Kolumnit

Kolumni: Kirkossasauhuttelija

Naisella oli niin kiire sisään toimitukseen, että hän hyppäsi pyörän selästä ja heitti sen maahan. Hänellä oli lehti kädessään, ja hän oli tuohtunut. Olimme uutisoineet, että kirkon automaattinen savuhälytin oli lauennut ja että hälytyksen oli aiheuttanut tupakointi kirkon vessassa. Sauhuttelija oli ollut naisen sukulainen – sen tosin tiesivät vain nainen ja sukulainen itse. Nimeä uutisessa ei mainittu, eikä hälytyksen aiheuttaja ollut siitä mitenkään muutenkaan tunnistettavissa.

Oli kesä 2001. Kolarilainen Heikki Peura oli ostanut Kittilälehden lehden perustajalta Veikko Erkkilältä, ja lehteä teki uusi porukka. Lehden sivukoko oli muuttunut, ja lehti ilmestyi joka viikko. Tekijöiden vaihtuessa myös sisältö oli mitä ilmeisimmin uudistunut.

Tapaus tuli mieleeni, kun Kittilälehteä kustantava Hilla Group tänä syksynä ilmoitti, että Tunturi-Lapin kolme paikallislehteä yhdistetään kannattamattomina yhdeksi julkaisuksi. Tai jos totta puhutaan, ei se ihan ensimmäisenä mieleen tullut, vaan vasta vähän myöhemmin, kun suurimmat omat tunnekuohut olivat ehtineet laantua.

Uusi tilanne vaati aikanaan ja vaatii nytkin sopeutumista paitsi meiltä lehden tekijöiltä myös lukijoilta. Jotakin väistämättä muuttuu, kun kolmesta tulee yksi, mutta muutos ei aina välttämättä ole pahasta. On myös paljon sellaista, mistä pidimme kiinni vuonna 2001 ja mistä pidämme kiinni jatkossakin.

Vanha tapaus on hyvä muistutus itselleni myös siitä, että meidän lehden tekijöiden on syytä pyrkiä viestimään mahdollisimman avoimesti lukijoille, miksi teemme asioita niin kuin teemme – ja sitä saa myös kysyä. Niin pyöräilevä nainenkin teki.

Uutinen kirkossa tapahtuneesta savuhälytyksestä leikkasi siivet mahdollisilta huhupuheilta ja kertoi, miksi pelastuslaitoksen autot olivat käyneet kirkon pihassa. Uutisesta kävi myös selväksi, ettei mitään vakavaa ollut tapahtunut. Uutinen kertoi osaltaan myös työstä, jota pelastajat paikkakunnalla tekevät. Ehkäpä se suitsi myös kirkon vessassa sauhuttelua.

On vaivalloista alkaa taipua johonkin toisenlaiseen, mutta monesti jälkeenpäin huomaa, että juuri se on ollutkin palkitsevaa.

Vaikka Kittilälehti loppuu, uutisointi Kittilästä jatkuu. Jokaisesta vessareissusta emme jatkossakaan kerro, mutta niistä merkityksellisimmistä ja kiinnostavimmista yhä kyllä. Neljän kunnan paikallislehti pienellä toimituksella ei ehkä aina ole se kaikkein nopein media, mutta tavoitteena on tehdä se, mitä tehdään, huolella.

Uutisten lisäksi aikaa ja tilaa annetaan jatkossakin ihmisten tarinoille. Ne varmasti koskettavat yli kuntarajojen.

Ihmismieli, ainakin omani, on usein sellainen, että se, mihin on tottunut, tuntuu paljon helpommalta kuin jokin uusi. On vaivalloista alkaa taipua johonkin toisenlaiseen, mutta monesti jälkeenpäin huomaa, että juuri se on ollutkin palkitsevaa. Ainakin se pitää hereillä ja vastaanottavaisena.

Tämä on Kittilälehden viimeinen numero. Ensimmäinen Tunturi-Lappi-lehti ilmestyy 14. tammikuuta.

Kirjoittaja on Kittilälehden toimittaja, joka jatkaa vuoden alussa aloittavan uuden Tunturi-Lappi-lehden toimittajana.