Muualta Lapista

Kemijärvelle nousee oljesta ja savesta omakotitalo, ensimmäinen lajiaan Pohjois-Suomessa

Homealtistus pakotti Laurilat rakentamaan uutta: allergiavapaasta ja hiilineutraalista nollaenergiatalosta on tarkoitus tulla Suomen ekologisin moderni omakotitalo.

Juri ja Anne Laurila ihastuivat Kemijärven Luusuan maisemiin ja ostivat rauhallisesta kylästä kesäkuussa 2023 tilan rakennuksineen. Pihapiirin vanhimman rakennuksen he laittoivat maatilamatkailuun, ja pari itse asutti sen naapuria, nuorempaa taloa.

Pian alkoivat ongelmat. Parin terveys heikkeni: asuintalo oli läpeensä homeessa.

Vitsit kävivät vähiin, kun sisäilmatutkimukset kertoivat, että Lauriloiden talo on täysin asumiskelvoton. He joutuivat muuttamaan muualle ja luopumaan maatilamatkailuyrityksestään kotieläimineen.

Vasta monen neuvottelumutkan jälkeen sopu myyjän kanssa syntyi tämän vuoden tammikuussa. Tila jäi Lauriloille, ja suunnitelmat selkiytyivät. He rakentaisivat uuden talon rantaan rajautuvalle tontille ja muuttaisivat itse siksi aikaa vanhaan pirttiin.

Haave kodista maalla on nyt toteutumassa, ja talon valmistuttua Laurilat suunnittelevat omavaraisuutensa lisäämistä pienimuotoisen viljelyn käynnistämisellä. Aikanaan on vuorossa myös matkailuyrittämisen uudelleenvirittely. Mutta ensin uusi koti. Se onkin sanalla sanoen erikoinen.

Tähän se tulee, osoittavat Laurilat tulevan talonsa nurkan paikkaa. Luusuanjärven koivikkoiseen rantaan ei ole montaa kymmentä metriä. Tontti on vasta siistitty, sieltä täältä pistää yhä esiin sitkeitä kantoja. Tontille vievän tien pohja on raivattu. Hieman alle sataneliöinen, huippumoderni omakotitalo on tekemistä vaille valmis. Sen suunnitteluun Laurilat ammensivat uusia tekniikoita ja materiaaleja, ja kaiken pontimena on ollut hometalokokemus ja paha homealtistuminen, joka pakottaa ajattelemaan tulevan kodin olosuhteet toipujille sopiviksi.

Talo on valmistuessaan energiaomavarainen, allergiavapaa, hiilineutraali, Juri Laurila luettelee, ja lista jatkuu: Suomen energiatehokkain elementtitalo, Pohjois-Suomen ensimmäinen olkielementtitalo, Suomen ekologisin moderni omakotitalo. Nimikin sillä jo on, Villa Kujala, jonka se sai vanhalta tilalta. Rakentaminen alkaa, kunhan kelit sen sallivat, ja valmista tulisi olla tämän vuoden aikana.

Mitä erikoisuus sitten pitää sisällään? Aloitetaan seinistä.

Olkielementtiin kantavuuden tuo puinen runko ja hyvin tiukkaan ladottu olki on sen eriste.

Lauriloiden mukaan olki on monin tavoin rakennusmateriaalina ylivoimainen.

Lauriloiden mukaan olki on monin tavoin rakennusmateriaalina ylivoimainen. Se on ekologinen vaihtoehto ja sitä löytyy vaikka mistä, sillä se syntyy maanviljelyn sivutuotteena. Lisäksi se on paloturvallinen.

– Ei se tahdo syttyä millään. Kalifornian maastopaloista selvinneistä taloista moni oli olkirakenteisia. Olki vain hiiltyy, koska se on prässätty niin ilmatiiviiksi.

Olkielementit tulevat Luusuaan Liettuasta. Suomalaisesta ruokatuotannon olkijätteestä syntyisi Juri Laurilan mukaan elementit 200 000 omakotitaloon, mutta meillä ei olkielementtitehtaita vielä ole.

Lauriloiden mukaan olkielementti ei ole juuri perinteistä hirsirakentamista kalliimpaa, ja säästää työajassa merkittävästi.

– Elementeistä talon runko nousee yhdessä päivässä säältä suojaan.

