Muualta Lapista

Katso video: Siianpilkintä on herkkä taiteenlaji – ”Mitä pienempi morri, sitä isompi siika”

Olavi Hentilä on kalastanut tänä talvena perheelleen ruokakalat pelkästään pilkkimällä. Eikä heillä syödä vain pilkkiahvenia. Kun laittaa siiman päähän itsetehdyn pienen ja siron morrin, niin silloin voi hyvän syönnin aikana nostella jäälle isoja, lihavia siianvonkaleita.

Artikkeli on julkaistu alunperin Inarilaisessa maaliskuussa 2025.

Moni lappilainen pyytää siikaa pelkästään verkottelemalla, sillä yleinen uskomus on, että siika ei tarttu koukkuun.

– Sitähän monesti ajatellaan, että ahven on se kala, mitä voi pilkkiä. Eikä ahvenessa mitään vikaa olekaan, mutta ihan hyvin sitä voi pilkkiä myöskin siikaa. Pitää vain olla pelit ja vehkeet kohdallaan, jos aikoo saada siikaa avannosta, sanoo kotitarvekalastaja Olavi Hentilä.

Hentilä tekee itse morrinsa ja perhonsa, joilla hän kalastaa tuoretta ruokaa perheelleen.

– Jotkut luulee, että siian suu on niin hentoinen koukkupyynnille, ettei siikaa kannata edes yrittää pilkkiä. Ei se asia nyt ihan näin ole. Se on kyllä totta, että siian suupielet ei kestä koukkua, mutta yläleuka on jo vahvaa rustoa ja kun siika ottaa koukkuun, niin yleensä se on yläleuassa vahvasti kiinni.

– Jos morri ui poikittain vedessä, niin huonolla tuurilla se ottaa siian suupieliin ja siika pääsee siitä irti.

Morri eli mormyska on pieni yksikoukkuinen, hyönteistä muistuttava viehe.

Katso video: Olavi Hentilä käy morrirahoilla maailmalla katsomassa Iron Maidenia

– Nimenomaan siikamorrin täytyy olla pieni ja siro, jos meinaa saada niitä isoja siikoja. Morria uitetaan pohjan tuntumassa ja se yritetään saada uimaan mahdollisimman eloisan näköisesti, niin että se kiinnostaisi kalaa.

Siikamorriin Hentilä rakentaa karvapyrstön tai kauluksen yleensä kukon höyhenistä. Hänellä on työhuoneessa ”kukonniskaa” tai kukonsatulaa” ja niistä riittää aineksia satoihin morreihin.

– Silläkin on oma tarkoitus, että karvat ovat juuri kukkoa, sillä nämä ovat sopivan jäykkää materiaalia. Jäykkyys hieman jarruttaa morrin uintia ja kun morria uitetaan vedessä, niin siihen tulee leijuntaefekti. Siitä siika tykkää ja samalla myös isot ahvenet.

Aivan jokaista ammattisalaisuutta Hentilä ei halua lukijoille paljastaa, mutta sen hän sanoo, että ohuella sidontalangalla saa viimeistellyn morrin. Myös morrin värillä on väriä. Esimerkiksi harjus tykkää erilaisemmista väreistä kuin siika.

Olavi Hentilä neuvoo siianpilkinnästä kiinnostuneita, että siikapilkille tarvitaan tietysti se siro siikamorri, mutta myös pilkkivavan ja siiman täytyy soveltua siianpilkkimiseen.

– Ihan mikä hyvänsä kolho ja jäykkä pilkkivapa ei käy laatuun. Siikapilkille pitää lähteä filmikärkivavalla, joka on herkkä. Monesti siian tärpit on aika varovaisia. Jos on joku kolho pilkkivapa, niin siitä on vaikea havaita tärppiä. Ja sen koukun pitää tietysti olla pieni. Jos pitää kaiken varalta oikein isoa koukkua, niin eihän siihen mikään siika tartu koskaan.

Olavi arvioi, että siianpilkintään soveltuu 0,16-vahvuinen siima.

