Paikallisuutiset

Kellään ei ole poppakonstia, että asiat ratkeaisivat heti, sanoo kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtaja ‒ vuokrantarkistuksiin on paineita

Enontekiön kunnan kiinteistöyhtiöiden johtoon asettuneen Hannu Ala-Pässärin mielestä on katsottava mahdollisimman avarasti ja haettava ratkaisumalleja muun muassa yhteistyön kautta.

Kiinteistö Oy Enontekiön kunnan asunnot sai kesäkuun alussa uuden toimitusjohtajan, kun Hannu Ala-Pässäri aloitti työssään.

Ala-Pässäri saapui Enontekiölle Etelä-Suomen kiireistä, jossa hän on asunut viimeiset 25 vuotta. Mikään kivikylän kasvatti Ala-Pässäri ei kuitenkaan ole, vaan lähtöjään Ivalosta.

Ehkä sen vuoksi hänellä mieleen juolahtikin, että saattaisi olla mukavaa päästä töihin takaisin pohjoiseen.

Kiinteistöalalla Ala-Pässäri kertoo olleensa noin parikymmentä vuotta. Työ on kaikkialla melko samanmoista, vaikka työn mittakaavat ovat tietenkin nyt Enontekiöllä hieman pienemmät kuin etelässä.

Hän on aiemmin ollut esimerkiksi liiketoiminnanjohtajana isossa rakennusliikkeessä, työskennellyt yleishyödyllisen yhtiön, Pirkanmaan avoasuntojen, toimitusjohtajana sekä hoitanut muutaman rahaston asuntoja.

– Kiinteistöalalla joka puolella pöytää.

Jos meillä on keskimääräisessä vuoden liikevaihdossa euro rahaa, niin sitä vastaan on viisi euroa velkaa.

Haasteelliseksi kuvailee toimitusjohtaja Kiinteistö Oy Enontekiön kunnan asunnot ja siinä samalla Enontekiön Liikekiinteistöt Oy -yhtiöiden tämänhetkistä tilannetta.

– Kiinteistö Oy Enontekiön kunnan asuntojen velkaantumisaste on noin 500 prosenttia, ja se on aika kova. Jos meillä on keskimääräisessä vuoden liikevaihdossa euro rahaa, niin sitä vastaan on viisi euroa velkaa, Ala-Pässäri selventää.

Ylitsepääsemättöminä hän ei kuitenkaan vaikeuksia vielä pidä, vaan asioita ruvetaan pikkuhiljaa ratkomaan.

– Kellään ei ole sitä poppakonstia, että asiat ratkeaisivat heti.

Etukäteen Ala-Pässäri kertoo tietenkin asioiden tolan tienneensä, ja juuri tällaisia töitä hän on tehnytkin.

Suunnitelman mukaan lähetään jyskyttämään.

Asioiden kuntoon saaminen vaatii oman aikansa ja Ala-Pässärin mukaan valitettavasti myös melko mittavia toimenpiteitä.

Yhtiöillä on käynnissä tervehdyttämissuunnitelma. Tervehdyttämisohjelmaan kirjattavat toimenpiteet riippuvat siitä, miten neuvottelut muun muassa Valtionkonttorin kanssa etenevät. Useamman vuoden ajan tervehdyttäminen ja se, että yhtiön kulku saadaan oikaistua, tullee kuitenkin kestämään.

Ala-Pässärin mukaan yhtiön henkilökunta on ammattitaitoista ja sitoutunutta.

– He ymmärsivät heti, mikä Kiinteistö Oy Enontekiön kunnan asuntojen taloudellinen tilanne on ja sen, että tilanne vaatii järeitä toimenpiteitä.

Tervehdyttämiseen kuuluvat niin rakennuksiin, niiden ylläpitoon ja hoitoon, mutta myös vuokriin liittyvät toimenpiteet.

Ala-Pässärin mukaan vuokrat ovat kassavirrallisesti yritykselle iso ja tärkein asia. Kun Suomessa keskimääräisesti ara-vuokra on noin 13 euroa, Enontekiöllä se on tällä hetkellä kymmenisen euroa.

