Paikallisuutiset

Kolari valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava

Kolarin kunta hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa ja valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä kumota kunnanvaltuuston tekemä Hannukaisen osayleiskaavapäätös. Kunnanhallitus päätti asiasta äänestyksen jälkeen äänin 5–2. Valittamisen kannalla olivat Orvo Vaattovaara, (k21.), Helena-Kaikkonen-Tiensuu (kesk.), Kari Koivumaa (kesk.), Marja-Liisa Hakso (k21.) ja Raimo Kumpurinne (sd.). Johanna Koivumaa (kkt) esitti Johanna Kiilin (ktt.) kannattamana, että kunta ei hae hallinto-oikeuden ratkaisusta valituslupaa, koska se pitkittää kaavoitusprosessia entisestään.

Koivumaa esitti, että kaavoitus tulisi aloittaa uudelleen, koska valituksen perusteet eivät ole riittäviä. Koivumaa listasi perusteiksi muun muassa, että kokonaisarviointia kaivoksen haittojen yhteisvaikutuksista elinympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen ei ole tehty ja että se olisi hallinto-oikeudenkin ratkaisun mukaan tehtävä osayleiskaavoituksen yhteydessä. Kunnassa pitäisi nyt Koivumaan mukaan pysähtyä miettimään, millainen kaivostoiminta Hannukaisessa on mahdollista ja miten ihmiset ja luonto otetaan huomioon.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi huhtikuussa Kolarin kunnanvaltuuston toukokuussa 2021 tekemän päätöksen hyväksyä Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava. Hallinto-oikeuden mukaan kaavassa ei ollut riittävästi selvitetty kaivostoiminnan vaikutuksia asutukseen tai pohjavesiin, ja vaikutukset poronhoidolle ovat merkittävät.

Kunnan käsityksen mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä kaava täyttää laissa yleiskaavalle asetetut muodolliset ja sisällölliset vaatimukset.

– Kunta katsoo, ettei se ole tehnyt kaavoituksessa virhettä, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoo.

19-sivuinen valituslupahakemus perustelee valitusta muun muassa hallinto-oikeuden ilmeisellä virheellä. Pohjavesien osalta valitus toteaa, että olosuhteiden muodostuminen kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen ei saisi vaikuttaa kaavan lainmukaisuuteen. Kun kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan, se ei ole sen hetkisen tiedon valossa voinut päättää, että 3. luokan pohjavesialueet eivät ole vedenhankintaan soveltuvia, kaavaan merkittäviä alueita. ”Myöhempi luokitusmenettely on valmisteltu kaivoshankkeen ja siten myös kunnan tavoitteleman kehityksen estämistarkoituksessa, ja se on muutenkin ollut lainvastaista”, valituksessa edelleen väitetään.

Kaavaa tehtäessä oletettiin Kuervaaran ja Kivivuopionvaaran pohjavesialueiden poistuvan luokituksesta, eli ihmiskäyttöön varattujen tai suojeltavien pohjavesien joukosta. Lapin ely-keskus nosti osittain suunnitellun avolouhoksen alla sijaitsevan Kuervaaran pohjavesialueen luokitusta ja merkitsi Kivivuopionvaaran suojeltavien pohjavesien luokkaan alueella sijaitsevan lähde-ekosysteemin vuoksi. Hallinto-oikeuden mukaan selvityksistä olisi pitänyt ilmetä, merkitsevätkö kaavassa pohjavesialueille osoitetut toiminnot käytännössä pohjavesialueiden vähintäänkin osittaista menettämistä ja olisiko ja millä keinoilla alueille kohdistuvia vaikutuksia mahdollista välttää tai olennaisella tavalla lieventää.

Valituksessa esitetään vastaperustelut hallinto-oikeuden osoittamista muista puutteellisista vaikutusarvioista, muun muassa asutukseen ja poronhoitoon. Kunnan mukaan yleiskaavapäätös on perustunut riittäviin, yleiskaavassa vaadittaviin selvityksiin. Hallinto-oikeuden päätöksessä kyseenalaistettiin kaavan selvitysten luotettavuutta, ja siksi valitusta perustellaan myös selvityksillä, joita Hannukainen Mining on tehnyt kaavapäätöksen jälkeen, kuten päivitetyillä porotalous- ja pölyselvityksillä.

Lisäksi kunta pyytää, että korkein hallinto-oikeus tutkii myös ne valitusperusteet, joista hallinto-oikeus ei lausunut.

Alueen kaavoittamista kaivostoimintaan ylipäänsä perustellaan Tunturi-Lapin maakuntakaavalla: se ohjaa osayleiskaavan laatimista ja siinä alueen pääkäyttötarkoitus on kaivostoiminta.

Kunta toivoo nyt korkeimmalta hallinto-oikeudelta ripeyttä. Vastaavanlaisissa tapauksissa ratkaisut on muissa kunnissa saatu korkeimmasta hallinto-oikeudesta Vehkaojan mukaan viime aikoina 1–1,5 vuodessa.

– Jos prosessi jatkuu vielä edelleen vuosia, se ei ole kenenkään etu, Vehkaoja sanoo.

Jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, valitus ratkaistaan yleensä istunnossa samalla kertaa, kun valituslupa myönnetään.