Kulttuuri

Kirjoja, kuorotoimintaa ja kotiseututyötä, mutta myös liikunnan iloa – Lasse Mäkitalolle vuoden 2024 kulttuuripalkinto

Korkeimmalle Mäkitalo itse arvostaa viime vuonna ilmestyneen Juuret Väylän varrella -kirjansa ja hellii edelleen ajatusta amfiteatterista.

Enontekiön kunnan vuoden 2024 kulttuuripalkinnon saa palojoensuulainen Lasse Mäkitalo.

– Juuri kulttuuripalkinto maistuu makeimmalta tällä hetkellä, koska sen olen saanut omalta kunnalta. Oikeasti en sitä oottanu, ja olin suoraan sanottuna hämmästynyt, kun sain siitä tietää, Lasse Mäkitalo kertoo tuoreeltaan.

Palkinnon perusteluissa todetaan, että Mäkitalo on toiminut aktiivisesti useissa kuoroissa, kuten Tunturilaulajat ja Käsivarren mieslaulajissa vuosikymmenten ajan tuoden musiikin iloa yhteisölle. Erityisen merkittävää hänen toimintansa on ollut mieskuorossa, joka on kunnioittanut veteraaneja laulamalla heidän hautajaisissaan sekä tuottamalla veteraanilevyn.

Perustelut jatkuvat, että Mäkitalo on kirjoittanut kaksi kirjaa ja toimittanut yhden rikastuttaen paikallista kulttuuriperintöä.

– Juuret Väylän varrella on kuitenkin omasta mielestäni suurinta, mitä kulttuurin alalla olen saanut aikaiseksi. Sen syntymisestä olen kiitollinen omalle äidilleni ja sisarelleni Mirjalle, kertoo Mäkitalo ja lisää, että ilman heidän dokumenttejaan kirjaa tuskin olisi syntynyt.

Mäkitalo sanoo kirjan olevan loppuunmyyty, mutta kustantajan kanssa on sovittu jo lisäpainoksesta.

– Käännös ruotsin kielelle on myös keskustelujen tasolla.

Hänen panoksensa on ollut korvaamaton ja rikastuttanut paikkakunnan kulttuurielämää monin tavoin.

Enontekiön kunnan palkintoperustelujen mukaan Mäkitalo on myös osoittanut vahvaa sitoutumista nuorten musiikkiharrastuksen tukemiseen stipendirahaston kautta mahdollistaen uusien lahjakkuuksien kehittymisen, perustelut jatkuvat.

Kotiseututyössä hän on ollut keskeinen hahmo paikkakunnan kotiseutumuseon perustamisessa, varmistaen, että alueen historia ja perinteet säilyvät tuleville sukupolville.

Kulttuurin lisäksi liikunta on Mäkitalon sydäntä lähellä, sillä hän on hoitanut latuja vuosikymmenten ajan edistäen ulkoilumahdollisuuksia ja liikunnan iloa. Lisäksi Mäkitalo on ollut keskeinen toimija paikallisen metsästys- ja kalastuskulttuurin ylläpitämisessä, jakaen arvokasta tietoa ja perinteitä nuoremmille sukupolville.

Perustelut päättyvät toteamukseen, että työ yhteisön hyväksi on ollut pitkäjänteisestä ja monipuolisesta.

– Hänen panoksensa on ollut korvaamaton ja rikastuttanut paikkakunnan kulttuurielämää monin tavoin, perusteluissa tiivistetään.

Olen untakin nähnyt siitä, kun alkulähteen ympärillä tehdään kansanoopperaa.

Työuransa Mäkitalo on tehnyt Enontekiön kunnassa, josta hän jäi eläkkeelle kunnanrakennusmestarin virasta kymmenisen vuotta sitten.

Jos teki Enontekiön Sanomat alkuaikoinaan juttuja Mäkitalosta töiden puitteissa, on se uutisoinut myös hänen ajatuksestaan saada ulkoteatteri Hetan kotiseutumuseolle. Vielä idea ei ole ajatuksesta tekoihin laajentunut, mutta kun kysyimme asiaa Mäkitalolta, hän on edelleen sitä mieltä, ettei se suuria vaatisi.

– Amfiteatteri kotiseutumuseon taakse Ounasjärven rantaan on erittäin mielenkiintoinen projekti, joka ei vaadi hirveitä fyysisiä ponnistuksia: alan harrastajilta muutama päivä talkootyötä, ja ulkoilmanäytännöt voi aloittaa, Mäkitalo meinaa.

Hän vertaa ajatusta kolarilaiseen Velho-oopperaan, mutta pienemmässä mittakaavassa.

– Olen untakin nähnyt siitä, kun alkulähteen ympärillä tehdään kansanoopperaa, Mäkitalo muistelee.

Hänen mielestään ajatus tarvitsisi aktiivisen porukan vetäjän ja hänen ympärilleen sopivan kokoisen porukan.

– Puitteet on luonto muovannut melkein valmiiksi.