Ara-vuokra-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja, joilla pyritään turvaamaan kohtuuhintainen asuminen kiireellisessä asunnontarpeessa oleville ja pienituloisille.

Enontekiöllä vuokrat ovat siis kohtuullisen edulliset. Ara-vuokrissa yhtiö ei kuitenkaan itse voi määrätä vuokrahinnan nousua vaan niiden on perustuttava muodostuneisiin kustannuksiin.

Sekin Enontekiöllä on Ala-Pässärin mukaan nyt huomioitava, että rakennukset ja asunnot ovat jo tietyn ikäisiä: rakennuskanta on 1980-90-luvuilta. Sopulikuja 2 on saneerattu vuonna 2017.

Monen kohteen osalta katse on kuitenkin siirrettävä yhä edelleen tulevaisuuteen, koska yhtiöllä ei lähtökohtaisesti ole varaa korjauksiin.

– Kiireelliset korjaukset hoidetaan, Ala-Pässäri toteaa.

Karu totuus hänen mukaansa on myös se, ettei uusia kohteitakaan ole mahdollista rakentaa.

Yhteistyö voisi olla avainsana myös kiinteistöpuolella, heittää Ala-Pässäri. Hänen mukaansa on jo jonkin verran käyty keskusteluja yhteistyössä tehdystä rakentamisesta.

– Ettei pelkästään kunta tai kiinteistöyhtiö olisi se rakentaja vaan mukaan voisi tulla esimerkiksi paikallisia yrityksiä, Senaatti ja miksei muitakin.

Senaatti-kiinteistöt on valtion kiinteistöasiantuntija ja toimitilakumppani.

Ala-Pässärin mukaan oikean yhteistoimintamallin löytyessä tilanne voisi hyvinkin muuttua, mutta yksin yhtiö ei pysty uutta tekemään.

Nyt tehdään kuitenkin pidemmän ajan suunnitelmia ja aletaan toimia niiden mukaan.

– Suunnitelman mukaan lähetään jyskyttämään.

Viidessä kuukaudessa ei vielä isompia toimenpiteitä ole yhtiössä keritty tekemään, lähinnä on paranneltu pieniä käytännön asioita. Esimerkiksi on tehostettu sitä, miten kassavirta ja sen kierto sekä saatavien perintä saadaan toimimaan oikealla tavalla.

Valtuusto myönsi Kiinteistö Oy EKA:lle pitkäaikaista lainaa 150 000 euroa viiden vuoden takaisinmaksuajalla siten, että lyhennykset hoidetaan vuosittain ja lainasta perittävä korko on 12 kuukauden Euribor.

Ala-Pässärin mukaan tarkoitus ei ole se, että kunnalta joka vuosi oltaisiin rahaa vailla, ja sitä hän etenkin haluaa korostaa, että kyse on tällä hetkellä lainasta, ei toiminta-avustuksesta.

Liiketoimintamalliin on Ala-Pässärin mukaan panostettava, jotta lainat saataisiin maksettua.

Rakennuskannasta on tehtävä tarkka arvio ja mietittävä, mihin ryhdytään.

Laajamittaiset, pitkän tähtäimen suunnitelmat yhtiö tekee ensi vuonna.

– Puhutaan hienosti salkuttamisesta.

Rakennusten kunnot selvitetään muun muassa kuntotarkastuksilla ja niiden taloudellinen puoli käydään tarkasti läpi.

– Mitä ja milloin korjataan, mitä pidetään, mistä jopa mahdollisesti luovutaan, listaa Ala-Pässäri.

Se on kuitenkin varmaa, että asuntoja tarvitaan, ja jos vaikkapa vuonna 1976 rakennettu ja teknisen käyttöikänsä päänsä jo aikoja sitten saavuttanut kerrostalo purettaisiin, oltaisiin siinä tilanteessa, ettei ihmisille olisi koteja.

Ala-Pässärin mielestä raja tutkimusten jälkeen on vedettävä johonkin kohtaan, eikä pelkästään tekohengittää eteenpäin.

Pitää pystyä hallitsemaan kustannusrakenteet, etteivät ne karkaa käsistä ja ohjaa vuokria liian korkealle.

