Ihmiset

Kaukoslaisia kartanoita – Mari Takalon kotona syntyy jouluisin kymmeniä piparkakkutaloja

Piparkakkukartano. Piparkakkutalo erkkerillä. Piparkakkuhevostalli.

Mari Takalon keittiö Kaukosessa on täynnä piparkakkutaloja. Paikalla on kuitenkin enää vain osa tämän vuoden taloista. Osa niistä on myyty jo marraskuussa lähiruokarengas Rekon ostajille ja Kittilän Jouluyön myyjäisissä, ja kotonakin vielä olevat ovat tilaustöitä seuraavaan Reko-jakoon.

Takalo tekee piparkakkutaloja myös joululahjaksi sukulaisille, ystäville ja naapureille – ja siitä innostus muutama vuosi sitten alkoi. Jo sitä ennen perheessä oli perinteenä tehdä lasten kanssa jouluksi piparkakkutalo omaan kotiin.

– Olen huomannut, että näistä tykätään. Ihmisillä on niin paljon kaikkea, tämä on ollut jouluna ihan kiva lahja, Takalo sanoo.

Hän on ottanut tavaksi lahjoittaa piparkakkutalon myös kunnan järjestämän Joulupallo-keräyksen kautta johonkin perheeseen tai kotihoitoon.

Takalo on tehnyt vuosien varrella piparkakkutaloja monenlaisilla malleilla. Rekon tilaajille hänellä on tänä jouluna ollut tarjolla kuusi erilaista taloa.

– Viikonloppuisin on piparkakkutehdas käynnissä, hän nauraa.

Apuna ovat perheen tytöt. Omaan kotiin piparkakkutalo tehdään aina itsenäisyyspäivänä.

– Suunnittelu, koristelu ja rakentaminen on mukavaa yhdessä puuhastelua, Mari Takalo sanoo.

Piparkakkutalomalleja löytyy muun muassa kirjoista ja internetistä. Erkkeritalon malli esimerkiksi löytyi kirjastosta lainatusta piparkakkukirjasta, ja tämänvuotinen talo on puolet pienempi kuin viime vuonna itselle samalla mallilla tehty. Myös kartano on pienennös aiemmin omaan kotiin tehdystä piparitalosta. Sen mallin piirsi tytär Emmi. Hevostallin kaavat löytyivät netistä.

Takalo käyttää piparkakkutaloissaan valmista kaupan taikinaa, koska itse tehdystä taikinasta tulee ainakin hänen oman kokemuksensa mukaan helposti piparkakkutaloa varten liian pehmeää.

Piparkakkutalojen osien paksuuskin on suunnilleen tavallisen piparkakun luokkaa.

– Valmis levy on suurin piirtein pellin kokoinen, kun sen siihen kaulii, Takalo sanoo.

Osat hän leikkaa ensin, ja lopputaikinasta syntyvät pohjat talojen alle.

Talojen osat Takalo liimaa yhteen pikeerillä eli valkuaisesta ja tomusokerista tehdyllä seoksella, samalla, jota käytetään myös piparkakkutalojen koristamiseen. Kasaamisessa tarvitaan varsinkin suuria kappaleita liimatessa tukia.

Pikeeriin saa väriä elintarvikeväreistä, ja koristelu viimeistellään tomusokerilla.

– Tykkään, ettei joka seinä ole värjätty. Pipari saa näkyä, kun se on kuitenkin piparkakkutalo.

Koristelut Takalo tekee leivontaan tarkoitetulla pursottimella. Pursottimia löytyy eri kokoisia. Jos pursotinta ei kotoa löydy, sellaisen voi tehdä esimerkiksi pakastuspussista, johon tekee aivan pienen reiän, hän vinkkaa.

Ikkunoiksi Takalo on kokeillut liivatelehtiä, mutta nykyään hän sulattaa ikkunat sokerista ja karkeista. Oman talon ikkunat tehdään kondiittorin sokerista, josta ikkunat tulevat kirkkaiksi kuin oikea lasi. Tavallisella sokerilla ikkunoista ei saa yhtä kirkkaita.

– Ensin paistetaan osa. Kun se on jäähtynyt, sokeri sulatetaan ja kaadetaan ikkunan kohtaan, hän kertoo.

Takalo on nähnyt, että värillisiä ikkunoita on tehty myös esimerkiksi erilaisista karkeista, muun muassa mynthoneista ja tikkareista. Hänen haaveenaan on kokeilla maalata kondiittorin sokerista tehtyihin ikkunoihin väreillä lasimaalauksia.

Kaikissa Takalon piparkakkutaloissa on myös patterivalot.