Paikallisuutiset
Kittilän lentoasemallakin yöpyi kourallinen matkailijoita Hannes-myrskyn vuoksi, haasteista selvittiin Finavian mukaan harjoiteltujen prosessien mukaisesti
Hannes-myrsky vaikutti lauantaina 27. joulukuuta Lapin kentillä moniin lentoihin. Vastasatanut lumi ja puuskittainen kova tuuli aiheuttivat hyvin haastavan lentosään. Matkustajia jäi vaille paluulentoa, ja esimerkiksi yksi Kittilään suunnannut lento kääntyi Tukholman lentokentälle. Kittilän lentoaseman päällikkö Jonna Pietilä vastasi toimituksen kysymyksiin:
Kuinka paljon Kittilän lentoja peruttiin? Saatiinko ne järjestettyä muina päivinä? Paljonko lentoja tuli ja lähti lauantaina, entä sunnuntaina?
– Lauantaina kolme lentoa käytti Kittilän sijaan ennakkoon suunniteltua varakenttää. Tämän lisäksi lentoyhtiöt peruivat yhteensä neljä lentoa. Yhteensä lauantaina Kittilään laskeutui ja sieltä lähti 30 lentoa ja sunnuntaina noin 35.
Kuinka Kittilässä kaiken kaikkiaan selvittiin kovan sesongin aikaan sattuneesta poikkeustilanteesta?
– Kittilässä Hannes-myrskyn aiheuttamat hyvin haastavat sääolosuhteet jäivät melko pieniksi, vaikka yksittäisiä lentoja peruuntuikin. Lentoaseman operatiivisesta näkökulmasta tilanne saatiin hoidettua sujuvasti ja ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen prosessien mukaisesti.
Mihin kaikkialle Kittilään lentämässä olleita koneita ohjattiin, kun ne eivät myrskyn vuoksi päässeet Kittilään?
– Lentoaseman omistajana Finavia ei päätä mille kentille lennot laskeutuvat. Lentoyhtiö suunnittelee ja määrittelee jokaiselle lennolle varakentät, joita kyseinen lento voi tarvittaessa käyttää. Lentokone voi joutua käyttämään varakenttää esimerkiksi sääolosuhteiden tai koneessa olevan teknisen syyn takia. Päätöksen varakentän käytöstä tekee aina lentokoneen kapteeni.
– Fintraffic Lennonvarmistus vastaa lennonjohtopalveluista ja kommunikoi tarvittaessa lentokoneen kapteenin kanssa. Emme Finaviassa automaattisesti seuraa eri lentoyhtiöiden varakenttien käyttöä, mutta tietojemme mukaan lauantaina niin sanotusti divertanneista (varakenttää käyttäneistä) lennoista yksi laskeutui Kuusamoon, yksi Ouluun ja yksi Tukholmaan.
Joutuiko matkustajia jäämään Kittilään yöksi? Hankkiko matkanjärjestäjä heille majoituksen?
– Matkustajien majoituksesta vastaa lentoyhtiö tai matkanjärjestäjä. Lentoaseman omistajalla ei ole matkustajien yhteystietoja tai tarkempia tietoja matkan sisällöstä. Tietojemme mukaan kourallinen matkustajia yöpyi lauantain ja sunnuntain välisen yön Kittilän lentoasemalla. Muut matkustajat majoittuivat hotelleissa tai lähtivät Kittilästä niillä myöhäisillan lennoilla, jotka operoitiin lauantai-iltana.
Kuinka paljon Kittilän lentoasemalla voi olla ihmisiä samaan aikaan? Onko ollut tilanteita, että asemaa on pidetty yön yli auki? Voiko asemalla tarvittaessa nukkua?
– Kittilän lentoasemalle mahtuu kokonaisuudessaan noin 3000 ihmistä. Lentoasemalla yöpyminen ei ole aivan tavatonta talvikauden aikana. Yleensä tällaisissa tilanteissa syynä on ollut lentokoneessa oleva tekninen vika, jonka takia lentoyhtiö on joutunut perumaan lennon. Tällaisissa tilanteissa lentoyhtiöllä on huolenpitovelvollisuus.
– Ymmärrämme, että tällaiset tilanteet voivat olla matkustajille haasteellisia ja harmillisia, joten lentoaseman omistajana pyrimme auttamaan tilanteessa niin paljon kuin pystymme. Esimerkiksi Kittilässä meillä on varastossa patjoja ja peittoja, joita voidaan jakaa matkustajille tarvittaessa. Poikkeukset liikenteessä aiheuttavat yleensä myös sen, että lentoaseman henkilökunnalta vaaditaan joustamista, mikä yleensä näkyy esimerkiksi pidentyneitä työvuoroina ja vahvaa paineensietokykyä vaativina tilanteina.
Jos tulee samankaltainen tilanne kuin Rovaniemellä, kuinka Kittilässä on tähän varauduttu?
– Lentoyhtiöillä on huolenpitovelvollisuus, johon kuuluu muun muassa se, että tilanteissa, joissa lento perutaan tai se myöhästyy merkittävästi, lentoyhtiön vastuulla on huolehtia majoituksesta. Kyseessä ei ole hätämajoitus vaan normaalien vastuiden mukainen majoituksesta huolehtiminen.
Näin myrsky vaikutti lentoliikenteeseen
Myrskypäivä sekoitti lentoliikenteen Lapissa. Finavian mukaan Kittilän, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla oli lauantaina lentoliikenteen rajoituksia ja keskeytyksiä kello 16 ja 22.40 välisenä aikana haastavien sääolosuhteiden vuoksi. Lentoliikenne käynnistyi uudelleen Kittilän lentoasemalla noin kello 20, Ivalon lentoasemalla noin kello 21 ja Rovaniemen lentoasemalla noin kello 22.40.
Kun Hannes-myrskyn kovimmat puuskat iskivät lauantaina 27. joulukuuta Kittilän korkeudelle, pelastuslaitos sai hälytyksen suuresta ilmaliikenneonnettomuudesta Kittilän lentoasemalla. Hälytys tuli kello 16.06. Onnettomuudessa matkustajakone ja pienkone ajautuivat lumipenkkaan lentokentän rullaustiellä kovan tuulen vuoksi. Koneet eivät törmänneet toisiinsa. Tuuli puhalsi puuskissa 25 metriä sekunnissa ja lennätti lunta ilmaan.
Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Genevestä Sveitsistä saapuneessa matkustajakoneessa oli noin 150 matkustajaa ja pienkoneessa alle 10 matkustajaa.
Rovaniemen lentoasemalla matkustajia jäi myrskyn vuoksi jumiin pitemmäksi ajaksi kuin Kittilässä. Finavia kutsui lauantai-iltana vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan, tukemaan matkustajien avustamisessa lentoasemalla. Lentoasema myös avasi vanhan terminaalin lisätilaksi matkustajille ja jakoi heille vettä, makuualustoja ja huopia. Vapepa-verkoston vapaaehtoiset toivat kentälle myös SPR Lapin piirin Finavian kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti lisää huopia ja makuualustoja.
Finavia teki matkustajien avustamiseksi yhteistyötä lentoyhtiöiden, matkanjärjestäjien, viranomaisten sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja Lapin hyvinvointialueen kriisipäivystyksen kanssa.