Paikallisuutiset

Kittilässä esitetään hirvitiheyden reipasta nostoa — toiveena on, ettei saalismäärissä tulisi niin jyrkkiä heittoja

Luonnonvarakeskus ja metsästäjät ovat eri linjoilla hirvikannan koosta.

Kittilän metsästäjät esittävät talvehtivan hirvikannan tiheystavoitteiden reipasta nostoa. Kun viimeksi säädetty tavoitetiheys oli ylärajastaan 2,1 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, nyt paikallisten esitys on 2,6.

Kittilä kuuluu samaan hirvitalousalueeseen Kolarin, Muonion ja Pellon kuntien kanssa. Aikaisemmin ainakin Pellossa paikalliset ovat esittäneet tavoitetiheyden nostoa 2,4:ään

– Jos neljä vuotta sitten Kittilässä pyydettiin 1100 hirveä ja nyt saatiin 350 hirveä, se on hurja pudotus. Toivomme, että ei tulisi näin jyrkkiä pudotuksia, vaan koko ajan pyydettäisiin esimerkiksi sitä 700 hirveä, Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Heikkilä sanoo.

Hän kertoo, että muutos toisi enemmän pelivaraa muun muassa metsästykseen. Heikkilän mukaan on myös vedottu tutkijaan, joka on todennut että 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla on määrä, joka vielä pitää hirven geneettisen perimän hyvänä.

– Jos hirvikanta on pieni, sukupohja ei ole kovin laaja, Heikkilä toteaa.

Kantatavoitteista päättävät alueelliset riistaneuvostot maaliskuun aikana.

Heikkilä kertoo toivovansa, että metsästäjät ilmoittaisivat omia havaintojaan mahdollisimman paljon. Seuraava Luonnonvarakeskuksen lentolaskenta on määrä pitää Kittilässä ensi vuonna.

Hirvihavaintoja on Heikkilän mukaan saatu talven aikana vähän, ja nekin kertovat vähentyneestä eläinten määrästä.

– Kanta on tippunut, mutta mikä on todellinen arvo, sitä ei tiedetä. Koko Lapissa homma on mennyt siihen, että ensin pyydetään paljon, sitten kahden kolmen vuoden päästä kanta tippuu reilusti alaspäin. Tasainen pyyntimäärä olisi kaikille mieleinen asia, Heikkilä sanoo.

Homma on mennyt siihen, että ensin pyydetään paljon, sitten kahden kolmen vuoden päästä kanta tippuu reilusti alaspäin. Tero Heikkilä

Hirvieläintavoitteet asetetaan hirvitalousalueille, joita Suomessa on yhteensä 59. Hirvitalousalueiden rajaukset noudattavat osin hallintorajoja ja osin hirvieläinten luontaisia liikkumisesteitä, kuten aidattuja tieosuuksia ja vesistöjä. Hirvitalousalueiden välillä on suurta vaihtelua maisemarakenteessa, liikennemäärissä, elinkeinoissa ja eläinkannoissa.

– Asetetut tavoitteet ohjaavat vuosittaista metsästystä. Päätökset kunkin hirvitalousalueen hirvieläintavoitteista tekee alueellinen riistaneuvosto, joka kuulee laajasti hirvieläinkantojen hoitoon liittyviä sidosryhmiä, Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Joni Saunaluoma kertoo.

Luonnonvarakeskuksen 1. maaliskuuta julkaiseman kannanarvion mukaan hirvikanta on kääntynyt kasvuun. Hirvitalousalueella viisi, johon Kittilä kuuluu, kanta on Luken mukaan kasvanut 1,9:stä 2 hirveen tuhannella hehtaarilla.

Tiheimmät hirvikannat ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Lapin alueella Lounais-Lapissa (3 hirveä tuhannella hehtaarilla) ja koko Suomessa etelärannikolla (5,1 hirveä tuhannella hehtaarilla). Vähiten hirviä on Enontekiöllä.

Suomen hirvikannan koko syksyn 2023 jahdin jälkeen oli noin 84 000 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta kasvoi Luken mukaan noin kuusi prosenttia.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne on arvioitu hirvitalousalueittain hyödyntämällä Oma riista -palvelun syksyn hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa.