Ihmiset

Kokenut lääkäri ja pian myös tohtori Yrjö Perkkiö puolustaa laajaa perusterveydenhuoltoa

Yrjö Perkkiö seurasi muoniolaisia ja enontekiöläisiä 31 vuotta ja kertoo väitöksessään, mikä heidän terveydessään on muuttunut.

Väitöstutkimus vahvistaa, että elämäntavoilla ja mielenterveydellä on merkittävä vaikutus hyvinvointiin, onnellisuuteen ja elinajanodotteeseen. Myös diabeteksen ja masennusoireiston keskinäiset yhteydet vahvistuivat muoniolaisen Yrjö Perkkiön väitöstutkimuksessa.

Oulun yliopistossa tarkastettu väitös täydentää kansallista terveyskuvaa ja tarjoaa tietoa terveydenhuollon kehittämiseen erityisesti subarktisen ilmaston alueilla.

Sydäntautien riskitekijät vähenivät luoteisessa Lapissa merkittävästi 30 vuodessa, mutta tilalle tulivat lihavuus, kohonneen verenpaineen yleistyminen ja kakkostyypin diabetes, jonka yleisyys jopa kahdeksankertaistui. Lääketieteen lisensiaatti Perkkiö kirjoitti 1970-luvulla alkaneen ja 2010-luvulla jatkuneen pitkittäistutkimuksen Muonion ja Enontekiön asukkaiden terveyden tekijöistä väitöskirjaksi, joka tarkastetaan viikonloppuna Oloksella.

Tutkimus avaa riskiseulontoihin osallistuneiden elämäntapojen ja mielenterveyden yhteyksiä kansantauteihin, hyvinvointiin ja kuolleisuuteen. Muoniolaisten ja enontekiöläisten nelikymppisten terveysseulontoja tehtiin vuosina 1974–1983, ja siitä 30 vuotta myöhemmin vuosina 2013–2014 kartoitettiin riskitekijöiden vaikutusta kuolleisuuteen noin seitsenkymppisiksi varttuneiden joukossa.

Alkujaan sydänterveyskartoitusta viitoitti 1970-luvulla käynnistynyt Pohjois-Karjala -projekti. Seurantatutkimuksessa Perkkiö kiinnostui selvittämään terveydenhuollon uudempia ilmiöitä, ja tutkimuksessa kartoitettiin myös diabetesta, monisairastavuutta, mielialaoireita ja onnellisuutta.

Mielenterveyden tutkiminen ja diagnosointi on 30 vuodessa ottanut aimo harppauksen eteenpäin, Perkkiö toteaa.

– Mielenterveysasioissa kiinnostavaa on, kuinka sen tutkimiseen tarkoitettu mittaristo on kehittynyt, Perkkiö sanoo.

Kun ensimmäisen tutkimuksen aikaan masentuneisuudesta kysyttiin yksinkertaisella kyllä–ei-kysymyksellä, nyt depressio-oireistoa mitataan bdi-mittaristolla. Seurantutkimuksessa mukana oli myös yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireisto, jolle on oma mittaristonsa, GAD-7. Mittaristossa oli myös onnellisuuspisteet.

Kun noin puolet kaikista Enontekiön ja Muonion yli 65-vuotiaista osallistui seurantatutkimukseen, masennusoireita esiintyi hieman alle kymmenellä prosentilla miehistä ja viidellä prosentilla naisista. Huomattavaa on, että kakkostyypin diabetes kaksinkertaisti masennusoireisten määrän, kuten myös se, että masennusoireiston ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön onnellisuutta heikentävä yhteys havaittiin noin kolme kertaa suuremmaksi verrattuna useaan fyysiseen sairauteen.

Ihmisen elintavat vaikuttivat keskeisesti sairastuvuuteen, millä on yhteytensä ihmisen onnellisuuteen.

– Monisairastavuus on yhteydessä onnellisuuteen, ja onnellisen ihmisen elintavat ovat yleensä hyvät, Perkkiö tiivistää.

