Muualta Lapista

Kemijärvellä on Lapin suurin tuulivoimapotentiaali – Puolustusvoimien kanta rajoittaa rakentamista

Lapin liitto haluaa hankkia tietoa ja luoda työkaluja vihreän siirtymän toteutukseen maakunnassa. Tuulivoimalle sopivia alueita löytyi myös Sallasta, Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta.

Kemijärvellä on koko Lapissa eniten tuulivoimaloiden rakentamiselle mahdollisia alueita. Lapin liiton selvityksen mukaan Kemijärvelle olisi toteuttavissa 263 tuulivoimalaa. Savukosken vastaava luku olisi 64 tuulivoimalaa, Pelkosenniemen 18 ja Sallan 85.

Tiedot ilmenevät Lapin liiton selvityksestä, joka esiteltiin verkossa järjestetyssä yleisöseminaarissa marraskuun alkupuolella.

Marraskuun lopussa päättyvässä Lapin aurinko- ja tuulivoimaselvitys 2023–2024 -hankkeessa toteutettiin konsulttityönä selvitys Lapin maakunnan aurinko- ja tuulivoimapotentiaalista. Päätösseminaarissa sen tuloksia esitteli FCG Finnish Consulting Group Oy:stä Jan Tvrdý.

– Tarkoitus on kartoittaa alueita, joihin mahtuisi vähintään 10 tuulivoimalaa. Lisäksi kartoitetaan aurinkovoima-alueita, Tvrdý taustoitti.

Hankkeen suunnittelujohtaja Paula Qvick korosti, että kyseessä on vasta selvitys, eikä maakuntakaavaprosessi ole vielä käynnissä.

– Maakuntakaavaa varten tarvittaisiin vielä lisää selvityksiä, mutta tähän ei ole resursseja, Qvick kertoi.

Selvityksessä oletetaan, että kunkin kohdealueen laskennallisesta voimaloiden maksimimäärästä olisi toteutettavissa noin kaksi kolmasosaa.

Selvityksessä Kemijärveltä tunnistettiin kaikkiaan viisi potentiaalista uutta tuulivoima-aluetta. Alueet ovat Jäkälätunturi, Isoselkä, Peniöntunturi, Kellastentunturi ja Untamovaara. Lisäksi Suuaksen alue Rovaniemen puolella ulottuu myös osaksi Kemijärven kaupunin alueelle.

Pelkosenniemeltä tunnistettiin yksi alue, Ukonvaara (Matalaisenvaara). Savukoskella olisi selvityksen mukaan yksi potentiaalinen alue, Nurusvaara. Sodankylän Koppeloselän alue ulottuu myös Savukosken kunnan alueelle.

Sallasta selvityksessä tunnistettiin kolme aluetta: Ruokovaara, Jaurutunturi ja Siuloiva.

Tvrdý kertoi, että koko maakunnan alueelta tunnistettiin noin 1 700 neliökilometriä tuulivoimalle otollisia alueita.

Selvityksessä on käytetty poissulkevaa puskurianalyysiä. Sen tarkoituksena on sulkea suunnittelun ulkopuolelle alueet, jotka eivät lähtökohtaisesti sovellu tarkoitukseen.

Alueita haarukoitaessa on otettu huomioon tekniset ja taloudelliset seikat, kuten eri alueiden tuulisuus ja sähköasemien ja voimajohtojen sijainnit.

Selvityksessä oletetaan, että kunkin kohdealueen laskennallisesta voimaloiden maksimimäärästä olisi toteutettavissa noin kaksi kolmasosaa.

Puolustusvoimilla on sanansa sanottavana tuulivoimahankkeisiin etenkin Itä-Lapissa. Puolustusvoimat edellyttää lähes kaikista Lapin potentiaalisista kohteista VTT:n laskentaa.

– Siinä voi käydä niin, että laskennan perusteella kohde onkin Puolustusvoimien näkökulmasta ”ei-aluetta”, Qvick avasi.

Tuulivoimapuistot häiritsevät Puolustusvoimien aluevalvontaa, ja tämän vuoksi rakentaminen on keskittynyt läntiseen Suomeen. Energiajärjestelmän tasapainottamisen ja alueellisen yhdenvertaisuuden vuoksi on esitetty tuulivoimaloiden sijoittamista myös itärajan läheisyyteen.

Puolustusvoimien ja energiantuotannon ristiriidan ratkaisemiseksi on esitetty esimerkiksi tuulivoimalakohtaista kompensaatiomaksua.

Esimerkiksi Kemijärven alueella sijaitseva Jäkälätunturin potentiaalinen tuulivoima-alue vaatisi VTT:n laskentaa. Qvick kertoi, että selvityksen tekemisen aikana Puolustusvoimien rajoitteet tuulivoiman suhteen ovat muuttuneet.

