Paikallisuutiset

Kolari päätti ensi vuoden rahankäytöstään – lue pykälä pykälältä, mitä valtuusto päätti

Kolarin valtuusto säilyy 21-jäsenisenä, valtuusto päätti äänestyksen jälkeen.

Hetki hetkeltä -seurantajuttu:

Valtuuston kyselytunti:

Valtuutettu Mikko Lipponen (kkt.) kysyi sivistysjohtajalta koulukuljetusvelvollisuudesta, miten se määräytyy kunnassa?

Sivistysjohtaja Juha Väisänen: Perusopetuslaki määrittää, että kunnan on velvollisuus järjestää koulukuljetus kunnan alueella asuville, sekä vakinaisesti että ei-vakinaisesti asuville.

Mikko Lipponen ihmetteli, miksi Tunturi-Lapin yrittäjäjuhlasta lokakuussa puuttui Kolarin kunnan luottamusjohto. Miksi? Mikko Lipponen kysyi

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja: Kunnanhallitus teki päätöksen, että kokoukseen osallistuu viranhaltijat.

Valtuuston kokous alkaa

Paikalla on 21 valtuutettua, valtuusto on koolla kokonaisuudessaan. Paikalla on kolme varavaltuutettua.

Ensimmäinen varsinainen päätöspykälä, lisämäärärahan myöntäminen

Kuntaympäristöpalveluiden käyttötalouden ylityksestä johtuvan lisämäärärahan myöntäminen.

Lisää rahaa tarvitaan 125 453 euroa muun muassa sähkö- ja lämmityskulujen ennakoimattoman nousun takia ja muiden kulujen vuoksi. Esimerkiksi keskuskeittiön irtaimiston luovutustappio oli 16 100 euroa, kirkonkylän lukion viereisen keltaisen rakennuksen vesivahinko söi 13 100 euroa ja Ylläsjärven ulkojääkentän vesiposti 10 000 euroa.

Valtuusto hyväksyi lisämäärärahan keskusteluitta.

Vuoden 2025 talousarviosta päättäminen:

Markku Vehkaoja kertoo talousarviosta sekä luonnehtii tulevia vuosia.

Vehkaojan mukaan kunnan talous on pyrittävä suunnittelemaan tasapainoon, kustannuksia tulisi hillitä. Tulevana vuonna on tulossa alijäämää.

Toimintakate pienenee tämän vuoden talousarvioon verrattuna.

Varsinaisen toiminnan kulut kasvavat ja tuotot alenevat. Merkittävin yksittäinen kustannusten nousujen tuoja on TE-palvelujen tuleminen kuntien palveluiksi.

Lopuksi Vehkaoja haluaa painottaa, että näkymät ovat kuitenkin tulevaisuuteen positiiviset. Väkiluku ja yritykset kasvavat. Matkailu on kunnan tärkein elinkeinohaara, ja tunturissa rakennetaan merkittävästi.

Taloussuunnittelija Anna-Mari Kurtakko esittelee talousarviota:

Kurtakko kertoo, että ensi ja tulevina vuosina tulos painuu miinukselle.

Mitä se tarkoittaa kunnan kassaan? Kunnan kassa on vahva, ei ole tässä vaiheessa suunnitelmia käyttää lainarahaa, vaan rahat otetaan kassasta.

– Missä nyt näkyy miinus, Kurtakko esittelee lukuja.

Valtuutettu Markus Kiili kysyy Kurtakolta, miksi muut toimintatuotot tippuvat vuonna 2027.

Kurtakko vastaa, että sote-kiinteistöjen vuokratuotot tippuvat kunnalta pois tuolloin.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä ryhmien puheenvuorot talousarviosta:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Orvo Vaattovaara (k21) kertoo, että talousarvion tekeminen oli poikkeuksellisen helppoa tänä vuonna ja arvelee sen johtuvan siitä, että monitoimitalo saatiin päätettyä.

Veli-Pekka Uusitalo (k21.) kiitti kuluneesta vuodesta.

Markus Kiili (kkt.) on iloinen, että uusi koulu on nyt saatu nousemaan pystyyn.

Kari Koivumaa (kesk.) totesi muun muassa, että kaavateiden rakentamiseen menee paljon rahaa, mutta niistä saadaan takaisin, kun kuntaan tulee uusia veronmaksajia.

