Paikallisuutiset

Kolarilaiset innostuivat askeltamaan tiedon portailla, iloitsee kirjastopomo Kyösti Satokangas

Ensi syksyn ”tieteiden yö” huipentaa ihmettelevien kansalaistieteilijöiden tutkimusmatkan Kolarissa.

Kolarin kirjaston johtaja Kyösti Satokangas on innostunut.

Kolarilaiset ovat ottaneet hyvin vastaan yleistajuista tiedeviestintää kolarilaisille tarjoilevan Tiedon portaat -hankkeen luennot, seminaarit ja muut tapahtumat. Kun vierailija saapuu Kolariin, kyselevää ja keskustelevaa yleisöä riittää.

Satokangas muistelee, kuinka edellisiltana geologian dosentti Peter Johansson kertoi Kolarin geologisesta kehityksestä ennen ihmistä. Yleisö teki tarkkoja kysymyksiä, ja Satokankaan omakin näkökulma laajeni.

Ihmisen pitäisi ihmetellä ja kysellä läpi elämän, hän miettii.

– Se ihmettelevä asenne, sen kuin saisi pidettyä, Satokangas sanoo.

Kirjaston tiedetapahtumat tähtäävät siihen. Tiede myös ymmärretään hankkeessa laajasti. Monien luonnontieteilijöiden lisäksi hankkeen turvin Kolarissa on käynyt myös esimerkiksi Lehtojärven Hirvenpää -yhtye, jonka solisti Jaakko Laitinen kirjoitti kaikista keikkasettinsä lauluista nähtäville niihin liittyvät kirjastoluokitukset. Hän analysoi lauluissaan muun muassa metafysiikkaa ja kosmologiaa.

Tänä keväänä Tiedon portaat -kirjailijoita ovat olleet esimerkiksi naisporonhoitajista ja Lapin maahanmuuttajataustaisista naisyrittäjistä kirjat kirjoittanut Maria Paldanius sekä Annikki Kariniemen elämäkerran tehnyt Outi Hytönen. Syksyllä vieraaksi on puolestaan tulossa esimerkiksi Päivi Rantala, joka on tutkinut unettomuuden kulttuurihistoriaa.

Vierailijoita on käynyt kaikenikäisille yleisöille. Kirjailija-biologi Leena Valmu on käynyt Kolarissa kouluvierailuilla useaan kertaan.

– Syksyllä on sovittu sanataidetyöpaja Äkäslompolon koululle Valmun ohjaamana. Lapset kirjoittavat biologisia tarinoita, Satokangas kertoo.

Jos on mielessä ehdotuksia vierailijasta tai asioita, jotka mietityttää, ota kirjastoon yhteyttä.

Satokankaanmukaan Tiedon portaat -tapahtumat ovat onnistuneet houkuttelemaan kirjastolle myös sellaisia, jotka eivät siellä muutoin käy. Kirjasto on paikka luotettavalle tiedolle. Satokangas hahmottelee, että termi kansalaistiede voisi olla oikea kuvaamaan ilmiötä, jota hän tapahtumilla tavoittelee.

– Käytännön esimerkki kansalaistieteen tekijästä on lintubongari, joka pitää lintuhavaintopäiväkirjaa kaikille avoimessa Tiira-verkkopalvelussa. Havaintoja voidaan käyttää sitten hyväksi lintujen suojelu- ja tutkimustyössä, Satokangas kertoo.

Joitakin ehdotuksia vierailuista on tullut myös yleisöstä. Lumitutkijan vierailua ehdotettiin, ja se toteutunee syksyllä.

– Jos on mielessä ehdotuksia vierailijasta tai asioita, jotka mietityttää, ota kirjastoon yhteyttä.

Hankkeella kirjastolle on juuri hankittu teleskooppi. Sitä voi käyttää kirjastolla, mutta kotiin sitä ei lainata. Syksylle suunnitteilla on yhteinen ilta, jossa opitaan tähtitaivaasta.

– Löytyisköhän Kolarista asiantuntijaa, joka voisi tulla sellaisen pitämään?

Kirjastollahan kävi jo pari vuotta sitten liikuteltava planetaario. Olisiko se sytyttänyt kolarilaisiin intoa tutkia tähtiä?

Jos kirjastolla on vierailija puhumassa kirjastaan, se löytyy aina lainattavaksi. Kannattaa myös muistaa, että kirjaston koulutetut tiedonetsijät osaavat auttaa monenlaisten tietolähteiden äärelle. Vasta Satokangas ohjasi etsimään vastausta vanhaa kolarilaista ihmiskohtaloa koskeneeseen kysymykseen Kansallisarkistosta, ja etsijä löysi etsimänsä dokumentin sieltä.

Paikallistiedon haussa kannattaa hyödyntää Kansalliskirjaston lehtitietokantaa, jossa on vanhoja suomalaisia sanomalehtiä. Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771–1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja tietokanta on netissä.

– Se aika huonosti vielä tiedetään meillä. Se voisikin olla meillä Tiedon portaat -tapahtuma, Satokangas innostuu ja kirjoittaa idean oitis lehtiöön.

Ainakin ilmastonmuutosta ja elinkeinojen yhteensovittamista tullaan käsittelemään.

Tänä torstaina 25. huhtikuuta kello 18 tiedon portailla kivutaan arktiseen, kun Markku Heikkilä kertoo kirjastaan Arktisen maailman jäljillä. Heikkilä on Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö, jonka tuore teos on retki arktiseen maailmaan, sen elämään, myytteihin ja muutoksiin. Kolarissa hän kertoo kirjan synnystä ja näyttää siihen liittyviä valokuvia.

Kirja on Satokankaan mukaan todella erityinen. Vaikka genre on tietokirja, sen tyyli lähentelee proosaa. Heikkilän vierailu Kolarissa pohjustaa syksyn toista vierailua: 4.–5. lokakuuta Arktinen keskus tulee kylään Kolariin.

– Silloin on tarkoitus pitää tieteiden yö -tapainen juttu. Ohjelma on muotoutumassa, ja riippuu tutkijoista, joita saadaan paikalle, mutta ainakin ilmastonmuutosta ja elinkeinojen yhteensovittamista tullaan käsittelemään, Satokangas sanoo.

Vielä tänä keväänä ennen kesätaukoa voi tulla kuulemaan geologi Peter Johanssonia toistamiseen 7. toukokuuta kello 18. Tällä kertaa luento keskittyy esittelemään jääkauden jälkeensä jättämiä geologisia nähtävyyksiä Kolarin alueella. Niitä ovat muun saivojärvet, siirtolohkareet, kalliorotkot ja harjuselänteet.

Syksyllä taas jatketaan. Aikatauluun on ”Tieteiden yön” tapahtuman lisäksi lyöty lukkoon Pasmajärven perinnepäivä 31. elokuuta, jolloin Maalaislääkäri Kiminkinen puhuu lääketieteestä popularisoiden ja viihdyttävästi.

Tiedon portaat 2 sai vuosi sitten 30 000 euron avustuksen Aluehallintovirastolta. Hanke jatkuu tämän vuoden loppuun saakka. Hankkeen ykkösvaihe toteutettiin vuosina 2019–2022.

Juttua on muokattu 22.4. kello 14.57: Korjattu kirjoitusvirhe.