– Tämä ei valitettavasti tuo Kemijärvelle toivoa, mutta jollakin muulla alueella ne (rajoitteet) saattavat vielä muuttua. Tässä on jatkuva muutoksen kehä pyörimässä tällä hetkellä, Qvick jatkoi.

Vaikka potentiaalia olisi, on esimerkiksi Kemijärven matka tuulivoiman suurtuottajaksi kivinen.

Selvityksessä tuulivoimarakentamista on tarkasteltu myös asutuksen, ilmaston, talouden, luonnon ja porotalouden näkökulmista.

Maisema- ja kulttuuriperintökohteet vaikuttavat tuulivoima-alueisiin. Myös luonnonympäristöt, kuten luonnonsuojelualueet, on huomioitava. Tuulivoimarakentamisen yhteydessä rakennettavat tiet ja voimalinjat esimerkiksi pirstovat, hävittävät ja muuttavat elinympäristöjä.

Tuulivoimarakentaminen vaikuttaa maisemaan, ja vaikutus korostuu vesistöjen ja muiden avarien maisemien yhteydessä.

Esimerkiksi Kemijärven keskustaajamasta noin 12 kilometriä itään sijaitsevan Untamovaaran potentiaalisen tuulivoima-alueen vaikutukset maisemaan olisivat alueen järvisyyden vuoksi huomattavat. Kemijärven kaupunginvaltuusto hylkäsi Untamoselän tuulivoiman rakennuspaikkana viime vuosikymmenen alkupuolella.

Paikkasidonnaiset elinkeinot, kuten porotalous, vaikuttavat merkittävästi tuulivoimasuunnitelmien toteuttamiskelpoisuuteen. Tvrdý esitteli seminaarissa erilaisia skenaarioita, joissa tarkasteltiin tuulivoima-alueita.

Kun alueet sovitettiin yhteen esimerkiksi poronhoidon ja matkailun kanssa niin, etteivät haitat elinkeinoille olisi kohtuuttomia, monet niistä poistuivat listalta.

Kemijärvelle ja Sallaan jäi kumpaankin kaksi aluetta, Pelkosenniemelle yksi, Savukoskelle ei yhtään.

Kemijärvelle jääneet alueet ovat osittain Posion ja Rovaniemen alueelle ulottuva Kellastentunturi (toteutettavissa noin 14 tuulivoimalaa) ja Untamovaara (noin 38 voimalaa). Sallasta jäisi Ruokovaaran (noin 29 voimalaa) ja Siuloivan (noin 27 voimalaa) alueet ja Pelkosenniemeltä Ukonvaara (Matalaisenvaara) 18 voimalallaan.

Myös pääosin Rovaniemen puolella sijaitseva Suuaksen alue jäi jäljelle tässä karsinnassa jäljelle.

Taloudellisista vaikutuksista tuulivoimarakentamisessa nostetaan usein esiin voimaloista saatavat kiinteistöverotulot. Selvityksen mukaan Kemijärvi voisi saada tuulivoimapuistoista yli 100 miljoonan euron kiinteistöverotulot noin 30 vuoden laskenta-ajalla. Sallassa vastaava luku olisi yli 30 miljoonaa euroa, Savukoskella 30 miljoonasta jäätäisiin hieman ja Pelkosenniemen kiinteistöverotulot jäisivät alle 10 miljoonaan euroon. Tämä edellyttää sitä, että valtio ei muuta verotusjärjestelmää.

Aurinkoenergian osalta selvityksessä kartoitettiin jokaisesta Lapin kunnasta kaksi aluetta teolliseen aurinkoenergiatuotantoon. Siinä missä suhtautuminen tuulivoimaan on yleensä varsin kriittistä, aurinkovoimaan suhtaudutaan Tvrdýn mukaan paljon suopeammin.

Kemijärven aurinkoenergiakohteet olisivat selvityksen mukaan Seitakorvan voimalaitoksen lähellä oleva 82 hehtaarin ja Vuostimon kylän luoteispuolella sijaitseva 94 hehtaarin alue.

Pelkosenniemen alueet selvityksessä ovat neljä kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella, Mairilammen pohjoispuolella oleva 152 hehtaarin ja Kohkosen altaan luoteispuolella oleva 237 hehtaarin alue.

Sallasta selvityksessä tunnistettiin Kursunjärven itäpuolinen 169 hehtaarin ja Sallan kuntakeskuksen kaakkoispuolella, Pyhäjärven pohjoispuolella oleva 175 hehtaarin alue.

Savukosken kohdealueet ovat Mukkavaaran eteläpuolella oleva 90 hehtaarin ja kuntakeskuksen luoteispuolella oleva 201 hehtaarin alue.

Lapin aurinko- ja tuulivoimaselvitys 2023–2024 -hankkeen aineistoihin voi tutustua Lapin Liiton sivuilla.