– Ikävää on, että pienet kylät kuihtuu ja porukka vähenee. Talkootyö on ainoa, joka pitää kylän toiminnassa, Koivumaa totesi muun muassa pitkässä puheenvuorossaan.

Reijo Kontinen (vas.) sanoi, että talousarvio saatiin päätettyä hyvässä hengessä.

Elinkeinoja pitäisi kuntaan saada Kontisen mukaan enemmän ja saada enemmän teollisuutta.

Kontisen mukaan viimeaikaisessa uutisoinnissa Kolarin osan liittämisestä toiseen kuntaan on vahingoitettu Kolarin julkikuvaa.

Raimo Kumpurinne (sd.) kiitti kuluneesta vuodesta.

Valtuusto käy keskustelua talousarviosta:

Valtuutettu Mikko Lipponen kysyy, millaisia tuloja monitoimitalosta on ajateltu saatavan.

Sivistysjohtaja vastaa.

– Johtoryhmässä on keskusteltu, tarkoitus on ottaa asia valmisteluun vuodenvaihteen jälkeen niin, että monitoimitalon ja kaikkien muittenkin liikuntapaikkojen käyttömaksut tarkastellaan tasavertaisesti.

Tekninen johtaja Kullervo Lauri lisää, että on muistettava, että maksut eivät saa kohota niin isoiksi, että harrastamisen mahdollisuus käy ihmisille liian korkeaksi. Kulttuuritilaisuuksista peritään kunnolliset maksut.

Kunnanjohtaja kertoo, että asia liittyy siihen kokonaisuuteen, jossa kunnan kaikki taksat tarkastellaan. Se tehdään pian.

Mikko Lipponen toivoo, että kuntalaiset tekisivät aktiivisesti kuntalaisaloitteita. Tämä lisäisi hänen mukaansa painetta päätöksentekoon.

Lipposen mukaan iloista on, että joka puolella kylää on tapahtumia.

– Kun kylät osoittavat aktiivisuutta, kunnan pitää tukea.

Saara Koivisto (kkt.) kommentoi talousarviota, että vastuita on jätetty kirjaamatta ja mittaristot eivät aukea kovin hyvin.

Toiminnallisiin tavoitteisiin kannattaisi jatkossa panostaa enemmän numeroiden ohella.

Kunnanjohtaja vastaa.

– Olen samaa mieltä, meillä on tässä yhteistä kehittämistä.

Tavoitteet pitää hänen mielestään saada sanoitettua paremmin.

Unto Friman (k21) mietiskeli, miten matkailuinfrassa saataisiin palveltua hyvätuloisten lisäksi myös köyhempiä kuntalaisia.

Puheenjohtaja Jarmo Kylmämaa miettii kunnan kehittämistä.

– Talouslukuja ku kattoo, meillä pittää jotakin saaha viivan alle.

– Ensi vuosi on pitkästä, pitkästä aikaa negatiivinen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2027

Asiasta ei käyty äänestyksiä

Valtuusto päättää valtuuston koosta valtuustokaudella 2025-2029:

Mikko Lipponen sanoo, että ryhmillä on vaikeuksia saada motivoituneita päättäjiä. Siksi olisi perusteltua pienentää valtuustoa. Nykyään se on 21.

Lipposen mukaan demokratia voi parantua, kun ryhmissä on motivoituneita päättäjiä.

– Se ei ainakaan lisää demokratiaa, että ihmisille jolla on huono motivaatio, kerrotaan, mitä mieltä heän pittää olla.

Lipponen esittää Markus Kiilin kannattama, että valtuuston koko pienennetään 17 jäseneen.

Orvo Vaattovaara (k21.) esittää, että kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaan ei pienennetä valtuustoa.

Valtuusto äänestää.

Nimenhuutoäänestyksen jälkeen tuloksi saadaan 15-6. (Kunnanhallituksen esitys vastaan Lipposen esitys.) Kunnanvaltuuston koko säilyy samana, 21.

Hallintosäännön muutokset

Hyväksyttiin keskusteluitta.

