Muualta Lapista

Katso kuka voitti: Kokosimme Inarilaisen juniorihaukikisan väsytystarinat yhteen – Lue kilpailijoiden jännittävät tarinat ja katso kuvat komeista kaloista

Inarilaisen juniorihaukikisa vuosimallia 2024 on nyt ratkennut.

Inarilaisen juniorihaukikisaan osallistui viime vuonna kuusi innokasta kalastajaa. Tavallisestihan me olemme pyytäneet nuorisoa laittamaan meille kuvan heistä itsestään saaliinsa kanssa. Tällä kertaa pyysimme hauenkalastajia kertomaan meille myös hieman tarinaa tärpin ympäriltä.

Kilpailun ensimmäinen osaanottaja Linus Nyqvist asetti riman korkealle. Inarilaisen haukiraati piti erityisesti Linuksen paperille kirjoittamasta tarinasta. Voit lukea tarinan alta:

Kiira Lepistö osallistui haukikisaan 71 cm pitkällä ja 2100 grammaa painavalla kalalla. Hauki iski virveliin Inarijärvellä:

– Olin äidin kanssa illalla kalassa. Ensin sain kolme harria. Sitten vaihdettiin paikkaa ja pian hauki nappasi virveliin. Se yritti päästä pakoon, mutta lopulta me saatiin se kuitenkin ylös, kalastaja kertoo.

Myös Roope Leskelä oli Inarilla kalastamassa harjuksia, kunnes koukkuun iski hieman kookkaampi kaveri...

– Inarilla lauttasaarten välistä kesken harjuksen pyynnin nappasi lippaani 85 cm hauki. Haukea sai väsytellä tovin ja siinä rytäkässä kastui myös toinen kenkäni, Roope muistelee.

Ailu Lehmuslehti osallistui Inarilaisen juniorihaukikisaan Matkajoelta saadulla komealla hauella:

– Olin äitin kanssa uistelemassa Matkajoella. Nähtiin paikka, jossa kalat maikkui ja käännyttiin siihen takaisin. Ajattelin, että saisimme harria ja ahventa siitä kohdasta heittelemällä.

– Heittelin veneestä rantaan päin. Mietin, että pitäis heittää taaksepäin ja sitten heitin. Kelasin ja kahen metrin päässä veneestä näin ison pään, joka hyökkäsi viehettä kohti. Ja sitten se nappasi kiinni ja tein vavalla vastaiskun.

– En ensin tiennyt, mikä kala se on. Sanoin äidille, että ”Iso kala, haavi, haavi!” Kiirehdin sanomalla haavi, koska minulla ei ollut peruketta. Olin hädissäni, että menetän parhaan hopealippani. Hauki tuli suoraan veneelle ja käskin äitiä haavittamaan kalan pää edellä haaviin. Onnistuimme haavittamaan kalan ja lähdimme heti takaisin mökille ja sieltä kotiin, koska meillä ei ollut jäitä mukana ja oli helle. Kotona mittasimme ja punnitsimme kalan.

Miika Pekkalan kisakalan väsytystarina ei ollut sieltä tavallisimmasta päästä:

– Olin kaverini kanssa kalalla. Kun olin heittänyt, luulin että uistin oli pohjassa tai on tarttunut uppotukkiin. Annoin virvelin kaverilleni ja menin katsomaan, näkyykö uistinta ja sitten näin, että se oli kala ja sanoin kaverilleni, että se on hauki.

– Sanoin kaverilleni ala kelaamaan ja meillä meni melkein 5 minuuttia saada se ylös ja kun saimme sen tarpeeksi lähelle rantaa, niin minä menin veteen ja heitin sen hiekalle, että saimme sen ylös. Hauki painoi noin 2,7 kg, kalastaja jatkaa.

Jouni-Ante Angelin kalastustarinasta ei jännitystä puuttunut:

– Olin kalastamassa Inarin kirkonkylän lähettyvillä olevalla mettäjärvellä. Virvelin päähän olin sitonut Nirha-vaapun. Niissä ei ole sitä muovilätkää leuan alla.

– Vieheeseen iski pieni hauki. Aloin kelata sitä rantaan kun isompi hauki hyökkäsi paikalle ja repi pienen hauen irti koukusta. Isompi hauki ei jäänyt kiinni koukkuun vaan karkasi paikalta.

– Päätin kokeilla jos isompi hauki iskisi vieheeseen ja sehän iski. Hauki oli 76 cm pitkä ja painoa oli 3 kiloa. Hauen mahasta ei löytynyt sitä pienempää haukea, joten se pääsi livahtamaan.

