Kolumnit

Kolumni: Lukemattomien kirjojen hylly

Kävelin olohuoneen kirjahyllyn ohi ja vilkaisin ikään kuin sattumalta siinä olevien kirjojen selkämyksiä. Nappasin käteeni niistä yhden, amerikkalaisen Fredric Brownin Marsilaiset menkää kotiin -pokkarin.

Muistin lukeneeni kirjan kymmeniä vuosia sitten ja kuunnelleeni myös siitä tehdyn radiokuunnelman, mutta mitään selkeää muistikuvaa sisällöstä ei ollut.

Tiesin kirjan edustavan 1950-luvulla kulttimaineeseen noussutta science fictionia eli tieteiskirjallisuutta. Pokkarin alkusivusta selvisi, että alkuperäisteos Martians, Go Home julkaistiin alunperin vuonna 1955 ja Pekka Markkulan suomennoksena vuonna 1980.

Jos kukaan ei osta kirjoja, niin ei niitä kyllä kukaan julkaisekaan ja siitä taas seuraa väistämättä pidemmän päälle sivistyksen rappio.

J. K. Juntusen piirtämässä kannessa isokorvainen vihreä mies näyttää lukijalle kieltään ja keskisormea. Takakannessa kerrotaan, kuinka erämaamökissään työskennellyt tieteiskirjailija Luke Devereaux yritti epätoivoisesti keksiä juonta kirjaansa, kun hänen ovelleen koputettiin…

Teksti ei jätä arvailujen varaan, kuka tai mikä koputtaja oli ja sen vuoksi päätin verestää muistiani ja lukea kirjan pois.

Kirjojen hankinnan osalta minulla on yksi periaate. Päätin muutama vuosia sitten, että kolmiosainen Lundia-hylly on sen verran täynnä kirjoja, että uusia en tule aivan pienestä mielijohteesta ostamaan. Rehellisyyden nimissä mainittakoon, että osa hyllyssä olevista kirjoista on jopa lukemattomia, mikä antoi päätökselleni selkeää lisäarvoa.

Kirjakustantajien näkökulmastahan moinen ajatus on suorastaan järjetön. Jos kukaan ei osta kirjoja, niin ei niitä kyllä kukaan julkaisekaan ja siitä taas seuraa väistämättä pidemmän päälle sivistyksen rappio. Toisaalta taas luonto kiittää, kun luovun, ei niin välttämättömistä, ylimääräisistä ostoksistani.

Pitääkö minun siis tuntea päätöksestäni huonoa omaatuntoa molemmissa tapauksissa? Siitäkin huolimatta, että yhtälö on vaikea, tai siis suorastaan mahdoton, keksin siihen ratkaisun. Ostan joka vuosi yhden uutuuden ja samassa suhteessa lahjoitan hyllystä jonkun kirjan jollekin tuttavalle.

Kirjoja julkaistaan suuremmissa määrin kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulumarkkinoille. Tulossa on jälleen runsas kirjasyksy. Mielenkiintoisia kirjoja on tulossa muun muassa M. A. Nummiselta ja Pirkka-Pekka Peteliukselta, jotka palaavat teoksissaan nuoruusvuosiinsa.

Ajankohtaisuuttaan tihkuva Atte Korholan Kristillinen äärioikeisto ja Trump on jo nimenä niin puoleensa vetävä, että se menee luettavien kirjojen jonoon heittämällä ja saman tekee Ylen Ukraina-toimittaja Maxim Fedorovin Minun Ukrainani.

Palatakseni vielä Marsilaiset menkää kotiin kirjaan, voin vain todeta, että pysähtyminen kirjahyllyn viereen kannatti. Kyse on nimittäin vallan huikeasta kirjailijan mielikuvituksen tuotteesta.

Taidanpa vastedeskin kävellä kirjahyllyn ohi samoin menetelmin.