Paikallisuutiset
Kolari kirjasi plussatuloksen viime vuodelta
Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2023 tilinpäätöksen ja perusti uuden määräaikaisen tarkastusinsinöörin viran. Kokouksen yhteydessä palkittiin pitkän kuntauran tehneitä ja ojennettiin presidentin myöntämä arvonimi ansioituneelle muusikolle.
Kolari teki viime vuonna 2,39 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Ylijäämä oli 1,1 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna 2022.
– Kolarin kunnalla on ollut peräkkäin monta hyvää vuotta, ja viime vuosi oli merkittävä kasvun vuosi, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoi torstaina kokoontuneelle valtuustolle.
Ylijäämää on odotettavissa Vehkaojan mukaan vielä tänäkin vuonna, mutta tuskin enää tulevina vuosina.
– Tällä samalla trendillä mitä nyt ollaan menty, ei kymmenen vuoden päästä enää talous ole oikeinkaan hyvässä kunnossa. Me joudutaan tekemään aktiivisia toimenpiteitä, että meillä säilyy terve kuntatalous, Vehkaoja sanoi.
Kunnan toimintatuotot kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 1,9 miljoonaa.
Toimintakulut (18,5 miljoonaa) kasvoivat miljoonalla, ja niitä kasvattivat muun muassa 307 000 euroa isommat henkilöstökulut. Toimintakate oli 12,766 miljoonaa euroa.
Verotuloja tuli 11,9 miljoonaa. Ne tippuivat 5,9, miljonaa vuodesta 2022. Valtionosuuksia (5,2 miljoonaa) saatiin 12, 272 miljoonaa euroa vähemmän.
– Valtionosuudet eivät ole tulevina vuosina ainakaan lisääntymässä, Vehkaoja totesi.
Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja kuntien on määrä saada syksyllä tarkempaa tietoa siitä, miten valtionosuudet muodostuvat vuonna 2026.
Koko kuntakonsernin ylijäämä oli 2,714 miljoonaa euroa, ja se nousi edellisvuodesta 1,023 miljoonaa euroa. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 26,1 miljoonaa. Lainaa asukasta kohden oli vuoden lopussa 3 879 euroa.
Suunnitelluista investointimenoista toteutui 68 prosenttia. Investointeihin kului 1,687 miljoonaa, kun talousarviossa niihin oli varattu 2,470 miljoonaa.
– Tämänkokoiselle taloudelle tuommoinen ehkä puolitoista miljoonaa ois pitkän aikavälin investointitaso, millä pitäis pystyä pysymään, Vehkaoja ohjeisti.
Toteutumattomia investointeja selittää isoimmilta osin se, että palvelutalohankkeen suunnitteluun käytettiin 200 000 euron sijaan vain muutamia kymmeniä tuhansia euroja sekä se, että Helukan katujen korjaukseen varatut 320 000 euroa rahat otettiinkin investointien sijaan käyttötaloudesta. Joitakin investointeja myös saatiin tehtyä talousarviota halvempana.
Viime vuotta arvioinut tarkastuslautakunta nosti esille esimerkiksi sen, että lautakuntiin ja konserniyhtiöiden hallitustyöskentelyyn pitää sitoutua paremmin.
– Tarkastuslautakunta esittää, että lautakuntien kokoonpanoa ja rakennetta tarkastellaan kuluvan vuoden aikana. Jos muutoksia tehdään, ne voisivat olla käytössä syksyllä 2025 alkavalla valtuustokaudella, lautakunnan puheenjohtaja Mikko Lipponen (kkt.) sanoi.
Lautakunta nosti esiin myös muun muassa huolen vapetuksesta eli sähkötupakoinnista ja toivoo, että hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen toimiala tekee töitä ilmiön kitkemiseksi.
Valtuusto merkitsi arviointikertomuksen tiedoksi ja velvoitti lautakunnat ja kunnanhallituksen antamaan vastineet arviointikertomuksen havaintoihin.
Valtuusto merkitsi tiedoksi kunnanhallituksen päätöksen valitusluvan hakemisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen Hannukaisen osayleiskaavapäätöksestä. Hallinto-oikeus kumosi kunnan kaavapäätöksen huhtikuussa.
– Pidin kovin omituisena että tästä lähettiin valittamaan. Pohjavesialue ei katoa sieltä valittamalla, Markus Kiili (kkt.) sanoi.
