Paikallisuutiset
Kolarin yläluokkalaiset hyväksyivät, ettei puhelimia käytetä koulussa
Aamuvalvonta palasi Kolarin koulun pihalla. Uusi rehtori Kimmo Mäki haluaa työskennellä paremman kouluarjen eteen.
Välituntikellojen aikataulutus ja koulun kuulutuslaitteiden käyttöön ottaminen, Kolarin rehtoreiden työlistalla on saattanut lukea lukuvuosisuunnitelman ja talouslaskelmien ohella.
Lukuvuoden käynnistelyssä on aina paljon suunniteltavaa, mutta tänä syksynä ratkottavana on ollut lisäksi paljon monitoimitaloon siirtymiseen liittyvää, isompaa ja pienempää käytännön asiaa.
Hommaa on riittänyt, rehtorit Tuovi Palomaa ja Kimmo Mäki toteavat kuin yhdestä suusta Kolarin koululla.
– On ollut hektinen syksy, Palomaa sanoittaa.
Kolarin koulun arjessa on tänä syksynä näkynyt ilo uusista tiloista sekä oppilaiden että henkilökunnankin kasvoilla, rehtorit kertovat.
Koulu otti käyttöön paitsi uudet tilat, myös uudet puhelinsäännöt. Puhelimet kiellettiin oppitunneilla eikä niitä käytetä välituntisinkaan. Yläkoululaiset lukitsevat puhelimet omiin kaappeihinsa koulupäivän ajaksi.
Oppilaat ovat hyväksyneet mukisematta uudet säännöt. Vain jotkut ovat testanneet rajoja. Muutos on sujunut ehkä yllättävänkin helposti, Mäki ja Palomaa pohtivat.
– Se varmasti selittää, että asiasta puhuttiin jo paljon etukäteen keväällä ja se on ollut paljon mediassa esillä, Mäki sanoo.
Mäki on havainnut, että koululaiset juttelevat enemmän toisilleen välitunneilla, kun päät eivät enää nuoku kiinni kännykässä. Tilaa on liikunnallekin. Ala-aulaan on saatu uusi pingispöytä, joka on otettu innokkaasti käyttöön.
Kännykättömyys antaa tilaa muunkinlaiselle liikunnalle, Mäki uskoo.
– Haluan seuraavaksi kehittää sisävälkkiä yläkoululaisten osalta, kun saadaan tuo sali käyttöön myös, Mäki kertoo.
Ohjaajat on aamulla pihalla, ja hyvin on mennyt. Tuovi Palomaa
Viime lukuvuotta Kolarin koulussa väritti se, että huonoa käyttäytymistä oli aiempaa enemmän. Koulu tiedotti viime vuoden syksyllä fyysisistä yhteenotoista koulun pihalla, ja lopetti pihan valvomisen aamulla ennen yhdeksää. Koulu halusi näin rauhoittaa aamuja.
Tänä syksynä aamuvalvonta on jälleen otettu käyttöön. Koulussa on siis ainakin toistaiseksi palattu vanhaan. Palomaa kuvaa koulun alkua nyt rauhalliseksi.
– Ohjaajat on aamulla pihalla, ja hyvin on mennyt kyllä. Ei ole kuulunut mitään, Palomaa sanoo.
Se työ on oikeasti kannattanut. Tuovi Palomaa
Rehtoreiden mukaan yhteiselo päiväkodin ja lukion kanssa saman katon alla on alkanut jouhevasti. Yhteistä toimintakulttuuria talon väki alkoi rakentaa jo pari vuotta sitten konsultin johdolla, ja työ jatkuu vielä tänä syksynäkin.
– Se työ on oikeasti kannattanut, Palomaa sanoo.
Samalla Kolarin koulu luo myös omia, uusia käytäntöjä, joita halutaan teroittaa uuden lukuvuoden alussa. Esimerkiksi koulun piha-alue on muiden kuin iltapäiväkerholaisten ja odotustuntilaisten eli koulukyytien odottajien käytettävissä vasta kello 16 jälkeen. Koulu viesti asiasta huoltajia Wilmassa. Ne oppilaat, joiden koulupäivä on päättynyt jo aikaisemmin, eivätkä ole iltapäiväkerhossa tai koulukyydityksessä, eivät siis voi jäädä koulun pihalle leikkimään.
Nämä pihan ulkopuoliset liikuntapaikat eivät ole välituntikäytössä. Kimmo Mäki
Monitoimitalon piha-alueiden työt jatkuvat vielä. Tulossa on vielä ainakin ulko-opetuskatos ja pelikenttiä puretun koulurakennuksen paikalle.