Diabeteksen yleisyys noudattelee Luoteis-Lapissakin ikävää valtakunnallista trendiä. 13 prosentilla miehistä ja 17 prosentilla naisista oli diabetes, ja lievästi poikkeava sokeriaineenvaihdunta oli kymmenisen vuotta sitten noin puolella tutkituista. Myönteistä terveyskehitystä oli kuitenkin, että kolesterolitaso oli tippunut ja tupakointi vähentynyt merkittävästi.

Luoteislappilaisia vuodesta 1977 vuoteen 2019 Muoniossa ja Enontekiöllä terveyskeskuslääkärinä koko uransa hoitanut Perkkiö toteaa, että tutkimuksen tulokset korostavat terveydenhuollon tarvetta huomioida ja hoitaa fyysistä ja psyykkistä terveyttä integroidusti ja kokonaisvaltaisesti.

– Tarvitaan ennaltaehkäisevää perusterveydenhuoltoa, hoidon jatkuvuutta ja hoitoon pääsyä, Perkkiö sanoo ja puolustaa toimivaa, laajaa perusterveydenhuoltoa, joka juuri nyt on liipaisimella Lapissa Laphan säästösuunnitelmien takia, myös Muoniossa ja Enontekiöllä.

Tutkimus kertoo, että naiset olivat onnellisempia kuin miehet. Onnellisuutta lisäsi nuorempi ikä ja hyvä koulutus, ja sitä vähensivät runsas alkoholin käyttö, fyysiset sairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Onnettomimpia olivat ilman parisuhdetta elävät miehet. Korkeasti koulutetetut naiset olivat huomattavasti onnellisempia kuin muut naiset. Alueen naiset olivat myös onnellisempia kuin koko maan naiset.

Kuolleisuutta ennustivat sydän- ja verisuonisairaudet, masennus, miessukupuoli, tupakointi, lihavuus, korkea verenpaine, vähäinen liikunta ja runsas alkoholin käyttö. Yleisimmät kuolinsyyt olivat sydän- ja verisuonisairaudet (42 prosenttia) ja kasvaimet (22 prosenttia).

Vuodenajoilla ei todettu vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen, mutta talvikautena aivoverenkierron ja keuhkosairaudet olivat merkittävästi yleisempiä kuin kesäkautena.

Lapin mittakaavassa THL:n tilastojen perusteella luoteislappilaisten terveys on kärkitasoa. Huomattavaa on myös, että Luoteis-Lapin asukkaat kokevat itse kokevat terveytensä paremmaksi kuin keskimäärin muut lappilaiset: itse ilmoitettu, koettu terveys ja elämänlaatu ovat paremmat kuin keskimäärin muiden lappilaisten. Myös asuinympäristöön ollaan tyytyväisiä. Luoteisessa Lapissa tupakoidaan vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Täällä myös liikutaan enemmän ja syödään enemmän kalaa.

Seurantatutkimuksesta on jo yli kymmenen vuotta, ja nyt Perkkiötä kiinnostaisi nähdä, mihin suuntaan luvut ovat kääntyneet. Väitöskirja tarjoaa aineksia tuleville tutkijoille, 75-vuotias Perkkiö toteaa. Jatkotutkimuksen hoitavat tulevat polvet. Perkkiö keskittyy nyt yleiseen terveysvalistamiseen. Hän on esimerkiksi vuosia toiminut Muonion sydänyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on myös Sydänliiton Lapin piirin hallituksessa.

Perkkiö on lähtöisin Kolarin Sieppijärveltä. Hän lähti opiskelemaan lääkäriksi Helsingin yliopistoon isoveljensä esimerkistä. Perkkiö korostaa, että opiskelupolulla ratkaisevaa oli keskikoulun tuleminen Sieppijärvelle vuonna 1959.

Lääkärinura huipentuu väitöstilaisuuteen lauantaina 22. marraskuuta hotelli Oloksen auditoriossa kello 13. Vastaväittäjä on professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta ja kustos professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopistosta. Tilaisuus on avoin kaikille. Pukukoodia ei ole. Tilaisuutta ei striimata.

Perkkiö odottelee lauantain väitöstilaisuutta rauhallisesti Kätkäsuvannossa.

– Ei sitä tässä iässä enää hirveästi jännitä tämmöistä asiaa, hän naurahtaa.