteellä oli todistajat, jotka hälyttivät apua. Nyström päätyi sairaalaan ja ymmärsi tarvitsevansa apua.

– Kahden vuoden päihdekuntoutus ja useiden vuosien terapia tarvittiin, mutta jos olisin jatkanut sitä elämää, en olisi tässä, hän kertoi Ylitorniolla koululaisille.

Toni Nyströmin elämä lähti vinoutumaan heti ensimmäiseltä koululuokalta lähtien. Hänestä tuli kiusattu, koska kouluunmenoa jännittäessään hän unohti pukea kalsareiden päälle päällyshousut.

Sittemmin kiusaamisen aiheet vaihtuivat kasvoissa olleista luomista erikoisiin hiusmalleihin, joita kampaajaäidin hiusmallina olo aiheutti. Väliin haukuttin vanhempien köyhyyttä ja merkkivaatteiden puutetta, ja sitten kadehdittiin, jos hän oli kesätyöllään semmoiset onnistunut hankkimaan.

– Seitsemän vuoden piina. Minua kiusattiin milloin mistäkin. Kun kiusaajat eivät saaneet loppuvuosina minua enää murtumaan sanoilla, he löivät nyrkillä, Toni Nyström sanoo.

Koulut ja kiusaajat vaihtuivat. Äitikään ei kiusaamista uskonut ennen kuin näki poikansa turmellut kasvot lastensairaalan päivystyksessä.

– Ehkä hänkin siinä vaiheessa tajusi, että olisi jo vuosia aiemmin pitänyt ottaa vakavasti, eikä kuitata sillä, että pojathan nyt aina nahistelevat.

Omalla pahalla ololla oikeutin toisten kiusaamisen

Vuosia jatkunut henkinen ja sittemmin fyysiseksi muuttunut kiusaaminen katkeroitti. Se oli aiheuttanut vitosluokalle saakka jatkunutta yökastelua, erilaisia fyysisiä oireita ja jopa itsetuhoista käyttäytymistä. Lopulta se käänsi sisimmän niin ympäri, että murrosiässä Toni Nyström lyöttäytyi kiusaajiensa seuraan ja alkoi kostaa itselleen tapahtuneita asioita muille.

– Olin ilkeä ihan viattomille ihmisille. Yhtä pientä ja hentoa tyttöä haukuin läskiksi niin pitkään, että hän alkoi uskoa olevansa sitä ja lopetti syömisen.

Nyström oli vihainen kaikille. Jos hän ei saanut toisia itkemään sanoilla, hän veti jalat alta tai löi nyrkillä päähän.

– Minulla oli niin paha olla, että oikeutin muka itselleni moisen käytöksen. Olisi pitänyt ymmärtää mennä opelle tai kouluterveydenhoitajalle puhumaan, eikä satuttaa toisia, mutta en ymmärtänyt.

Toni Nyströmin tärkein sanoma nuorille onkin, että silloin kun tulee mieleen olla ilkeä tai paha toiselle, aikuiselle puhuminen on järkevämpää.

– Jos haluat olla tyyppi, josta pidetään ja joka muistetaan hyvänä tyyppinä vielä kouluvuosien jälkeenkin, käyttäydy niin. Jos haluat, että sinulle ollaan ystävällisiä, ole itse ystävällinen, hän neuvoo.

Hän painottaa, että ”läpällä” satuttamista ei olekaan.

– Jos tulee mieleen töniä, haukkua tai tuhota jotain, kannattaa muistaa, että seurauksista olet vastuussa itse. Mieti, haluatko olla se, joka pilasi toisen elämän tai maksaa korvauksia tehdyistä rikoksista 15 vuoden ajan, kuten minä, hän kyseli.

Koska Toni Nyström ei ymmärtänyt hakea apua pahaan oloonsa, vaan jatkoi kiusaamista, hän alkoi syrjäytyä. Peruskoulun jälkeen kauppaopistoon siirtynyt nuori mies oli sielläkin ilkeä. Toiset luokkalaiset eivät halunneet edes lähteä hänen kanssaan luokkaretkelle, vaan hän joutui jäädä koululle toisten lähtiessä reissuun.

Lopulta aseman seutu alkoi houkutella koulua ja kotia enemmän: ja sinne kokoontunut porukka.