Rakennusvalvonnan maksut vuodelle 2025:

Valtuusto hyväksyi rakennusvalvonnan lupa- ja valvontamaksut vuodelle 2025.

Valtuutettujen aloitteet:

Ahti Hiltunen (k21.) aloitteen mukaan Luovatuksen kylän kohdalle Valtatielle 21 pitää saada katuvalaistus. Kylässä on koululaisia, jotka joutuvat kulkemaan aamuin illoin.

Hiltunen tarkensi myöhemmin, että aloitteen takana on koko Kolari 21 -ryhmä.

Kolarin kylät ja tunturit -ryhmän aloitteen mukaan Kolarin kunnassa pitäisi ottaa käyttöön turvallisemman tilan periaatteet, joita tulee soveltaa kaikkeen kunnan toimintaan. Periaatteet luotaisiin yhdessä viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa, ja ne otettaisiin käyttöön koko kuntaorganisaatiossa kuten työpaikoilla ja tilaisuuksissa. Turvallisemman tilan periaatteet ovat käytännön työkalu kunnoittavan ja syrjimättömän ilmapiirin luomiseen, ja lisäksi ne antavat työkalut siihen, kuinka epäasiallisiin kohteluun ja turvattomiin tilanteisiin voidaan puuttua.

Kolarin kylät ja -tunturit ryhmä teki lisäksi aloitteen siitä, että Kolarin kunta suhtautuisi lähtökohtaisesti posiitiivisesti palvelujen lähellä sijaitsevien asuntojen poikkeamislupahakemuksiin muuttaa niiden käyttötarkoitusta vapaa-ajan asunnoista vakituisiksi asunnoiksi, mikäli hakija pystyy osoittamaan, että muutos edistää kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Mikko Lipponen (kkt.) aloite peräsi, että kunta kartoittaisi yhdessä vesiosakaskuntien ja ely-keskuksen kanssa Äkäslompolosta ja Ylläsjärveltä sopivat paikat kuljettaa keskitetysti ylimääräräistä lunta, koska Ylläksellä on vaikeuksia löytää paikkoja säilyttää lunta. Kaavoitetut tontit ovat pieniä.

Lipposen toinen aloite peräsi kunnalta Ylläksen alueen kattavaan master plania, jolla rakentamiselle saneltaisiin selkeät ohjeet, jolle säilytetään kylien ilmeet, turvallisuus ja viihtyisyys. Aloitteen mukaan matkailun ja matkailurakentamisen tulevaisuudesta päättävät nyt muutamat kunnanviranhaltijat ilman selkeää visiota ja tavoitetta.

Eija Koivumaa (kesk.) esitti, että tuulivoimayhtiöitä vaaditaan maksamaan täysimääräinen korvaus menetetyistä oikeuksista kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistö sijaitsee tuulivoima-alueiden lähistöllä. Lisäksi hän esitti, että tuulivoimayhtiöltä vaaditaan maksamaan korvaus haitoista ja omaisuuden arvo täysimääräisesti elinkeinonharjoittajille, kuten poroelinkeinon harjoittajille, joille tuulivoima-alueet aiheuttavat haittaa.

Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) esitti, että kuntaan hankitaan vaatekierrätyspiste esimerkiksi Rinki-pisteen yhteyteen. Kunta kannustaa kierrättämään kierrätyskelpoisen lasin, metallin, paperin, kartongin ja muovin sekä kompostoimaan biojätteen, mutta kunnasta puuttuu vaatekierrätyspiste.

Kaikkonen-Tiensuu ja Raimo Kumpurinne (sd.) tekivät aloitteen siitä, että kunta jatkaisi neuvotteluja kuntosaliyritys PolarFysion Oy:n kanssa sopimuksen jatkamisesta niin, että sopimus palvelisi kaikkia kuntalaisia. Heidän mukaansa vain kansalaisopiston opiskelijoiden tukeminen ei ole tasapuolista. Kolarin kunta ei enää tue kaikkien kuntalaisten kuntosalikorttien ostamista PolarFysio Oy:ltä. Yrityksellä ja kunnalla oli salikorteista kymmenen vuoden sopimus, joka päättyi marraskuun lopussa. Aloite toteaa, että Kolarissa on satsattu hyvin liikuntapalveluihin, mutta nyt 20-vuotisen sopimuksen ja tuen loppuminen osuu eniten vähävaraisiin kuntalaisiin.

