Paikallisuutiset

Karesuvannon tulevaa koulua kuvaillaan monella tavalla: "Jotenkin nukkekotimaista" - Mahtavaa, että uutta on tulossa, mutta isompaan saattaisi olla tarvetta

Karesuvannon koulun suunnittelutilaisuudessa nousi esille paljon pyyntöjä ja kysymyksiä. Kunnanjohtajan mukaan neliömäärän pitää riittää Karesuvannon kokoiseen kylään.

– Jos lasketaan rakennuksen neliöt kaikille Karesuvannon asukkaille, niin jokaiselle kyläläiselle on kuusi neliötä. Se on huikea määrä neliöitä, mitä nyt ollaan satsaamassa aidosti Karesuvantoon, toteaa kunnanjohtaja Petri Härkönen kylän tulevan koulun suunnitteluillassa viime viikolla.

Uusi koulu tulee olemaan hirsirunkoinen, noin 820-neliöinen rakennus. Suunnitelmiin kuuluu myös 100-neliöinen varasto.

– Uusi koulu on satsaus tulevaisuuteen. Se merkitsee uskoa siihen, että on tulevaisuutta, uskoa kylän jatkuvuuteen, toteaa tilaisuutta johtava valtuuston puheenjohtaja Jarmo Näkkäläjärvi karesuvantolaisille, jotka ovat kokoontuneet tutustumaan uuden koulun suunnitelmiin.

Vaikka penkkejä Karesuvannon kappelilla on tyhjilläänkin, asiasta kiinnostuneita on paikalla kuitenkin hyvänkokoinen joukko.

Rakennuskonsultti Jarmo Tuomikoski esittelee aikataulua, jolla kohti uutta koulua edetään. Itse suunnitelmasta on kertomassa rovaniemeläisestä Arkkitehdit Rantala&Kankaanpää Oy:stä arkkitehti Eija Rantala, joka on tehnyt pohjapiirrosluonnoksen sekä julkisivun havainnekuvat ja asemapiirroksen.

– Aikaisemmin olemme suunnitelleet muun muassa Kilpisjärven monitoimitalon, ja nyt toimimme tämän Karesuvannon monitoimitalon hankesuunnitelman parissa, Rantala kertoo.

Uuden koulun sijoittuminen tontille mukailisi olemassa olevien rakennusten sijainteja.

– Tavoitteena on säilyttää jo oleva pihapiiri. Silloin valmiina on jo infra, sanoo Rantala.

Arkkitehdin mukaan, kuten monitoimitaloissa on tapana, Karesuvantoonkin suunnitteilla olevassa rakennuksessa pyritään saamaan päällekkäisiä käyttötiloja eri tiloille.

– Kaikki tilat eivät ole korvamerkittyjä yhtä toimintoa varten, Rantala kertoo.

Suunnitelmaan on tehty tässä vaiheessa muun muassa neljä samankokoista luokkatilaa, joiden kokoa voi muutella tarpeen mukaan.

– Liikuntasali on reippaankokoinen, vaikka ei täytäkään kansainvälisten lentopallo- tai koripallokentän vaatimuksia.

Suunnitelmaan on sovitettu myös tiloja Lapin hyvinvointialuetta varten.

Rantalan mukaan suunnitelmassa on huomioitu, että varhaiskasvatukselle, koululle, iltaisin teknisen luokan tai liikuntasalin käyttäjille sekä hyvinvointialueen tilojen toimijoille on oma sisäänkäynti.

– Tilat voi poissulkea toisistaan ovin. Ilta- ja päiväkäyttöä on helppo jakaa ja turvallista käyttää, Rantala toteaa.

Läpiajettavasta huoltorakennuksesta on olemassa toistaiseksi vain alustava luonnos, mutta on ajateltu, että traktori ja kelkka sinne vähintään sopisi.

Tämänhetkiselle koululaismäärälle riittää ihan hyvin ja on ylimääräistäkin tilaa. Mika Karsikas

Karesuvannon koulun johtaja Virpi Labba on uuden koulun tulemisesta iloinen.

– On kauhean positiivista ja ihanaa suunnitella uutta koulua. Se on meille todella tärkeä, mutta tietenkin aina on mietittävä, mikä on riittävä tila, Labba alustaa tilaisuutta.

Helena Halkosaari haluaa tietää, miten tulevaisuuden oppilaslukumäärää on analysoitu ja mille lukumäärälle koulu on suunniteltu.

– Tässä koko ajan puhutaan, että pientä, pientä, pientä, Halkosaari sanoo viitaten arkkitehdin esittelyyn.

Rakennuttamispäällikkö Mika Karsikkaan mukaan neliöitä yhtä lasta kohden on aika paljon.

