Paikallisuutiset

Kohta hiihdetään! Muonion kunnan reittityöntekijät tarttuvat latukoneiden ohjiin

Kunta ottaa tänä talvena vetovastuun Muonion laduista ja on rekrytoinut jo ensimmäisen reittityöntekijän. Ensimmäisenä avautuvat valoladut. Tänä talvena lanataan myös talvipolkuja.

Siinä ne nyt ovat. Kaksi punaista aamupakkasesta huurtunutta latukonetta seisoo uuden tallin ulkopuolella Miljoonatiellä, Nesteen pihalla. Muonion kunta on juuri hankkinut käyttöönsä noin kymmenen vuotta vanhat latukoneet.

– Toisella on ajettu 2000 tuntia ja toisella 3000. Ylläksellä yhdelle koneelle saattaa tulla 1000 tuntia kaudessa, joten nämä koneet ovat periaatteessa lähes uudet, Muonion kunnan uusi vakituinen reittityöntekijä Ville Sillanpää kertoo.

Sillanpäätä mietityttää tulevassa talvikaudessa se, miten kaikki reitit ehditään hoitaa. Etenkin alkutalvesta on paljon tekemistä ja reittien hoitajia vain kaksi. Toinen heistä on Muonion reittivastaava Tero Kylä-Kaila.

– Alkukausi on haastavaa, koska hoidamme latuja, kelkkareittejä ja polkuja. Mutta varaudumme moneen asiaan, Kylä-Kaila kertoo.

Alkutalven ajan reittienhoitajat keskittyvät 36 kilometrin valolatuun kirkonkylän, Oloksen, Särkijärven, Jerisjärven ja Sammaltunturin välillä. Tähän päälle hoidetaan Harrinivan ja Jeriksen yhdysladut, joten alkutalvesta saadaan yleensä auki noin 40 kilometriä hiihdettävää.

Koneiden uusi sijainti vaikuttaa jonkin verran latujen kunnossapidon logistiikkaan. Tallien valmistelu on vielä kesken, mutta Miljoonatien halli on niiden uusi lähtöpaikka entisen Särkijärven sijaan.

– Kylän lähellä olevat ladut vedetään nyt nopeammin. Tarvittaessa jätämme toisen koneen Särkijärvelle tai Pallakselle, Sillanpää kertoo.

Muonion pitkät etäisyydet haastavat latujenhoidon.

– Nammalakuruun on melkein 50 kilometriä kylältä, Kylä-Kaila huomauttaa.

Tarkoituksena olisi tehdä keväällä jokainen latu keskimäärin joka kolmas päivä. Tero Kylä-Kaila

Lumen tulo ja järvien jäätyminen vaikuttavat reiteillä alkukaudesta aivan kaikkeen.

– Jerikselle on hankala päästä, sillä Kutunivasta pitää päästä ajamaan jään yli Jerikselle, Kylä-Kaila kertoo.

– Kone tarvitsee 40 senttimetriä teräsjäätä. Järviä ei kannata alkaa jäädyttämään, mutta moottorikelkkareitillä Muoniossa on joitakin jokien ylityksiä. Jään ollessa esimerkiksi 30 senttiä, voi päälle pumpata 10 senttiä vettä ja ylitys on ajokunnossa seuraavana päivänä, Sillanpää sanoo.

Myös tammi–helmikuu on töisevää aikaa.

– Silloin pitää tehdä pohjia, latukartta laajenee, kyläläiset hiihtävät paljon ja ladun ohella moottorikelkkauraa pitää huoltaa ja lanata, Kylä-Kaila luettelee.

Silloin remmiin astuu kolmas latukonekuski ja keväämmälle on suunnitteilla vielä neljäs.

– Tarkoituksena olisi tehdä keväällä jokainen latu keskimäärin joka kolmas päivä eli jotkut tiheämmin, toiset vähän harvemmin, mikäli säät sallivat, Kylä-Kaila kertoo.

Alkukaudesta keskitetään latujen hoitoa valoladuille ja siirretään tunteja keväthangille, jolloin on enemmän hiihtäjiä.

– Pyritään huoltamaan latuja niin, että kiihdytetään loppua kohden, Kylä-Kaila kertoo.

Tarkoitus on linjata polut niin houkutteleviksi, että ihmiset eivät kävele ladulla. Tero Kylä-Kaila

Uutena kokeiluna ovat tänä talvena lanatut talvipolut. Muonion ainoaa virallista monikäyttöreittiä, Oloksen maisemalatua, on tarkoitus valjastaa paremmin lumikenkäilijöiden, kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttöön.

Monikäyttöreitillä tarkoitetaan yleensä talvireittiä, jolla saa harrastaa muutakin urheilua kuin hiihtoa. Oloksen maisemanladun reunaan on tarkoitus vetää edellisvuosia parempi ura muille käyttäjille, jotta he eivät kulkisi suoraan ladulla.

Talvipolkuja on ennenkin tikutettu Oloksella, mutta nyt niitä pyritään pitämään auki koneellisesti. Polkujen linjaamisessa on mahdollista hyödyntää vanhoja latupohjia. Polkuja on tarkoitus tehdä myös Jerikseltä Sammaltunturille.

– Tarkoitus on linjata polut niin houkutteleviksi, että ihmiset eivät kävele ladulla, Kylä-Kaila kertoo.

Särkitunturin latu jää tänäkin talvena pois turvallisuuden takia.

– Se on työläs pitää auki, sinne tuiskuttaa koko kauden. Ladun huono kunto vaikuttaa heti turvallisuuteen, Kylä-Kaila jatkaa.

Särkitunturin ja Olostunturin välissä sijaitsevaa Juuvanrovaa kiertävää latua ei myöskään vedetä.

Sillanpää hoiti kaksi talvea Ylläksen latuja ja huomaa reittiverkostossa eroavaisuuksia.

– Muoniossa ajetaan enemmän kovalla pohjalla ja vähemmän jänkällä. Tämä helpottaa reittiverkoston huoltoa kesäisin.

Sillanpää on viettänyt Muoniossa yhden kesän Metsähallituksella huoltamassa muun muassa hiihtosiltoja, joten myös kesällä tehtävät korjaukset hoituvat ja tuovat jatkuvuutta.

– Se helpottaa talvikunnossapitoa, kun tietää, että on itte korjannut viat kesällä, Sillanpää kertoo.

Muonion latuverkosto eroaa Ylläksesta myös niin, että ympyrälatuja eli päällekkäin ajoa, tapahtuu vähän.

– Ei ole lenkkiä lenkin perään. Se helpottaa hoitoa, Sillanpää sanoo.