Kulttuuri

Kolarin tapahtumassa oppii, miten Reidar maalasi luonnonsuojelun ja rakkauden – Vesisaaren Alma puolestaan kertoo taiteilijan äidin tarinan

Taiteilijan syntymän satavuotisjuhlassa Kolarissa kuullaan Reidarista monipuolisesti. Teatteri kertoo Särestöniemen äidin tarinan.

– Se on koskettava monella tavalla. Kyyneleet voi tulla silmiin monilla, Särestöniemi-museonjohtaja Anne Koskamo sanoo Kaiken tahdon sanoa värinä -esityksestä. Siinä Koskamo kertoo Reidar Särestöniemestä ja hänen taiteestaan maalausten kautta ja kittiläläinen Ralla Group -trio esittää vanhoja kittiläläisiä lauluja uudelleen sovitettuina.

Nenäliinan tarvitsee, koska musiikki yhdistyy Särestöniemen elämäntarinaan, joka jo itsessään koskettaa. Esitys ei pyri olemaan kronologinen elämäntarina, vaan taiteilijan mielenmaisemasta kuullaan eri teemojen kautta. Se tarjoilee syvällisempää ymmärrystä Särestöniemen taiteen teemoista, kuten esimerkiksi luonnonsuojelusta ja rakkaudesta.

Reidar vastusti Ounasjoen valjastamista.

Ralla Groupissa musisoivat Elina Alatörmänen, Sarianne Kivilahti ja Elina Koivuniemi. Trio herättää henkiin vanhaa, rikasta kittiläläistä lauluperinnettä, joka kertoo pohjoisen luonnosta ja elämästä. Niistä Särestöniemikin inspiroitui. Esityksessä kuullaan esimerkiksi Vilho Vuomajärven sanoittama ja säveltämä Ounasjoki, jossa ”vapaana Ounasjoki vielä virtaa halki suuren Lapinmaan”.

– Reidar vastusti Ounasjoen valjastamista ja maalasi useita Ounasjoki-aiheisia teoksia, kuten Ounasjoen aallot, Koskamo kertoo.

Musiikin yhdistäminen Särestöniemeen sopii myös siksi, että taiteilijalle se oli tärkeää. Maalatessaan hän kuunteli musiikkia. Tauluissa eläimet saattavat soittaa huilua tai viulua. Kittilän pelimannit musisoivat usein Särestössä.

Millaisia yhteyksiä Särestöniemellä oli Kolariin? Koskamo kertoo, että taiteilijalla oli Äkäslompolossa ystäviä, joita kävi usein tapaamassa. Hän maalasi Ylläksen maisemia 1950-luvulla, ja Särestön ateljeesta Särestöniemi näki Yllästunturin. Tunturi kuului hänen kotimaisemaansa.

Juhlavuosi on lisännyt Kaukosessa sijaitsevan Särestön kävijämäärää tuntuvasti. Tähän mennessä vuotta museossa on käyty jo 20 000 kertaa, kun viime vuonna kävijöitä oli yhteensä 12 000. Näyttelyt eri puolilla maata ja Noora Vaaralan uusin silmin taiteilijaa selittävä elämäkerta Sarviini puhkeaa lehti ovat nostaneet Särestöniemeä valtakunnalliseen keskusteluun. Koskamo arvioi, että Särestöniemen töitä tutkitaan pian lisää taidehistoriallisesti.

Kolarin tapahtumassa lauantaina puhuu Särestöniemestä myös kuvataiteilija ja tutkija Jyrki Siukonen, joka kertoo, miksi Särestöniemi oli merkittävä taiteilija ja miten taidepiirien ja muiden tahojen suhtautuminen vaihteli. Särestöniemi kuoli vuonna 1981.

Ensi viikolla Kolarissa jatketaan vielä Reidar Särestöniemen parissa, kun Rovaniemen teatterin Vesisaaren Alma tulee kiertueelle Äkäslompoloon ja Kolariin tiistaina ja keskiviikkona. Esitys kertoo Särestöniemen äidin tarinan. Ruijan rannalla Pohjois-Norjassa syntynyt seikkailijasuvun tyttö oli seitsemän lapsen äiti ja näkijä, joka kulki rinnakkain näkymättömän väen kanssa.

Särestössä huolettomasta kveenitytöstä kasvaa tarinan kertoja ja äiti, jonka elämä kietoutuu luontoon, perheeseen ja siihen, mitä ei aina voi selittää. Yksi lapsista, Anttu, elää äitinsä lailla kahden maailman välissä ja nuorin lapsi Reidar piirtää kuvia siitä, mikä ihmissilmällä ei erotu.

Esityksessä puheteatteri yhdistyy sirkustaiteeseen. Näyttelijät ovat Olli Haataja ja Helka Periaho, sirkustaiteilijat Aapo Honkanen ja Milla Jarko. Muusikkona mukana on Henri Haakana. Maksullisen esityksen kesto on 2 tuntia 10 minuuttia sisältäen väliajan.

Kaiken tahdon sanoa värinä lauantaina 25.10. kello 14 Kolarin monitoimitalon pienessä salissa. Vapaa pääsy.

Vesisaaren Alma tiistaina 28.10. Äkäslompolon koulun salissa kello 19 ja keskiviikkona 29.10. kello 19 Kolarin monitoimitalolla.