Muualta Lapista

Kieringissä taltutettiin kotiseutuhistorian nälkää – ”Historia häipyy hämärään, jos muistia ei virkistetä”

Ellin päivään saapui kyläläisten lisäksi myös ulkopaikkakuntalaisia.

Roju-Ellin jälkeläiset ja muut entisen Kemin Lapin historiasta kiinnostuneet kokoontuivat Kieringissä torstaina. Hietalan tilalla järjestettyyn tapahtumaan saapui ihmisiä niin naapurustosta kuin kauempaakin.

– Ellin päivä -tapahtumalla taltutetaan kotiseutuhistorian nälkää. Roju-Elli on jäänyt elämään tähän päivään esimerkiksi sanontojen kautta, ja monella Sodankylän järvikyläläisellä on jonkinlainen sukukytkös Elliin, selittää Kieringin Kehitys -yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Mikkola.

Roju-Elli oli oikealta nimeltään Elsa Heikintytär Riimi. 1700-luvulla syntynyt pororikas Elsa asui perheineen Unarin pohjoisrannalla Autiolammen rannalla, joka tunnetaan nykyisin Roju-Ellin kenttänä. Roju‐Elli oli saamelaissukua ja yksi Unarinperän kuuluisimmista metsälappalaisista.

Tapahtumaan osallistui paikallisten ja lähikyläläisten lisäksi myös mökkeilijöitä. Rovaniemeläissyntyinen Mari Känsälä ja hänen poikansa Juha Känsälä saapuivat Ellin päivään Lumijoelta saakka. He ajoittivat kesälomareissunsa siten, että pääsisivät osallistumaan tapahtumaan.

– Äitini on uimaniemeläinen, ja meillä on myös mökki täällä. Meitä, kuten varmasti kaikkia muitakin osallistujia yhdistää kiinnostus suvun vaiheita ja seudun historiaa kohtaan, Mari Känselä selittää.

Roju‐Elli oli saamelaissukua ja yksi Unarinperän kuuluisimmista metsälappalaisista.

Ellin päivää vietettiin keskellä kylää sijaitsevalla Hietalan tilalla, joka on toiminut aikoinaan niin kansakouluna kuin majatalonakin. Pihapiirin vanhassa navetassa puheenvuoroja pitivät tutkija Juha Joona, joka valotti seudun ajankuvaa 1700-luvulta peräisin olevien käräjäpöytäkirjojen avulla sekä kirjailija Taisto Tammela, joka asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kieringin naapurikylässä Maunujärvellä. Tammela pohti puheenvuorossaan sitä, kuinka historiallisia faktoja kootaan fiktiivisen romaanin pohjaksi. Eräs hänen romaaneistaan nimeltään Säynäjäjärven mysteeri kuvaa 1500-luvun pohjoisen saamelaiskylän elämää uuden ajan kynnyksellä. Fiktiivinen teos sijoittuu Maunujärven ja Kieringin välimaastoon Säynäjäjärvelle, ja nimenomaan Tammelan elämänvarrella kuulemat tarinat innoittivat häntä romaanin kirjoittamiseen.

Tämä ajassa elävä kansanperinne on tavallaan yhteisön henkinen aarreaitta.

– Usein kertomukset ovat yhteisön kollektiivista muistia, joka muodostuu yhteisön kulttuurista ja sen kehittymisestä. Tämä ajassa elävä kansanperinne on tavallaan yhteisön henkinen aarreaitta. Tarina on kuin elämä, jonka päätepistettä ei voi tietää, Tammela havainnollisti puheessaan.

Lokan kylästä lähtöisin oleva Arja Mäkitalo toimii Sodankylän Lapinkylä yhdistyksen puheenjohtajana ja on innostunut historiasta. Hän meinasi ottaa osaa tapahtumaan jo viime kesänä, jolloin se järjestettiin ensimmäisen kerran. Vasta pari viikkoa sitten Mäkitalolle selvisi, että myös hän on Riimin sukua.

– Historia häipyy hämärään, jos muistia ei virkistetä. Perintöä täytyy ylläpitää, ja nimenomaan sen takia tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä.

Vasta pari viikkoa sitten Mäkitalolle selvisi, että myös hän on Riimin sukua.

Kieringin kehittämisyhdistyksen puheenjohtaja Mikkola oli iloinen nähdessään väkeä myös kylän ulkopuolelta. Puheenvuorojen pitäjät hän valitsi heidän asiantuntijuutensa ja oman kiinnostuksensa perusteella. Kehittämisyhdistys aloitti tapahtuman suunnittelun jo talvella, ja Mikkola on tyytyväinen lopputulokseen. Ellin päivän jatkoksi pidettiin myös Mikkolan sukutapaaminen, johon osallistui lähes 50 ihmistä.