– Tämänhetkiselle koululaismäärälle riittää ihan hyvin ja on ylimääräistäkin tilaa, Karsikas toteaa.

Hallinnollisen rehtorin Riitta Peltovuoman mukaan ennusteet on olemassa lukuvuoteen 2028-29 saakka.

– Koulu on ainakin näille oppilasmäärille riittävä, Peltovuoma sanoo.

Varhaiskasvatuspäällikkö, vt. sivistysjohtaja Sarita Helttusen mukaan varhaiskasvatuksen tila on noin 90 neliötä, eli tulevaisuudessa noin kymmenen neliötä lasta kohden.

– Se on aika iso neliömäärä, tilat ovat hyvät ja sopivankokoset, Helttunen vielä lisää.

Kunnanjohtajan mukaan kysymys liikuttaa aina kuitenkin myös kunnan kassaa.

– Etelä-Suomessa normaali mitoitusperuste on kahdeksan neliötä per koululainen. Jos Karesuvannossa olisi 30 lasta, ja vaikka se nousisi jopa 50 lapseen, meillä on selkeästi neliömääräisesti huomattavan paljon enemmän tilaa kuin yleensä näissä hankkeissa on, Härkönen huomauttaa.

Hänen mukaansa nyt on varmistettava, että koulu on toimiva pitkälle tulevaisuuteen.

– Meidän ei kannata rakentaa vain turhia neliöitä, meidän pitää varmistaa se, että se on opetuksen, pedagogiikan ja varhaiskasvatuksen näkökulmasta toimiva.

Meillä on luja tahtotila syntynyt sille, että me haluamme tänne myös yläasteen. Taina Syväjärvi

Opettaja Taina Syväjärven mielestä suunnitelma on tosi hieno pienelle kyläkoululle.

– Mutta vastaako tämä tulevia tarpeita? Meillä on luja tahtotila syntynyt sille, että me haluamme tänne myös yläasteen, Syväjärvi toteaa.

Siihen koulurakennus ei hänen mielestään vastaa. Hänen mukaansa kylällä ymmärretään, että kysymys on rahoituksesta.

– Mie olen ottanu selvää EU-rahoituksesta, ja minulla on yhteyshenkilö, jolla on erilaisia kontakteja EU-hankkeisiin ja niiden vetäjiin. Heillä oli tullut ensimmäisenä mieleen vähemmistörahoitus, Syväjärvi sanoo.

Siihen liittyen hänen mukaansa koulurakennussuunnitelmasta puuttuu tiloja päivähoidosta, koska siellä on nyt vain yhdelle ryhmälle tilat, ei sekä suomen- että saamenkielisille lapsille.

– Myös alakoulua ajatellen varastotilat ovat melko pienet. Mihin laitetaan esimerkiksi musiikkivälineet ja ompelukoneet? Syväjärvi kyselee ja muistuttaa, että opettajalla saattaa olla neljäkin eri luokka-astetta samanaikaisesti opetuksessa.

Lisäksi hän huomauttaa, että liikuntahallissa sählynpelaajillekin saattaa tulla tiukkaa: Kilpisjärvellä sählyä pystyy pelaamaan vain kolmella kolmea vastaan.

Luokanopettaja Jenni Valkeapään mukaan pienessä salissa liikunnan opettaminen on haastavaa.

– Vaikka oppilaita on vähän, se ei minun mielestä saa tarkottaa sitä, että lasten pitää olla eriarvoisessa asemassa vaikka etelän koululaisiin verrattuna, Valkeapää huomauttaa.

Taina Syväjärvi toteaa olevansa huolissaan.

– Kannattaako rakentaa valmiiksi vähän liian pientä? Hienoja puoliakin suunnitelmassa on, mutta huolestuttaa silti, Syväjärvi toteaa.

Karsikkaan mukaan päätökset hankerahoituksesta on tehty useita vuosia sitten.

– Jos tästä uusi investointisuunnitelma ja rahoituspäätös tehdään, niin se on sitten pitkä tie taas uudelleen. Mennään nyt näillä päätöksillä, Karsikas sanoo.

Jarmo Näkkäläjärvi muistuttaa, että nykyisen Karesuvannon koulun tilanteeseen verrattuna on aikamoinen parannus.

Jos tästä uusi investointisuunnitelma ja rahoituspäätös tehdään, niin se on sitten pitkä tie taas uudelleen. Mika Karsikas

Nuorisotyöntekijä Mari Syväjärvi pohtii koulun toiminnallisuutta nuorten kantilta.

– Miten tilat palvelevat nuoria? Onko iltakäyttöön tarkoitetussa tilassa mahdollisuutta kokkailla ja säilyttää ruokaa? Syväjärvi kysyy.

