Paikallisuutiset

Keikkuen tulevat talvet haastavat Ylläksen laskettelurinteet – Talvi yritetään tehdä muutamassa viikossa

Peitteet ja eristeet kuorittiin pois Äkäslompolon puolen laskettelurinteen lumikasojen päältä viime viikon torstaina. Kuva: Milla Salo

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ylläksen rinteet luottavat lumitykkeihin, mutta lumetukseen ei riitä pelkästään pakkanen. Pitkiä pakkasjaksoja ei ole varaa jäädä odottelemaan.

– Ennustettavuus on hankalaa. Talvet saattavat tulla nykyään niin vaiheittain, myöntää Äkäslompolon rinteiden puolella toimivan Ylläs-Ski Oy:n rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen.

Rinnetoimijat joutuvat toimimaan ympäristössä, jossa ensin saattaa tulla aikainen kylmäjakso syksyllä ja sitten yhtäkkiä ilma lauhtuu ja voi sataa jopa vettä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siinä suhteessa tämä on mennyt hankalaksi, Poukkanen jatkaa.

Niihin on pakko tarttua. Tuomo Poukkanen

Sekä Äkäslompolon, että Ylläsjärven rinteiden lumipeite perustuu laajalti lumetukseen, joka vaatii tietynlaiset olosuhteet. Äkäslompolon rinteiden lumitykit operoidaan manuaalisesti, joten lumetuksen aloittamiseen tarvitaan vähintään 2–3 peräkkäistä pakkaspäivää.

Enää ei myöskään ole varaa odottaa kunnon pakkasjaksoja, vaan on myös tyydyttävä niin kutsuttuihin rajakeleihin. Rajakeleillä lumetus onnistuu, mutta lumentuotto ei ole lähelläkään optimaalista tasoa.

– Niihin on pakko tarttua, Poukkanen kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lokakuun alussa oli 40 senttimetriä lunta. Mikko Virranniemi

Ylläsjärven rinteiden Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy:n toimitusjohtaja Mikko Virranniemi kertoo, että heille riittää vuorokausi pikkupakkasta, jolloin automatisoidut lumitykit alkavat työhön. Myös Virranniemi myöntää, että viime kauden aloitus oli haastava, mutta muistuttaa, että toissa vuonna lumet tulivat hyvin aikaisin.

– Lokakuun alussa oli 40 senttimetriä lunta.

Fakta

Ylläksen hiihtokeskukset

Äkäslompolon puoleinen Ylläs-Ski Oy on osa muoniolaista Lapland Hotels -konsernia, jonka omistaa Yliniemen perhe.

Ylläs-Ski Oy:n liikevaihto oli vuonna 2024 noin 3,1 miljoonaa euroa. (3,1 miljoonaa euroa vuonna 2023)

Tilikauden tulos vuonna 2024 oli noin –1,1 miljoonaa euroa. (noin 1000 euroa vuonna 2023)

Ylläsjärven puoleisen Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy:n omistavat Riilan ja Virranniemen perheet.

Sen liikevaihto oli vuonna 2025 noin 6,5 miljoonaa euroa. (noin 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja noin 6 miljoonaa euroa vuonna 2023)

Tilikauden tulos vuonna 2025 oli 114 000 euroa. (103 000 euroa vuonna 2024, 321 000 euroa vuonna 2023)

Liiketoiminnan lukujen lähde: finder.fi

Poukkanen huomauttaa, että vaikka pakkanen on tykkilumen tekemisessä suurin osatekijä, on ilmankosteudella ja tykitysveden lämpötilalla myös merkitystä. Avotunturissa osatekijänä on myös kova tuuli.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Lumi menee silloin ihan muualle, kuin on tarkoitettu, Poukkanen kertoo.

Myös inversio vaikuttaa lumetukseen. Äkäslompolon kylällä saattaa olla –15 astetta, mutta ylhäällä tunturissa lämpötilat ovat nollassa.

– Tämä on alkukaudelle hyvin tyypillinen ilmiö ja siinä kestää aikansa, että pakkanen nousee ylös, Poukkanen jatkaa.

Keväällä tehty lumi peitellään eristeiden alle kesäksi. Kivikkoinen rinne haastaa lumen säilömistä, koska kivikossa lämmin ilma pääsee sulattamaan lumikasaa alhaalta päin. Kuva: Milla Salo

Äkäslompolon rinteiden puolella on käytössä myös säilölunta, mutta sen käyttö on marginaalista. Säilölumi nopeuttaa hieman ensimmäisten rinteiden aukeamista.

Isojen lumimäärien säilöminen ei kuitenkaan ole mahdollista kivikkoisuuden takia.

– Yli 90 prosenttia rinteistä on isokivistä rakkaa. Niitä ei ole voitu pohjata kuten naapuritunturissa Kittilässä.

Mikäli lumikasa tehdään rakan päälle, jää alle ilmarakoja, joista lämpö pääsee käsiksi lumikasaan. Nyt tehtävät lumikasat sijaitsevat kanervikkopohjaisella alustalla.

Ylläsjärven puolella säilölumeen ei ole vielä tukeuduttu. Virranniemi ei koe, että säilölumi olisi vielä tällä hetkellä ajankohtainen asia heidän rinteisiinsä, mutta ei myöskään poissulje sen käyttöä tulevaisuudessa.

– Sitä (säilölunta) on kyllä tehty, kun oli ensilumenlatu tunturissa, että on silleen tuttua hommaa, Virranniemi muistuttaa.

Säilölumen käytöllä on myös positiivinen vaikutus rajakeleillä lumettamiseen.

– Levitetty lumi tekee pienen mikroilmaston rinteeseen, Poukkanen kertoo.

Näin lumetusta voidaan tehdä sellaisessa kelissä, jossa se ei onnistuisi ilman säilölumen hohkaamaa kylmää.

Säilölumi hohkaa rinteeseen kylmää ja helpottaa tykeillä lumettamista nollakelien lähellä. Kuva: Milla Salo

Vaikka epävakaa talven alku on haastava, voi siitä olla jotain hyötyäkin. Poukkanen kertoo, että lumettomana aikana tehtäville huoltotöille jää enemmän aikaa, mutta myöntää samalla, että edestakaisin sahaavasta säästä on enemmän haittaa.

– Se vaikeutta muun muassa suunnittelua, että milloin pystytään ottamaan määräaikaiset työntekijät töihin.

Ylläksen rinteet on kuitenkin toistaiseksi saatu auki viimeistään marraskuun ja joulukuun vaihteessa. Molemmat puolet pyrkivät avaamaan kauden 15. marraskuuta.

Lisää aiheesta

Äkäslompolossa ja Ylläsjärvellä on tavoitteena aloittaa laskettelukausi marraskuun puolivälissä. Kuva: Milla Salo
Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä