Ihmiset

Kittilän vuoden maaseutuyrittäjät elävät poroista — poronhoito ja matkailu tukevat toisiaan

Villa Vaamilan safarisesonki kestää joulukuusta maaliskuuhun.

Metsänhoitoyhdistys Metsä Lapin ehdotuksesta ja Kittilän kunnan päätöksestä Kittilän Vuoden Maaseutuyrittäjiksi valitut Heidi Nikumaa ja Antti Kantola tietävät ja tuntevat poronhoidon ja poromatkailun perin pohjin.

He pyörittävät vuodesta 2007 lähtien yrittäjänä olleen Nikumaan johdolla Jauhojärvellä sijaitsevaa Villa Vaamila -porosafaritilaa, Kantola on Alakylän paliskunnan poroisäntä ja lisäksi työtä ja toimeentuloa antaa Helpissä toimiva lihanleikkaamo ja suoramyyntipiste.

Vaikka Villa Vaamilan porosafareiden sesonki alkaa vasta joulukuun 4. päivä, niin syksy on, Jauhojärveltä 68 kilometrin päässä olevalla Kinisjärvellä asuvalle pariskunnalle erotuksista ja muista porotöihin liittyvistä asioista johtuen kiireistä aikaa.

– Nyt on paljon lihan leikkaamista. Kodin ja työpaikan etäisyys ei haittaa. Työmatkalla ehdin miettiä, mitkä porot lähtevät kunakin päivänä töihin ja kotimatkalla ehtii nollaantua työasioista, Nikumaa sanoo.

– Safarisesonki päättyy maaliskuun lopussa, jolloin matkanjärjestäjät lopettavat kautensa. Yrittäjäpalkinto on mukava ja kannustavakin huomionosoitus.

Meillä ei ole tarkoitus harjoittaa massaturismia, sillä sellaisia paikkoja on jo ennestäänkin. Heidi Nikumaa

Nikumaan ja Kantolan ostaman tilan ensimmäinen matkailukausi oli talvella 2018–2019.

Alussa matkailijoita kestittiin pihapiirissä olleessa Tuntsa-kodassa, mutta pian paikalle valmistui asianmukainen kotarakennus, jossa nykyisellään safareilta saapuvat voivat lämmitellä ja nauttia tarjottavista avotulen loisteessa.

Villa Vaamilan tilan päärakennus valmistui 1900-luvun alkuvuosina ja toimi aikoinaan paikallisten poromiesten kokoontumis- ja yöpaikkana. Taloa on remontoitu viime vuosina ja korjauksen loppusuora alkaa jo häämöttää.

Vanhan puolen nimellä kulkevan rakennuksen remontti tuo mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan, mitä tosin rajoittaa kesän lyhyys ja muut porotyöt.

– Vanhan puolen käyttötarkoitusta koskevat suunnitelmat ovat vielä auki. Meillä ei ole tarkoitus harjoittaa massaturismia, sillä sellaisia paikkoja on jo ennestäänkin, Nikumaa avaa yrityksen toimintaperiaatetta.

– Pyrimme parantamaan matkailijan elämyskokemusta, Kantola lisää ja muistuttaa poronhoidon ja safaritoiminnan tukevan toisiaan muun muassa Villa Vaamin kautta tapahtuvan poronsarvien ja -taljojen myynnillä.

Tulevaisuudessa haluaisimme satsata kesämatkailuun, jota toisaalta vaikeuttavat kesän lyhyys ja silloin tehtävät muut porotyöt. Heidi Nikumaa

Paikallishistoriaa huokuvan Villa Vaamilan asiakaskunta koostuu lähes kokonaan Ylläksellä toimivien ulkomaisten matkanjärjestäjien kautta tulevista keskieurooppalaisista lomailijoista, kotimaisten matkailijoiden määrän ollessa erittäin pieni.

Yritys tarjoaa poronhoitoon liittyviä tilavierailuja, metsään kävellen tehtäviä taakkapororetkiä ja perinteisiä porosafareita.

– Monia asiakkaita kiinnostaa poroissa, kuinka ne pärjäävät ulkona kovilla pakkasilla ja mitä me teemme niiden kanssa. Liha- ja maitotilalliset haluavat tietää porolihantuotannosta, Nikumaa kertoo.

Villa Vaamilassa on talvikautena asiakaskäytössä kymmenen härkää ja lisäksi Nikumaalla on koulutuksessa nuoria poroja.

Nikumaan ja Kantolan lisäksi safaritoiminta työllistää kiireellisenä aikana kaksi ulkopuolista ja apukäsinä toiminnassa ovat myös perheen kaksi yläkouluikäistä tytärtä.

Ennen oman yrityksen perustamista Nikumaa hankki porotilamatkailuun liittyvää ammattitaitoa työskentelemällä toisessa safarifirmassa.

Hän ei näe porosafaritoimijoiden kesken olevan erityistä kilpailua, pikemminkin päinvastoin.

– Jos minulla on varaukset täynnä, niin annan matkanjärjestäjille muiden yrittäjien yhteystiedot. Tulevaisuudessa haluaisimme satsata kesämatkailuun, jota toisaalta vaikeuttavat kesän lyhyys ja silloin tehtävät muut porotyöt, Nikumaa miettii.