Arkkitehti Eija Rantalan mukaan esimerkiksi luokkatilat on helppo jakaa iltakäyttöön.

– Suunnitelmaan ei kuitenkaan ole vielä tullut tarpeita esimerkiksi minikeittiölle. Seinät liikkuvat kuitenkin tässä vaiheessa vielä hyvin ketterästi, Rantala huomauttaa.

Virpi Labba muistuttaa siitä, että jos luokkatilat ovat iltakäytössä toisilla käyttäjillä, luokkiin on saatava lukittavat kaapit opettajien materiaaleja varten.

– Lisäksi iltapäiväkerhon tilat puuttuvat. Jos tilat olisi, niitä voisi ehkä käyttää nuorisotilana, Labba huomauttaa.

Myös Sari Norrgårdin mielestä käytön kannalta iltatilat ovat haastavat, koska aamuksi ne olisi saatava kuntoon koululaisia varten.

Taina Ketolan mielestä luokkatilan yhteiskäyttö tullee aiheuttamaan hankaluuksia.

– En kannata sitä, että luokkatila tulee iltakäyttöön. Hirveä homma aina sillä opettajalla, joka saa yhteistilan luokaksensa siivota kaikki päivän päätteeksi pois ja aamulla taas laittaa esille, Ketola selittää.

Emilia Lyttinen kertoo kiinnittäneensä huomiota opiskeluhuollon tiloihin.

– Kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja mahdollisesti koulupsykologin palveluja varten olevat tilat kuulostavat puutteellisilta, Lyttinen toteaa.

Lyttisen mukaan suunnittelu on tosi positiivista, mutta hän pelkää, että tehdään sama virhe kuin minkä hän on kuullut Kilpisjärvellä tehdyn.

– Eli lähtökohtaisesti on rakennettu liian pienet, toimimattomat tilat.

Kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja mahdollisesti koulupsykologin palveluja varten olevat tilat kuulostavat puutteellisilta. Emilia Lyttinen

Jenni Valkeapää muistuttaa myös, että tunneilla oppilaita pitää pystyä eriyttämään.

– Kaikki oppilaat eivät pysty opiskelemaan koko aikaa samassa tilassa kuin muut oppilaat vaan he tarvitsevat häiriöttömän oman tilan. Jakotiloja pitäisi pystyä tarjoamaan, Valkeapää toteaa.

Terveydenhoitaja Paula Keski-Kujala tuo esille asian monitoimitilasta ja hyvinvointialueen tilasta.

– Mitä kunta on ajatellut hyvinvointialueen tilan pitävän sisällään? Keski-Kujala kysyy.

Kunnanjohtajan mukaan asia ei ole kunnan käsissä.

– Yleensä se, että Lapha lähtee tekemään mitään Karesuvantoon, on lottovoitto. Tällä hetkellä tilanne on se, että Laphan investoinneissa ei ole suunnitelmia osallistua tähän hankkeeseen, ja kunta joutuu tekemään töitä töitä, että tähän tulee minkäänlainen tila, Härkönen meinaa.

Hän ei kunnanjohtajana sitä uskalla luvata, vaan kertoo pahoin pelkäävänsä, että asia ei onnistu.

– Silloin tila jää kokonaan pois, kunnanjohtaja sanoo.

Keski-Kujala huomauttaa, että kouluterveydenhuollon peruspalvelut, joita koulu tarvitsee, ovat lakisääteisiä tehtäviä.

– Sieltä täytyy sen takia löytyä ainakin näille toiminnoille työtilat, hän jatkaa.

– Ne löytyvätkin, mutta kun Karesuvannossa on muitakin Laphan palveluja, niin tulevatko ne tulevaisuudessa jatkumaan, kovin on hiuskarvan varassa, Härkönen pelkää.

Karsikkaan mukaan Laphan investointisuunnitelmassa ei ainakaan vuoteen 2028 mennessä Karesuvannon koulua ollut mainittu.

– Heiltä ei ole tullut mitään vastausta, vaikka on kysytty, mitä tehdään. Näille terveydenhoitotiloille ei tällä hetkellä ole käyttöä, Karsikas toteaa.

– Missäs ne lapset sitten tarkistetaan, se on lakisääteinen asia, Keski-Kujala painottaa.

Myös Emilia Lyttinen haluaa muistuttaa, että opiskeluhuollon palvelut ovat lakisääteisiä.

– Vaikka toteuttajana on Lapha esimerkiksi kuraattorin, psykologin tai terveydenhuollon palveluissa, silti se on kunta eli koulu, jonka täytyy järjestää tilat sitä varten. Niissä on tietyt määräykset olemassa, Lyttinen sanoo.

