Muualta Lapista

Kemijärven Kalkonniemen kaivausten lopputulos yllätti arkeologin viime metreillä: ”Kohde sopii nyt isoon kuvaan”

Lapin maakuntamuseon ja Oulun yliopiston arkeologiset kaivaukset Kemijärven Kalkonniemessä ovat päättyneet. Kaivausten taustalla oli paikalta pääsiäisenä 2023 tehty ihmisluulöytö, joka varmistui kahden vainajan jäänteiksi. Toinen vainajista ajoitettiin radiohiilitutkimuksessa 1300–1400-luvulle ja toinen noin 1500-luvulle.

Kaivauksella tutkittiin sitä, onko Kemijärven pinnanvaihtelun vuoksi sortumisvaarassa olevalla alueella enemmänkin hautoja. Kalkonniemen ranta syöpyy voimakkaasti, ja haudat olisivat olleet vaarassa tuhoutua.

Viime vuonna tehdyssä maatutkauksessa alueen maaperässä havaittiin häiriöitä, joita ei pystytty selittämään yksiselitteisesti geologisina, vaan maa oli avattava selvyyden saamiseksi.

Näiden piirteiden pohjalta vaikutti siltä, että paikalla on todennäköisesti ollut aiemmin tuntematon ruumiskalmisto.

Lapin maakuntamuseon arkeologi ja tutkimuksen johtaja Jari-Matti Kuusela sanoo, että kaivausten tulos on negatiivinen. Se tarkoittaa, ettei uusia hautoja löytynyt. Tutkittavaa alaa reilun viikon kestäneillä kaivauksilla oli vajaat 40 neliömetriä.

– Arkeologinen kaivaustyö on hidasta hommaa. Näyttää siltä, että välittömällä alueella ei ole hautoja tai hautakeskittymää, mutta koko niemen alueella niitä voi olla lisää. Haudat eivät siis ole ryhmässä, vaan hajallaan, Kuusela kertoo.

Hän sanoo olleensa vielä kaivausten loppuvaiheessa vakuuttunut, että vastaan tulleet painaumat ovat hautakuoppia, mutta ne paljastuivat seuraavana päivänä moderneiksi jätekuopiksi.

Jos hautoja on Kalkonniemessä lisää, ne ovat siroteltuina sinne tänne, kymmenien metrien päähän toisistaan, Kuusela arvioi. Se tarkoittaa sitä, että Kalkonniemen kalmisto on muiden Lapista löydettyjen keskiaikaisten hautausmaiden kaltainen, eikä arkeologiatermein anomalia eli poikkeus.

– Odotin, että Kalkonniemi olisi ollut poikkeustapaus, mutta niin ei näytä olevan. Poliisin dokumentoinnin perusteella ruumiit olivat päällekkäin. Se viittasi siihen, että hautausmaalta olisi aikanaan tila loppunut ja ruumiit olisi siksi haudattu toistensa päälle.

Kaivausten perusteella näyttää siltä, että ratkaisu ei johtunut ainakaan tilan puutteesta.

Poliisin dokumentoinnin perusteella ruumiit olivat päällekkäin. Se viittasi siihen, että hautausmaalta olisi aikanaan tila loppunut ja ruumiit olisi siksi haudattu toistensa päälle. Jari-Matti Kuusela

Vaikka laajasta niemestä on tutkittu vain hyvin pieni osa, on Lapin maakuntamuseon osalta aktiivisen tutkimisen aika Kalkonniemessä ohi.

– Näillä näkymin tämä oli tässä. Jos niemeltä jotain tutkittavaa tulee näkösälle, sitten se on eri asia.

Hankalaksi tutkimuksen kannalta alueen tekee se, että hautauksia on voitu tehdä pitkin laajaa niemeä. Kaiken lisäksi vainajat voivat löytyä Kuuselan mukaan kohtuullisen syvältä, yli puolesta metristä maan alta.

Vainajat voivat löytyä Kuuselan mukaan kohtuullisen syvältä, yli puolesta metristä maan alta.

– Siinä on paljon lääniä, jota pitäisi raapia auki.

Tulisiko harrastajien arkeologeja avittaakseen nyt kuopia Kalkonniemeä luulöytöjen perässä?

– Ei saa missään nimessä lähteä kaivamaan, Kuusela huudahtaa.

– Jos siellä lähtee summanmutikassa kaivelemaan, niin tekee vain tuhoa luonnolle ja kohteelle.

Hänen mukaansa tutkimukselle on jo suureksi avuksi se, että alueelta on löydetty kaksi täydellistä vainajaa. Muista haudoista ei tarvitse välttämättä edes tarkasti tietää, Kuusela sanoo.

Komea hiekkaranta on aktiivisessa virkistyskäytössä, mutta niemen arkeologisesta merkityksestä tulisi Kuuselan mukaan olla tietoinen kaavoituksessakin.

– Jos jotain löytyy, tulee olla alhaisella kynnyksellä yhteydessä maakuntamuseoon. Vaikka meillä ei olisi tällä haavaa tiedossa jatkotutkimuksia Kalkonniemessä, se ei tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi jollain yliopistolla voisi olla kiinnostusta jatkaa tutkimusta.

– Nyt pitää olla malttia antaa tutkijoiden tehdä työnsä.

Lapin keskiaika tunnetaan vielä suhteellisen heikosti. Kalkonniemestä on löytynyt aiemmin rautakautinen silmäkirves, ja vanhalla kansalla on muistitietoja niemeltä esiin nousevista luista. Pitkään on kerrottu sitäkin, että vastarannalla olisi aikanaan sijainnut Termusniemen lapinkylä, mutta tutkimusta ei ole tehty. Lapissa on ollut tapana haudata vainajat rituaalisesti asuinpaikasta katsottuna virran toiselle puolelle. Siinä mielessä Kalkonniemi asettuisi kalmistosaarena palapelissä paikalleen.

Jari-Matti Kuusela sanoo olevansa suuri paikannimikriitikko, ja arkeologina varovainen vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kemijärven keskiajasta Kalkonniemen löytöjen perusteella.

Se on selvää, että Kemijärvi on ollut aikanaan kulkuväylien solmukohta. Jari-Matti Kuusela

– Se on selvää, että Kemijärvi on ollut aikanaan kulkuväylien solmukohta. Kalkonniemi on näyttänyt keskiajalla aivan erilaiselta kuin nyt. Tänä päivänä se on käytännössä saari, mutta 1300–1500-luvuilla todennäköisesti soisella maakannaksella mantereessa kiinni ollut niemi, jonka vesi erotti lähes joka suunnassa maasta. Juuri sellainen paikka oli aikanaan hyvin tyypillinen hautausmaalle.

Kuuselan mukaan myös Kalkonniemen hiekkainen maaperä, johon hautoja on helppo kaivaa, puhuu kalmiston puolesta. Hän arvioi, että keskiaikaisia hautausmaita on Kemijärvellä enemmänkin. Ne odottavat vielä löytämistään.

– Kemijärvi on iso vesistö, joten Kalkonniemi tuskin on ainoa hautapaikka. Pohjoisessa hautapaikat keskittyvät kulkureittien varrelle, ja Kemijärvi on yksi seudun keskusalueista.

Vaikka päättyneessä tutkimuksessa ei uusia löytöjä esiin tullutkaan, Kuusela ei ole lopputulemaan pettynyt.

– Olisihan se ollut kiva, jos hautarykelmiä olisi löytynyt, mutta sitten kohde olisi ollut merkittävä poikkeus. Nyt näyttää siltä, että niemi on ollut suurella todennäköisyydellä kalmisto, ja se on hautaustavaltaan linjassa muiden pohjoisten löytöjen kanssa, ja sopii isoon kuvaan.

– Lopputulos on osoitus siitä, että vanha näkemys Lapin kalmistoista pitää paikkansa eikä sitä tarvitse muuttaa. Voiko tällaisesta edes olla pettynyt, Kuusela naurahtaa.