– Joskus kuulee, että jollakin pilkkijällä on vuosikausia sama siima siinä pilkissä. Hän on joskus varmuuden vuoksi kiertänyt siihen oikein vahvaa siimaa ja sillä pelitetään vuosikausia.

– No ei ihme, jos ei sitten tule siikaa, eikä mitään muutakaan. Eihän se pieni morri ui mitenkään, jos siima on kuin rautalankaa.

Katso video: Tältä näyttää monisatapäinen siikaparvi

Video: Ville Vaarala

Siikapilkkijän kannattaa laittaa morrin koukkuun yksi kärpäsentoukka, tai ehkä kaksikin toukkaa.

Joku vanha pilkkijä muistaa vanhasta muistista, että pilkkiongen koukkuun laitetaan kiemurtelemaan pitkä onkimato eli kastemato.

– Vanhaan aikaan ei tainnut olla kaupoissa kärpäsentoukkia, eikä surviaisen toukkia, oli vain niitä matoja. Sillä kai moni vieläkin luottaa matoihin. Jos pieneen siikamorriin laittaa ison madon möllykän, niin morri menee virheasentoon ja se ui hassusti. Ja jos siika sitten nappaa siihen, niin se ei välttämättä tartu kunnolla. Siikamorriin voi laittaa pienen madon pätkän, jos matoja suosii.

Lätkää Hentilä ei oikein siikapilkillä suosi. Värikäs lätkä voi houkuttaa siian paikalle katselemaan, mutta se ei välttämättä ota koukkuun.

Olavi Hentilällä on kotonaan työhuoneessa ”motivaationurkkaus”, eli pöytä, joka on täynnä morrintekotarvikkeita.

– Teen morreja omaan käyttöön, mutta pikkuhiljaa näitä on mennyt myös myyntiin. Kun sana levisi, että minä teen morreja, ja niillä morreilla saa kalaakin, niin siitä se lähti. Kun on kysyntää, niin tuleehan näitä tehtyä myyntiin, mutta päätyöhän minulla on tuolla Ivalon K-Supermarketin kalatiskin takana.

Hentilä sanoo, että hänellä on yksi oikein hyvä motivaatio morrien tekemiseen ja kauppaamiseen.

– Olen Iron Maiden-fani ja nyt on käynyt niin, ettei enää Suomen keikat riitä. Marraskuussa kävin Philadelphiassa ja ensi kesänä pitäisi käydä katsomassa Iron Maidenin keikat Helsingin lisäksi Tukholmassa ja Lontoossa. Se ei ole ihan ilmainen harrastus tuo fanittaminen, joten se on hyvä motivaattori tehdä morreja, ja pikkuisen perhojakin, hän naurahtaa.

Olavi Hentilä on innokas pilkkimies, mutta hän tuumailee, että tänä talvena hän ei ole kuitenkaan ehtinyt ihan niin paljon kalalle kuin olisi halunnut.

– Asiakkaat laittavat minulle aina saaliskuvia ja näen niistä millaisia siikoja tai muita kaloja minun tekemiin morreihin on iskenyt. Se on tosi mukavaa, kun näkee niitä kuvia ja niistä tulee hyvälle mielelle. Sitä morrintekijä tuntee ihan aitoa iloa, että jes, joku on saanut kalaa minun tekemällä pilkillä, hän kuvailee.

Entä voiko siikamorriin tarttua iso hauki?

– Totta kai voi, mutta en nyt muista, koska minä olisin viimeksi saanut siikamorrilla haukea. Hyvillä ison siian paikoilla ruukaa olla myös haukea, joten sitäkin sieltä voi nousta.

Hentilä sanoo, että jos hänen pilkkiavannosta sattuu nousemaan kunnollisen kokoinen hauki, niin se laitetaan ruuaksi ilman muuta.

– Sehän on vaihtelua siian, ahvenen, harrin, taimenen ja raudun syönnin lomassa, kun voi herkutella välillä vaikka haukimurekkeella. Pikku morri kelpaa myös isolle hauelle.

Olavi pelaa siianpilkinnässä varman päälle ja vaihtaa siimat useasti ja joka reissujen välissä hän tekee uudet solmutkin. Kaikki pullonkaulat pitää eliminoida...