Skeittiramppi puolestaan on tulossa paikalleen jäävän vanhan Ässäkentän viereen.
– Nämä pihan ulkopuoliset liikuntapaikat eivät ole välituntikäytössä, Mäki kertoo.
Ässäkenttä ja skeittiramppi ovat jatkossa kunnan liikuntapaikkoja, ja koulun aikana niissä on mahdollista käydä osana opetusta opettajan johdolla.
Uusi, iso palanen Kolarinkin koulujen arjessa tänä lukuvuonna on valtakunnallinen oppimisen tuen uudistus.
Rehtoreiden mukaan uudistuksen ydin on siinä, että tukea saa nyt entistä enemmän. Uutta on se, että kaikki oppilaat voivat nyt saada ryhmäkohtaista tukea, jolla pyritään tukemaan oppimisessa entistä suurempaa osaa oppilaista ja antamaan apua myös satunnaisissa oppimisen vaikeuksissa.
Ryhmäkohtainen tuki toteutetaan antamalla tukiopetusta, jakamalla ryhmiä pienempiin ryhmiin, ottamalla ryhmään toinen opettaja opettamaan tai erityisopettaja voi antaa osa-aikaista erityisopetusta. Ryhmäkohtaista tukea saa nyt suurin osa niistä, jotka ovat olleet tehostetun oppimisen tuen piirissä.
Yksilökohtaista tukea ei ole unohdettu, rehtorit painottavat.
– Erityisen tuen päätökset eivät siis lähde mihinkään, Palomaa sanoo.
Tukea antamaan Kolari on palkannut kouluihin lisäresurssiksi kolme uutta erityisopettajaa. Esimerkiksi Kimmo Mäellä puolestaan on viikossa neljä tuntia opetusvelvollisuutta, jolloin hän on antamassa ryhmäkohtaista tukea opetusryhmässä.
Rehtori Kimmo Mäki kaverikirjassa
Lempikouluaine: Liikunta
Lempikouluruoka: Kanaviillokki mustaherukkahyydykkeellä
Koulumatkan pituus: 78 kilometriä suuntaansa
Lempitubettaja: Ei ole
Harrastukset: Metsästys, kalastus, lasten harrastuskuskina toimiminen
Lemmikit: Kaksi koiraa. Sohvalla viihtyvä bostoninterrieri Nestori ja suomenajokoira Alpo metsästyskaverina
Tänä syksynä tiiviinä työparina aloittaneella rehtorikaksikolla on omat työhuoneet, mutta yhteistä suunnittelutyötä he tekevät paljon myös samassa tilassa.
Mäki työskentelee Kolarin koulun virka-apulaisrehtorina maanantaista keskiviikkoon ja lopun viikosta hoitaa rehtorin työtä Palomaan aloitettua lyhennetyn työviikon.
Perusopetuksen rehtorina Palomaa ja nyt myös Mäki vastaavat Kolarin koulun lisäksi kaikkien Kolarin koulujen rehtorin työstä yhdessä apulaisrehtorien kanssa.
Mäki työskenteli aiemmin apulaisrehtorina Ylläsjärven koululla kolmen vuoden ajan. Ylläsjärvellä hän opetti luokanopettajana viisi vuotta. Hän uskoo, että kokemuksesta on paljon hyötyä perusopetuksen rehtorina. Tunturialueen kouluarki Ylläsjärvellä ja Äkäslompolossa on tuttua.
– Tuntee jo valmiiksi koulut ja ihmiset, sitä yhteistyötä pystyy jatkamaan, Mäki sanoo.
Työnjakoaan Palomaa ja Mäki ovat suunnitelleet niin, että alakoulumaailman tunteva Mäki vastaa alaluokkien oppilaista ja aineenopettajan taustalla Palomaa yläluokkien oppilaista. Työnjako ohjaa myös vanhempia yhteydenotoissa.
– Kuitenkaan aivan täysin ei voida eriytyä eikä se ole tarkoituskaan, Palomaa sanoo.
Asioita ratkotaan jatkossakin yhteistyössä, ja tiedon tulee kulkea rehtoreiden välillä, kaksikko pohtii.
Muoniolaista Kimmo Mäkeä innostaa rehtorin työssä kehittäminen.
– Haluan kehittää ja vaikuttaa asioihin laajemmin, hän sanoo.
– Tässä työssä voi vaikuttaa tiettyihin toimintatapoihin koulussa ja näin lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Mäen vaihdettua töitä Ylläsjärven apulaisrehtorina aloitti Hilkka Karppanen.
Juttua muokattu 26.8. kello 12.53. Lisätty toinen aihetta käsittelevä juttu linkiksi.