Olki on rakennusmateriaalina Suomessa vielä vieras. Harva siitä on kuullut, ja paljoa siitä ei ole täällä rakennettukaan, ja Lauriloiden talo tulee olemaan ensimmäinen olkielementtirakenteinen talo Jyväskylän pohjoispuolella. Se on herättänyt runsaasti ihmettelyä.

Juri Laurila sanoo, että erityisesti rakennusalan vanhat konkarit ovat olleet hyvin skeptisiä olkimateriaalia kohtaan.

– Osa suhtautuu ylimielisesti, ja ajattelee, että asiat on tehtävä samalla tavalla kuin aina ennenkin.

Jos jo olkirakentaminen on nostanut monen ihmettelijän kulmat korkealle, on Lauriloiden talohankkeessa toinenkin materiaali, joka viimeistään loksauttaa taivastelijan leuan lattiaan.

Sisäseiniin tulee nimittäin rappaus savesta.

– Olkisavimaja, Juri Laurila nauraa.

Savella on ominaisuuksia, jotka tekevät siitä hengittävän. Saven kaveriksi sopii moni materiaali, ja ulkoverhous voi olla vaikkapa lautaa. Sisäpinnat voi esimerkiksi levyttää.

– Sisäilmaherkistyneille saviratkaisu on aivan ehdoton, koska savi puhdistaa sisäilmaa ja säätelee ja tasaa ilmankosteutta. Savea on käytetty rakentamisessa aina siitä asti, kun ihmiset lähtivät luolista, Juri Laurila sanoo.

Savimaata on Luusuanjärven hiekkaisilla rantamailla heikosti, joten savi tulee heidän taloonsa Liettuasta tai Virosta. Laurilat pohtivat, että myös suomalaisen saven hyödyntäminen rakentamisessa olisi täysin mahdollista.

Olki ja savi rakennusmateriaaleina kuulostavat kaukaa historiasta haetuilta, mutta tässä talossa on mukana kaikki nykyajan mukavuudet. Verkkovirta ja juokseva vesi ilman muuta, mutta myös roppakaupalla älyteknologiaa. Härpäkkeitä ei silti tungeta joka paikkaan itseisarvoisesti, vaan tarpeen mukaan.

Härpäkkeitä ei silti tungeta joka paikkaan itseisarvoisesti, vaan tarpeen mukaan.

– Emme tarvitse yliälyllistämistä, vaan älyratkaisujen rinnalle maalaisjärkeä, Juri Laurila sanoo.

Älyratkaisut alkoivat energiavirtojen optimoinnilla, jonka Laurilat teettivät jo siinä vaiheessa, kun talon pohja oli suurin piirtein hahmoteltu. Optimointi muun muassa käänsi taloa suhteessa rantaan, energian hankinnan ja käytön kannalta parhaisiin ilmansuuntiin.

– Olimme aluksi ajatelleet vain kaunista rantanäkymää, jota ihastelisimme isoista ikkunoista, mutta optimointi osoitti, että talo kannattaa rakentaa hieman toisin päin.

Kääntely kannatti. Energiavirtoja optimoimalla talon energiatehokkuus tuli niin korkeaksi, ettei se tarvitse varsinaista lämmitysjärjestelmää lainkaan. Riittää, että sauna lämpiää muutaman kerran viikossa ja talon sydän, takka, on käytössä. Niillä pitäisi pirtin lämmetä niin, että sisällä tarkenee mukavasti vielä 38 pakkasasteessa ja lämmintä vettä riittää.

Ratkaisuun tarvitaan vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmön talteenotto hormista, joka pyörittää lämmön takaisin käyttöön. Katolle asennetaan aurinkokeräimet, joten kesäkuumalla takkaa ei tarvitse lämmitystarkoituksessa sytytellä. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä akustoon, jolla vältytään sähkökatkojen vaikutuksilta. Periaatteessa pelkällä akuston voimalla pärjäisivät asukkaat talossa kolme päivää.

– Monella tavalla tosi omavaraista, Laurilat summaavat.

Tarkasta suunnittelusta huolimatta jotain jää kokeilunkin varaan: vielä Laurilat eivät tiedä, pitääkö taloa viilentää kesällä, mutta siihenkin he varautuvat jo rakennusvaiheessa. Rakennukseen nimittäin tuodaan maalämmön putkenpäät, ja jos tulee turhan kuuma, ne kytketään maaviilennykseen.