Enontekiön ja Hetan potentiaalia Ala-Pässäri kiittelee, ja kokonaisuus tulisi rakentaa Enontekiön luonnon ja sen monimuotoisuuden ympärille, sillä juuri ne ovat paikkakunnan paras valttikortti hänen mielestään.

Ala-Pässäri vertaa paikkaa Inarin kuntaan ja Ivaloon joskus kauan aikaa sitten. Kun vähän nuutunut paikkakunta lähti lentoon, se lähti lentoon kunnolla ja muuttui hyvin vetovoimaiseksi seuduksi. Samoin voisi käydä Enontekiölläkin, jos yhteen hiileen puhaltaminen onnistuisi.

– Että nähhän se mettä puilta ja tehdään yhteistyössä asioita ja halutaan kehittää.

Ala-Pässärin mukaan taaksepäin katsominen antaa kyllä ymmärrystä asioihin, mutta eteenpäin viemistä se ei auta yhtään. Sen sijaan olisi katsottava mahdollisimman avarasti hakien ratkaisumalleja. Hänen mielestään ei nimittäin ole asioita ja ongelmia, vaan asioita, jotka on ratkaistava esimerkiksi lisäämällä vetovoimaisuutta, pitämällä rakennukset hyvässä kunnossa ja asumiskustannukset maltillisina.

– Ihmisten keskipalkka täällä ei ole kovin häävi, ja siksi pitää pystyä hallitsemaan kustannusrakenteet, etteivät ne karkaa käsistä ja ohjaa vuokria liian korkealle.

Yleinen kustannustaso, joka on noussut muun muassa Ukrainan sodan vuoksi, sekä lujasti laukannut inflaatio ovat selvästi vaikuttaneet myös yhtiön liiketoimintaan. Yhtiö on tehnyt vuokrantarkistuksia viimeksi ennen Ukrainan sotaa ja koronaa, ja sen vuoksi vuokrankorotuksia joudutaan Ala-Pässärin mukaan tekemään.

Nehän ne tieten oli aika tähelliset.

Enontekiölle Ala-Pässäri on muuttanut yksin. Hänen mielestään työhön, työporukkaan ja paikkaan pitää olla sitoutunut myös sillä tavalla, että asuu työpaikkakunnalla.

Hyvin hän kertoo asunnon saaneensa:

– Yhtiöltä sain vuokrattua markkinahintaan, Ala-Pässäri naurahtaa.

Sikaa säkissä hän ei työpaikkaa hakiessaan ollut ostamassa, paikkakunnalla asuu tuttuja ja paikka on sitä kautta tuttu.

Juuri Enontekiölle hän ei pelkästään havitellut, muukin Lapin kunta olisi yhtä hyvin saattanut saada hänestä kiinteistöalan gurun. Erottuaan muutama vuosi sitten hän pohti, että nyt pohjoiseen takaisin! Ei Rovaniemelle, mutta siitä ylöspäin kaikki olisi mahdollista, Ala-Pässäri kertoo ajatelleensa.

Talviharrastuksista moottorikelkkailu ja laskettelu sekä muista kiinnostuksen kohteista kalastus ja metsästys asettivat omat vaatimuksensa.

– Nehän ne tieten oli aika tähelliset.

Muutos oli hetkellisesti suuri, kun muuttaa Tampereelta Enontekiölle: ensimmäisenä iltana muuttokuormaa ja miestä vastassa oli kovin hiljainen Hetan lauantai-ilta, ja kerran Ala-Pässäri on päästänyt itsensä miettimään, että koko Enontekiön kunnassa on vähemmän asukkaita kuin Ivalon kylässä.

Enontekiö on kuitenkin kattanut hyvin kaikki vaatimukset. Perinteisen lappilaisen paikkakunnan ihmiset ovat Ala-Pässärin mukaan alkuun vähän varovaisia, mutta kun tuntemaan oppii, niin kaikki ovat hirveän ystävällisiä.

– Sama son meijän perälläki. Tämä on tietyllä tavalla aivan ko olis kotia tullu.

Lisätty juttuun 19.3.2025 Uusi kasvo -kategoria.