Kiili kysyi, korvaako Hannukainen Mining kunnalle valittamisesta koituvat kulut. Kunnanjohtaja vastasi, että sopimuksen mukaan kaivosyhtiö korvaa kulut.
Valtuusto perusti tarkastusinsinöörin viran, mutta ei pysyväksi, kuten esitettiin, vaan neljän vuoden määräaikaiseksi. Asiasta päätetiin yksimielisesti äänestämättä.
Tarkastusinsinööri toimii rakennusvalvonnassa ja vahvistaa sen resursseja. Rakennusvalvonnan työmäärä on kasvanut kestämättömälle tasolle eikä kaikkia rakennusvalvonnalle kuuluvia tehtäviä ole pystytty hoitamaan. Tarkastusinsinöörin työnkuvaan kuuluu myös kiinteistörekisterin ylläpito.
Kokouksessa jätettiin kolme valtuustoaloitetta. Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) esittää, että Lapiokuusikon jäteaseman aikatauluja tulee muuttaa, niin että piharoskia saisi viedä touko-kesäkuun aikana pitempään, kahden viikon ajan. Reijo Kontinen (vas.) jätti vasemmiston ja sosiaalidemokraattien aloitteen valtuustoseminaarien uudistamisesta: niissä pitäisi keskittyä keskusteluun ja työpajatyöskentelyyn. Kolarin kylät ja tunturit esittää, että kunta selvittää mahdollisuuksia rajoittaa lasten ja nuorten puhelinten käyttöä koulupäivän aikana.
Valtuuston kyselytunnilla selvisi, että monitoimitalon työmaalla liikuntasalin lattiassa on havaittu painauma.
– Tilannetta seurataan heinä–elokuu ja sen jälkeen urakoitsija korjaa sen, tekninen johtaja Kullervo Lauri kertoi.
Laurin mukaan rakennesuunnittelijalta on pyydetty ratkaisulausunto tilanteeseen, ja korjaus tehdään sen perusteella. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mikä painauman on aiheuttanut.
Päätettiin myös
Vuoden 2023 tilinpäätös hyväksyttiin ja myönnettiin vastuunvapaus.
Äkäslompolon asemakaavan laajennus koskien tilaa 273- 402-1-378 hyväksyttiin.
Jenni Ritatörmälle myönnettiin ero luottamustehtävistä paikkakunnalta muuton takia. Sivistyslautakuntaan tilalle valittiin Raila Peteri.
Merkittiin tiedoksi Kolarin kunnan vuoden 2023 henkilöstökertomus. Kertomuksesta selviää esimerkiksi, että henkilöstön keski-ikä on 43,2 vuotta.
Kotihoidontuen kuntalisän ehdot muuttuvat: se maksetaan, vaikka perheen joku lapsista on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa tai saa yksityisen hoidon tukea. Muilta osin kotihoidontuen kuntalisän maksamisen ehdot säilyvät ennallaan.
Pitkän kuntauran tehneet saivat arvomerkkinsä, Tapani Haapasaari arvonimen
Kokouksen yhteydessä Kuntaliiton kultaisen arvomerkin 30-vuotisesta kuntaurasta saivat sairaanhoitaja Heli Koivumaa, sairaanhoitaja Terttu Palovaara, ohjaaja Maritta Rantapelkonen, perhetyöntekijä Ellen Vaattovaara, huoltoesimies Olavi Vaattovaara ja lehtori Hannele Vanha.
Arvomerkin saivat myös terveydenhoitaja Tarja Kaplas, varhaiskasvatuksen opettaja Tiina Mansikka, lastenhoitaja Sari Rundgren, lastenhoitaja Mervi Ylläsjärvi ja johtava lääkäri Ulla Ylläsjärvi.
Kolarilainen Mikko Tapani Haapasaari puolestaan sai tasavallan presidentin myöntämän director musicesin arvonimen. Haapasaari on tehnyt vuosikymmenten mittaisen uran viisirivisen harmonikan parissa muusikkona ja opettajana, ja sai nyt arvonimen ensimmäisenä kolarilaisena.
Juttua muokattu 17.6. kello 9.26. Korjattu kirjoitusvirheet.
Juttua muokattu 17.6. kello 12.46. Korjattu alkuun vuosiluku: hyväksyttiin vuoden 2023 tilinpäätös, ei vuoden 2024, kuten uutisen alussa virheellisesti luki.