Vasemmiston ja sosiaalidemokraattien valtuustoryhmien aloite esittää, että kunta olisi yhteydessä Lapin Liittoon ja pyytäisi sen edunvalvontaorganisaatiota esittämään valtion ensi vuoden lisätalousarvioon määrärahaa Metsähallituksen luontopalveluille kansallispuistojen ja reittien taukopaikkojen ylläpitämiseen. Metsähallituksen luontopalvelujen taukopaikoista kolmannes saatetaan sulkea määrärahaleikkausten vuoksi.

Valtuuston kokous päättyy kello 17.24.

Juttua muokattu 12.12. kello 19.58 Lisätty loput valtuutettujen aloitteet sekä tarkennettu Saara Koiviston ja Johanna Koivumaa aloitteista, että niiden takana olivat koko Kolarin kylät ja tunturit -valtuustoryhmä. Korjattu Markku Vehkaojan talousarvioesittelystä kohta toiminnan kulujen kasvamisesta ja tuottojen alenemisesta oikein. Aikaisemmin jutussa luki virheellisesti, että toiminnan tulot kasvavat ja tulot alenevat. Lisäksi korjattu kirjoitusvirheitä koko jutusta.

Juttua muokattu 12.12. kello 20.03. Muutettu tekstin kappalejakoa.

Juttua muokattu 12. kello 20.09. Korjattu virheellinen muoto talousarvio 2024 oikein, vuodeksi 2025.

Ennakkojuttu valtuustosta:

Miten Kolarin kunta käyttää rahaa ensi ja tulevina vuosina? Kolarin kunnanvaltuusto istuu vuoden viimeisen kokouksensa, talousarviovaltuuston torstai-iltana. Luoteis-Lappi seuraa kokousta hetki hetkeltä kello 15.45 alkaen, jolloin alkaa valtuutettujen kyselytunti.

Varsinainen kokous alkaa kello 16.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaojan talousarvioesityksessä ensi vuoden tilikauden tulos painuu 864 550 euroa miinukselle, ja miinusmerkkisiä tuloksia ennakoidaan myös tuleville vuosille. Kuntataloutta rasittaa ensi vuodesta alkaen eniten 21,5 miljoonaa euroa maksavan monitoimitalon leasing-maksujen alkaminen.

Investointeihin kunta suunnittelee varaavansa ensi vuonna noin 3,4 miljoonaa euroa. Isoimman siivun niistä, miljoonan, vie monitoimitalon ensikalustaminen ja av-laitteiden hankkiminen rakennukseen.

Ensi vuoden investointilistalla on myös muun muassa Ylläsjärven kaavatiet (105 000 euroa) ja 800 000 euroa Ylläsjärven liikuntahallin suunnitteluun ja rakentamiseen ensi vuonna.

Valtuusto saa pöydälleen myös kuntaympäristöpalveluiden käyttötalouden ylityksestä johtuvan lisämäärärahan myöntämisen. Lisää rahaa tarvitaan 125 453 euroa muun muassa sähkö- ja lämmityskulujen ennakoimattoman nousun takia ja muiden kulujen vuoksi. Esimerkiksi keskuskeittiön irtaimiston luovutustappio oli 16 100 euroa, kirkonkylän lukion viereisen keltaisen rakennuksen vesivahinko söi 13 100 euroa ja Ylläsjärven ulkojääkentän vesiposti 10 000 euroa.

Asialistalla on myös kunnanvaltuuston koon päättäminen tulevalle valtuustokaudelle 2025–2029. Kunnanjohtaja esittää, ettei kokoa muuteta, vaan valtuusto pysyy 21-jäsenisenä.

Kuntalain mukaan kunnassa, jonka asukasluku on enintään 5 000, valtuutettuja tulee olla vähintään 13.

Kunnanhallituksessa Johanna Kiili (kkt.) ja Johanna Koivumaa (kkt.) olivat 17-jäsenisen valtuuston kannalla, mutta äänestyksen jälkeen hallitus päätyi esittämään 21-jäsenistä valtuustoa äänin 5–2.

Juttu päivittyy hetki hetkeltä alkaen kello 15.45.