Kolumnit

Kolumni: 13 tunturia, hotelli ja hissit – Kuinka paljon kunta voi kehittää Pallasta?

Kun Pallas siirtyi Kittilän kunnasta Muoniolle reilut kaksikymmentä vuotta sitten, nukuin tunturissa lumiluolassa. Aamulla kuntarajat olivat vaihtuneet: heräsin toisessa kunnassa, mutta maisema pysyi samana ja pakkanen paukkui.

Rajojen siirryttyä odoteltiin, että aletaanko tunturihotellia samalla uudistaa, mutta kansallispuiston alueella asiat eivät tapahdu sormia näpäyttämällä. Kahdessa vuosikymmenessä suojelualueiden ulkopuolella Levillä suhteellisen pienestä tunturista on puolestaan saatu irti valtavasti matkailutuotteita.

Kun Pallakselle rakennettiin ensimmäinen hotelli vuonna 1938, maailma oli erilainen. Erämaiselle Matkailijayhdistyksen hotellille kuljettiin Muonion suunnasta poroilla ja tunturissa hiihdettiin lihasvoimin. Majoitus oli oltava jo sen vuoksi, että päiväreissu syrjäiselle seudulle oli mahdottomuus. Kansallispuisto Pallaksesta tuli samana vuonna.

Kittilässä tehdyssä kuntarajojen siirtoaloitteessa toivotaan Pallaksen kehittämistä. Luontomatkailu on tärkeää, mutta kuinka paljon kansallispuistoa on syytä kehittää? Kansallispuiston ensisijainen tarkoitus on turvata luonnon monimuotoisuus. Esimerkiksi Laukukerolla sinnittelee arktisia kiirunoita.

Ihmisten virkistyskäyttö on sekin tärkeää Suomen suosituimmassa kansallispuistossa, tietysti perinteisessä retkeilyhengessä. Voisiko kasvun sijaan harkita ennallistamista ja paremmin luontoon sulautumista.

Palkaskeron rinteessä sijaitsi pian sotien jälkeen Lapin ensimmäinen hiihtohissi, Laukukero valjastettiin lasketteluharrastukselle 60-luvulla. Suomessa Pallaksen lisäksi vain Kolilla on laskettelukeskus kansallispuistossa. Pielisen rannalle tosin puisto perustettiin vasta 90-luvulla, kun rakentaminen oli jo tehty. Kuuluvatko ruosteiset hissirakenteet ja kelkat ja tampparit kansallispuiston luonteeseen? Vaikka koneellinen laskettelu alkoi Pallakselta, hiihtokulttuurissa on alettu suuntautua jälleen kohti perinteistä lihasvoimalla tehtävää tunturihiihtoa ja vapaalaskua.

Katseet eivät vähennä tunturiluonnon monimuotoisuutta.

Vaikka Pallaksen hotellia ei ole juuri ehostettu, jotain on kuitenkin tapahtunut viime vuosinakin. Huonokuntoinen Metsähallituksen luontokeskus on purettu ja uutta on alettu rakentaa. Kansallispuiston uuden lähtöportin ulkonäöstä on kuulunut montaa mielipidettä. Pytinki palvelee pääasiassa retkeilijöitä, jotka ovat menossa nauttimaan kansallismaisemista. Sen vieressä kohoaa kaupallisen toimijan hotelli.

Laki ei salli yksityisen yrittäjän matkailurakentamista kansallispuistoissa eikä luonnonsuojelualueilla. Kuitenkin 15 vuotta sitten eduskunta päätti, että Pallaksen hotellin petipaikkoja saa kasvattaa nykyisestä 130:stä 320:een. Yrittäjä haki paljon suurempaa laajennusta. Hotellin laajentamissuunnitelmaa on valmisteltu kulisseissa ja asemakaava on vireillä. Pian selvinnee, miltä näyttää Pallaksen uusi tulevaisuus.

Ihanteellista olisi, jos matkailurakentaminen sijoittuisi kyliin kansallispuiston ulkopuolelle. Harriniva on äskettäin ilmoittanut 30 miljoonan euron luksuslomakohteen rakentamisesta Torassieppiin. Pallastunturin kerot näkyvät hotellin kattoterassin uima-altaalle, mutta katseet eivät vähennä tunturiluonnon monimuotoisuutta.

Luontomatkailu on Tunturi-Lapissa niin tärkeää, että luonnon säilyminen on senkin vuoksi kaiken edellytys. Onko lopulta merkitystä, missä kunnassa valtion suojelualue sijaitsee? Kunnalla on rakentamista määrittelevä kaavoitusmonopoli, mutta kaavan puistossa saa laatia vain nykyisen hotellin alueelle.

Kuntarajamuutoksen myötä Kittilästä siirtyi 13 tunturinhuippua Muonioon. Discover Muonio mainostaa nyt kunnan 20 tunturia luontomatkailun hengessä. Kittilässä huippuja on edelleen tusinan verran, mutta Levin lisäksi suojelualueilla kohoavat tunturit ovat saaneet olla kehittämiseltä ja tuotteistukselta rauhassa. On vain yksi Levi.

Pieneen kahakkaan ajautuneilla naapurikunnilla on myös yhteisiä tuntureita. Esimerkiksi Kittilän nykyisten rajojen sisällä korkein tunturi Lainiotunturi on puoliksi Muonion puolella.

Kansallispuistosta on turha tapella, se sijaitsee jo Kittilän, Muonion ja Enontekiön kunnissa ja tuo hyötyjä kaikille. Kunhan muistamme, että luonto on ykkönen.