Kulttuuri

Kuinka kaukoputkea käytetään? – Avaruus ja tähdet avautuvat tänään Kolarin kirjastosssa

Lappilaiset tähtitaivaan asiantuntijat Esa Turunen ja Mikko Suominen kertovat perjantaina, miten suomalaiset yrittivät sytyttää 1800-luvulla taivaalle keinotekoiset revontulet ja opastavat, miten jokainen voi kaukoputken avulla suunnata katseensa planeettoihin ja kohti maailmankaikkeuden syntyä.

Perjantaina 22. marraskuuta Kolarin kirjastolla järjestetään kello 17–23 kaikille avoin ja ilmainen Tähtitaivaan sankarit -iltama, jossa on mahdollista päästä tutustumaan tähtitaivaan mysteereihin, ilmiöihin sekä käytännön toimiin, kuten kaukoputkien käyttöön alan ammattilaisten opastamana.

– Kaikenikäiset aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita, eikä tapahtumaan tarvitse erikseen ilmoittautua, vaan riittää kun saapuu paikalle, kertoo Kolarin kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Kyösti Satokangas.

– Luvassa on kattava ohjelmisto: kaukoputken käytön opetuksen lisäksi on revontulitutkimusta sekä pienplanetaario. Sään salliessa illan aikana opittua voidaan soveltaa Kolarin tähtitaivaan alla, mutta jos sää ei suosi, vaihtoehtona on nähdä tietokoneen näytön kautta tapahtuva virtuaalimatka maailmankaikkeuteen.

Uskon, että meiltä löytyy aikaa asiantuntijoiden järjestämän ohjelman lisäksi tutkia myös osallistujien omia laitteita. Kyösti Satokangas

Avaruus saattaa tuntua kaukaistakin kaukaisemmalta paikalta yrittäessä maallikkona ymmärtää alan matematiikantäyteisiä tutkimuksia. Tähtitaivaan Sankarit -illan keskusteluihin pääsee kuitenkin jyvälle ilman astrofyysikon tutkintoa tai ammattisanaston tuntemusta. Aihetta käsitellään kansantajuista puheenpartta käyttäen.

Aiheesta kertomassa ovat alan lappilaiset asiantuntijat Esa Turunen ja Mikko Suominen. Turunen on Sodankylän geofysiikan obervatorion emeritusjohtaja, joka on tutkinut revontulten vaikutusta ilmakehän kemiaan tietokonemalleilla ja suurtehotutkamittauksilla jo 40 vuotta. Suominen puolestaan on avaruusaihepiiriin erikoistunut tiedetoimittaja, tiedeviestijä ja planetarioitsija.

Turunen kertoo kello 17.15 revontulitutkimuksen historiasta ja sen nykypäivästä Suomen Lapissa. Aiheina ovat muun muassa Suomen vuonna 1871 tekemä ensimmäinen keinorevontulikoe sekä Lapin oma vuonna 2026 laukaistava LAPPISAT-1 satelliitti.

18:30 alkavassa Suomisen Kaukoputken ABC -osiossa perehdytään nimen mukaisesti kaukoputkien perustoimintoihin. Osallistujat voivat tutustua erilaisiin kaukoputkiin ja kiikareihin sekä näiden ominaisuuksiin ja havainnoinnin haasteisiin Suomen talvessa.

Mikäli kotoa sattuu löytymään vanha tai miksei uudempikin kaukoputki, voi sen halutessaan ottaa tapahtumaan mukaan.

– Uskon, että meiltä löytyy aikaa asiantuntijoiden järjestämän ohjelman lisäksi tutkia myös osallistujien omia laitteita, mutta kovin syvällisiin tutkimuksiin emme välttämättä kuitenkaan kerkiä, Satokangas pohtii.

Nämä ovat niitä tarunhohtoisia tähtitaivaan sankareita, mutta myös nämä meidän illan asiantuntijat ovat omalla alallaan Tähtitaivaan sankareita. Kyösti Satokangas

Tähtitaivaan sankarit on kaksiosainen tapahtuma ja toinen osio järjestetään 10. tammikuuta 2025. Tapahtuma on osa Aluehallintoviraston tukemaa Tiedon portaat 2 -hankkeen toimintaa. Kolarin kirjaston hankkeessa tavoitteena on tuoda tieto, tiede ja sen tekeminen lähemmäs ihmisiä.

Satokangas kertoo, että illan tapahtuman nimen takana on hankkeen tavoitteeseen liittyvä pohdinta siitä, mitä ja kuka tähtitaivaan sankari voi olla. Ihmiset ovat kautta aikain etsineet vastauksia tähdistä ja löytäneet taivaan katosta niin jumal-hahmoja kuin eläimiäkin.

– Nämä ovat niitä tarunhohtoisia tähtitaivaan sankareita, mutta myös nämä meidän illan asiantuntijat ovat omalla alallaan Tähtitaivaan sankareita. Tavoite on, että illan päätteeksi myös osallistujilla on sellainen tunne, että hekin voivat olla.