– Hauki paistettiin uunissa meidän koirille. Siitä riitti niille ruokaa moneksi päiväksi. Meidän koirat syö mielummin kalaa kuin kuivia nappuloita. Syödään me itsekin haukea. Haukipihvejä varsinkin. Haukia kalastan virvelillä ja katiskalla.

Inarilaisen haukiraadin päätökset

Inarilaisen juniorihaukikisan raati koostuu toimittaja Ville Vaaralasta, päätoimittaja Jaakko Peltomaasta, sekä evp. kalatutkija (RKTL/Luke) Erno Salosesta.

Voittajan valitseminen ei ollut tälläkään kertaa helppo tehtävä. Normaalisti kalastuskilpailussa parhaat pisteet saa komein saalis, mutta raati antoi painoarvoa myös saaliskertomukselle.

Kalatutkija Erno Salosen perustelut:

Linus Nyqvististä otettu valokuva kuvaa hyvin viime kesän hellekesää. Ja kun kuvassa on vielä pienen pojan ensimmäinen hauki, niin onhan tämä nyt kerrassaan mahtava kokonaisuus.

Me raatilaiset arvostelimme kilpailussa saaliin lisäksi myös kalastustarinaa ja valokuvaa. Kiira Lepistön valokuva on upea. Kuvassa on Inarijärvi kauneimmillaan ja kalastaja tyytyväisen näköinen saaliistaan.

Erityismaininnan saa myös Ailu Lehmuslehti. Nuori kalastaja kiirehti ammattimaisesti mökille ja kotiin, kun kalastusseurueella ei ollut jäitä mukana, joilla kalan olisi saanut kylmään. Tästä kalastajasta jäi ammattimainen mielikuva!

Reippaita kavereita oli nämä muutkin. Jouni-Ante Angelilla oli hieno tarina, jossa isompi hauki karkotti pienemmän, ja lopputuloksena oli se, että hieno kala tuli saaliiksi.

Miika Pekkala kahlasi veteen, ja heitti hauen kuivalle maalle käsillään. Avokäsin on suuri vaara, että loukkaa sormensa hauen hampaisiin. Mutta nyt ei onneksi käynyt kuinkaan!

Roope Leskelä sai komean kalan saaliiksi, ja hän kasteli vielä kenkänsäkin siinä metakassa! Iso kala lipalla saaduksi, hienoa Roope!

Jaakko Peltomaan perustelut:

– Hienoja kuvia kaikki, ja sekin ilahdutti, että kuvien mukana oli tosiaan pieni tarinanpoikanen. Valokuva jostakin hauenjytkäleestä on tietysti hieno sekin, mutta kun siihen saa vielä muutamankin rivin tekstiä, niin siinä on sitten lukijalle katsomista ja lukemista, näin kun asiaa ajattelee täällä paikallislehden toimituksessa.

– Haukeen meidän pitänee kai entistä enemmän tottua, jos ja kun ilmastomuutos etenee, vaikka juuri nyt loppiaisen alla, kun pakkasta on -28, ei ilmastomuutos niin mielessä olekaan. Haukeen pitää tottua, sitä pitää kalastaa ja siitä pitää opetella tekemään ruokaa. Voihan olla, että tälle juniorisukupolvelle hauen syönti alkaa olla ihan luonnollinen juttu siinä missä tietokonehommat sun muutkin.

Ville Vaaralan perustelut:

Upeita saaliskaloja Inarilta, mettäjärviltä ja jokikohteilta... kyllä meillä on osaavaa nuorisoa!

Jaakko ja Erno keskittyivät kokonaisuuksien arvosteluun, minä päätin keskittyä vain yhteen aihealueeseen.

Jokaisessa meille tulleessa kisaviestissä oli aistittavissa se kaikista tärkein, eli kalastuksen riemu. Riemu välittyi sekä valokuvissa että tarinoissa. Tarinoita lukiessa sitä oli melkein itsekin tuolla avovesien äärellä virveli kädessä ja eväsleivät repussa.

Valokuvissa oli ylpeän näköisiä kalastajia, ja komeita saaliita. Taisipa hauet mennä hyvällä prosentilla ruokapöytään asti, vaikkakin eräs kisailija kertoi, että hän syötti kisakalan omille koirilleen. Olen varma siitä, että koirat kiittivät!

Hyväntuulisia juniorikalastajia kaik’ tyynni... Minäkin vietin lapsuuteni ja nuoruuteni kalastuksen parissa. On mahtavaa nähdä, että kalastusperinne jatkuu vahvana täällä meidän kunnassamme.

Inarilaisen junioriahvenkisan tulos:

Inarilaisen haukiraati on yksimielisellä päätöksellä päättänyt palkita jokaisen osallistujan 20 euron lahjakortilla, ja yllätyspalkinnolla. Palkinnot voi noutaa Inarilaisen toimituksesta.