– Ihan kaikkea ei vielä tiedetä, mutta opitaan.

Energiavirtojen optimoinnilla talon elinkaarikustannukset muovautuvat mahdollisimman pieniksi. Ja kun ilmalämpöpumpputeknologiaa ei tarvita, myös käyttökustannukset ovat alhaiset.

Savirappaus ei ole paljoa levytystä kalliimpaa. Älyteknologia tulee kokonaisuudessa noin 1500 euroa kalliimmaksi kuin perinteinen sähköjärjestelmä, mutta sen avulla Laurilat myös säästävät sähköä.

Savirappaus ei ole paljoa levytystä kalliimpaa.

– Laskimme, että nämä ratkaisut maksavat itsensä kolmessa vuodessa takaisin, mutta samalla ne lisäävät elämisen laatua ja tuovat energiatehokkuutta. Kokonaiskustannukset voivat olla jopa perinteistä rakennustapaa pienemmät.

Sitten sisustamaan. Lauriloiden kalusteet tulevat olemaan allergia- ja luontoystävällisiä ja myrkyttömiä. Perinteisiin kalusteisiin verrattuna niiden hinnat voivat olla puolitoistakertaiset, mutta ne ovat kestävämpiä, niihin kun eivät kosteus tai kuumuus pure. Allergiaystävällisyys syntyy kalusteisiin päästöttömistä materiaaleista, jotka ovat voivat olla biokomposiittia eli esimerkiksi puun ja biomuovin sekoitusta.

Kaikesta ekologisuudestaan huolimatta täysin muovittomaksi Lauriloiden uusi koti ei siis tule. Muovia tarvitaan myös vesiputkiin ja sähköjohtoihin. Mutta kosteussulkuja ei muovilla tehdä, vaan käytössä on takavuosikymmeniltä tuttu kosteussulkupaperi, joka päästää kosteuden ulos muttei sisään. Laurilat sanovat harkinneensa pitkään taloonsa painovoimaista ilmanvaihtoa, mutta koneellinen vei voiton energiatehokkuutensa ansiosta.

– Kaikki valitsemamme ratkaisut ovat olemassa olevia, markkinoilta löytyviä ratkaisuja. Siinä mielessä tässä ei olla keksimässä pyörää uudelleen.

Luusuan kylä on hiljainen ja talot harvassa, nekin jo iäkkäänpuoleisia. Uutta asuntorakentamista ei täällä ole nähty aikoihin.

– Milloin lie rakennettu omakotitalo Luusuaan viimeksi. Kemijärvelle rakennetaan kyllä kesämökkejä, mutta taloja harvoin, Juri Laurila aprikoi.

Uutta asuntorakentamista ei täällä ole nähty aikoihin.

Hän sanoo kuulleensa riittämiin kauhisteluja uuden rakentamisesta juuri Kemijärvelle.

– Ihmettelijät pitävät hulluina, ja moni sanoo, ettemme ikinä tule saamaan omiamme talosta pois. Mutta me investoimme elämään, ja rakennamme itsellemme, emme myyntiin.

Laurilat haluavat näyttää esimerkkiä siitä, että kaupunkiin voi rakentaa uuttakin.

– Ellei kunta investoi ja uskalla itse rakentaa, niin miten voidaan odottaa, että kukaan muukaan asuntoja rakentaisi. Vanhoja kun ei kannata loputtomiin korjatakaan.

– Yksi taloprojektin tarkoituksista on näyttää konkreettisesti se, että jos tahdotaan tehdä hiilineutraalia ja tehokasta rakentamista, se on halusta kiinni, ei muusta, Juri Laurila sanoo.

Tyhjästä Lauriloiden ei tarvinnut alkaa ideoimaan, sillä Juri on ollut vuodesta 2017 alkaen kehittämässä yrityksensä puitteissa älykyläkonseptia. Sillä matkalla tutuksi tulivat muun muassa olkielementit ja energiaoptimoinnit. Nyt he haluavat pilotoida noita ideoita talossaan.

– Rakentamisessa ei pitäisi jämähtää vaan mennä maailman mukana, he sanovat.