– Kun tarpeeksi kauan katsoo toisten päihteidenkäyttöä, oppii sen itsekin. Lopulta olin 15-vuotiaana päihteiden sekakäyttäjä. Minulla oli yhdeksän kuukauden trippi, jota äiti jaksoi katsoa kolme kuukautta. Sen jälkeen hän pakkasi tavarani ja sanoi, että kotiin ei ole asiaa.

Päihteet oli rahoitettava rikoksilla. Kesän yli hän pärjäsi kodittomana. Kaveriporukka oli siirtynyt vahvempiin aineisiin ja piikitykseen.

– Minustakin oli tullut koditon, pahanhajuinen ihmishylkiö, jonka vartijat ajoivat asemalta ja asukkaat rappukäytävistä. Ensimmäisenä pakkasyönä otin yliannostuksen.

Kaksi sivullista sattui löytämään Tonin, joka päätyi sairaalaan. Siellä lääkärin sanat pysäyttivät.

– Hän sanoi, että sinä olet 15-vuotias. Lapsi. Eikö sinun pitäisi tehdä elämälläsi jotain järkevää. Jos jatkat tätä, sinua ei pelasta kukaan.

Noiden sanojen pysäyttämänä Toni Nyström alkoi raivata tietä elämään takaisin. Päihdekuntoutuksen jälkeen äitikin alkoi uskoa poikaansa. Terapiaa tarvittiin useita vuosia.

– Pääsin takaisin kauppikseen ja sen jälkeen olen opiskellut vielä toisenkin ammatin.

Nyt Toni Nyström on nelikymppinen palomies-ensihoitaja, viiden lapsen isä ja kahden isoisä. Oman taustansa vuoksi hän ymmärtää päihteiden käyttäjiä ja työssään kohtaamia tilanteita.

Hän kiertää kampanjoimassa omalla tarinallaan koulukiusaamista vastaan. Karvas esimerkki todistaa, että Lapissa ei olla yhtään sen paremmassa tilanteessa kuin etelässäkään.

– Nuorin työssäni tapaama päihteiden käyttäjä oli kymmenvuotias ja jo niin syvällä, että epäilin, ehtiikö edes viittätoista täyttää.

Nyström muistuttaa, että koskaan ei tiedä minkälaista kuormaa joku kantaa jo ennestään.

– Jotakuta on kiusattu koulussa, toista urheiluseurassa, yhtä kotona tai jotain somessa. Koskaan et voi tietää, onko sinun ilkeä sanasi viimeinen naula hänen arkkuunsa.

Sanojensa vakuudeksi hän kertoo julkisuudessakin olleen tapauksen 15-vuotiaasta, joka oli somessa saanut kehotuksen: tapa itsesi. Hän toteutti käskyn seuraavana päivänä.

Kokemaansa karua elämää sanottamalla Toni Nyström on saanut pidettyä 5.-9.-luokkien oppilaat aivan hiljaa. Hänen luentonsa on ollut hyvä. Tätä mieltä ovat hänet tunnin jälkeen piirittäneet oppilaat Jeri Raitaniemi, Roni Kenttämaa, Touko Rossi, Eemeli Rantasaari ja Otto Vuontissalmi:

– Tärkeää asiaa ja mieleenpainuvasti kerrottu, he toteavat.

Samaa sanoo rehtori: olipa hyvä esitys! Hänen mielestään koulullakin auttavia aikuisia ja ammattilaisia olisi riittävästi, kunhan kiusaaminen vain tulisi heidän tietoonsa.

– Siinähän se ongelma on: saada se näkyville aikuisille, Jouni Vuontisjärvi toteaa.

Myös järjestävän tahon edustajat Marjo Korpi ja Sanna Kangas ovat tyytyväisiä.

– Puhe oli suoraa, mutta tämänikäiset sen jo kestävät. Pienemmille on sitten aivan omanlainen kokonaisuus. Koulukiusaaminen on aina ajankohtainen asia. Vaikeinta on saada asia aikuisten tietoon, Marjo Korpi sanoo.

Sanna Kangas harmittelee, että koulun mahdollisuudet puuttua ovat rajalliset. Kodeissakin on tärkeää tehdä kiusaamisen vastaista työtä.

Toni Nyström kiertää koulukiusaamisen vastaisen luentonsa kanssa Lapin kuntia Simon MLL:n paikallisyhdistyksen aloitteesta. Myös Lapha osallistuu kustannuksiin.