Kolumnit

Katja Metsänkevään Viikon kirje: Laittaako isä mahtailijat järjestykseen hauiksella vai traktorilla?

– Meidän isälläpä on enemmän voimaa kuin teidän isällä!

Näin kaikui 80-luvulla erään kerrostaloalueen pihamaalla, jossa lapset olivat leikkimässä.

– No joo, mutta meidän isälläpä on traktori, ja hän voi sillä tulla nostamaan sinut vaikka puun oksalle ellet lopeta!

Kuulostaako tutulta?

Omassa lapsuudessani tällaiset isällä mahtailut olivat ajoittain toistuvaa sanailua kylän lasten kesken. Sanajudossa koetettiin etsiä perheestä se mahtavin henkilö, jolla uhkailla, ja joka tarvittaessa tulisi laittamaan vastarannan kiisket nippuun ja kuljettaisi ne traktorilla arestiin.

Hui. En muista uhkailujen koskaan toteutuneen, onneksi. Ennemminkin tuo lasten kesken toteutettu suohon laulaminen oli kunnioituksen hakemista ja oman arvon korottamista.

Hän oli turpakäräjillä varsinainen ässä minun hihassani, koska hän harrasti judoa.

Oma isäni menehtyi ollessani lapsi. Sain myöhemmin isäpuolen, joka menehtyi 2024 maaliskuussa. Koska en lapsena voinut aina mahtailla isäni voimalla, mahtailin veljelläni. Joskus mahtailin myös enollani. Hän oli turpakäräjillä varsinainen ässä minun hihassani, koska hän harrasti judoa.

Tällä hetkellä kukaan heistä, joilla olen mahtaillut, ei ole enää elossa. Kenellä minä nykyään mahtailen?

Pidin häntä ikään kuin taskumaskottina, salaisena voimavaranani.

Lapsena koin kateutta toisten lasten isistä. Jossakin kohtaa pienen lapsen elämää sain varmuuden siitä, että isän menetyksestä huolimatta minulla on isä. Pidin häntä ikään kuin taskumaskottina, salaisena voimavaranani.

Tuolla isällä en kerskunut enkä tuonut häntä esille. Olisi pitänyt. Tuo isä, Taivaallinen Isäni, olisi voinut toimia kiistatilanteissa rauhan tuojana ja varjelijana. Todennäköisesti hän niin toimikin, koska lapsuudessa varjelluimme pahimmilta vaaroilta ja riidat laantuivat.

Taivaallisen isän, Jumalan voima on käsittämätöntä. Ilman hauiksia, ilman traktoria hän on pystyvä rakentamaan siltoja riitoihimme ja antamaan meille rakkaudellisuutta toinen toisiamme kohtaan. Hän on luvannut kulkea mukanamme kaikkien isänä ja auttajana.

Toivon sinulle turvaa tuovia hetkiä isäsi, tai isän kaltaisen henkilön sekä Taivaallisen Isän seurassa.

Katja Metsänkevät(ent. Nuuhkarinen), Luontoalan ja terveyden edistämisen opiskelija