Kaikki oppilaat eivät pysty opiskelemaan koko aikaa samassa tilassa kuin muut oppilaat vaan he tarvitsevat häiriöttömän oman tilan. Jenni Valkeapää

Rehtori Riitta Peltovuoman mukaan suunnitelmasta löytyvät pienet monikäyttötilat, joita näissä tapaamisissa voidaan käyttää.

– Kuten myös eriyttämistiloina, joihin oppilas voi ohjaajan kanssa mennä, Peltovuoma lisää.

Lyttinen muistuttaa, että oppilashuollot asiat ovat salassapidettäviä asioita ja niitä asioita koskevat tietyt vaitiolovelvollisuudet.

– Huoneista ei esimerkiksi saa kuulua mitään ulkopuolelle. Jos oppilas haluaa pitää omana tietonaan sen, että hän käy esimerkiksi kuraattorin luona, hänellä pitää olla pääsy sinne niin, ettei sitä huomata, Lyttinen toteaa.

Ulla-Maija Syväjärvi tiedustelee, löytyykö monitoimitalosta tiloja yhdistyksiä ja järjestöjä varten.

Jarmo Näkkäläjärvi toteaa, että heitäkin varten on ajateltu luokkatilaa, joka on muutenkin iltakäyttöön tarkoitettu.

Syväjärvi haluaa myös tietää rakennuksen lämmitystavan. Mika Karsikas veikkaa, että rakennukseen tulee vesikiertoinen lämmitys. Tekninen johtaja Kimmo Lämsän mielestä vahva vaihtoehto on maalämpö.

– Mutta katsotaan, mikä on sen järkevyys. Lämmönjaossa vahvoilla on kuitenkin juuri vesikiertoinen lattialämmitys, hän sanoo.

– Eli keskuslämmitteinen tulee, mutta lämmitystapa on vielä vähän auki, sanoo Näkkäläjärvikin.

Sari Norrgård miettii tapahtumia, joita kylällä tulevaisuudessa järjestetään.

– Liikuntasaliin mahdutaan tietenkin kaikki, mutta mihin esimerkiksi kaikki tuolit laitetaan? Mahtuisiko tuohon pieneen varastoon sata tuolia? Meillä oli kuusijuhlassa 85 ihmistä. Kahvitus hoituisi todennäköisesti keittiöstä, ruokasaliin ei mahdu kuin se 16 ihmistä. Rakennuksesta tulee mieleen, että jotenkin nukkekotimaista, Norrgård pohtii.

Arkkitehdin mukaan varastoon mahtuu sata tuolia ihan varmasti, ja käytävä on sen verran leveä, että se on esteetön ja siivous- ja ruokakärryt mahtuvat hyvin kohtaamaan.

Taina Syväjärvi kysyy kuitenkin edelleen, että jos varasto täyttyy tuoleista, minne suuret liikuntavälineet, kuten esimerkiksi voimistelupatjat ja telineet, laitetaan.

– Tulevaisuutta ajatellen toimitilat esimerkiksi Revontuli-Opiston kursseja, urheiluseurojen kerhoja, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, saamelaiskäräjien tai seurakunnan tarpeita varten olisi tärkeä. Samoin nuorisotilat. Lisäksi rakennuksessa voisi olla etätyöpaikkapisteitä, joissa esimerkiksi kunnan työntekijät voisivat tehdä töitä, Syväjärvi sanoo.

Mahtuisiko tuohon pieneen varastoon sata tuolia? Sari Norrgård

Kunnanjohtaja on kuunnellut karesuvantolaisia tarkalla korvalla.

– Lapsimäärän suhteen tähän rakennukseen on tehty huikea sijoitus, Härkönen sanoo.

Illan aikana kuultujen kommenttien perusteella Härkösen mukaan avainkysymys on valtuustoaloite Karesuvantoon perustettavasta yhtenäisestä peruskoulusta.

– Se menee omaan käsittelyynsä ja on ihan oma asiansa. Näitä arvokkaita palautteita, joita rakennuksesta nyt on saatu, on kirjattu ylös.

Härkönen kertoo hieman ennakoineensa, että lisää tilaa halutaan.

– Kuusi neliötä per kyläläinen ei riitä saatikka sitten parikymmentä neliötä per lapsi, vaan halutaan vielä lisää. Tänne tullessani ajattelin, että on loistava juttu, että Karesuvantoon tehdään näin iso investointi! Nyt minulle tulee semmonen olo näistä kaikista puheenvuoroista, joista lähes jokainen oli jollakin tavalla negatiivinen, että onko tämä sittenkin loppujen lopuksi tosi huono juttu, meinaa Härkönen ja jatkaa:

– Onko suunnitelma lähtökohtaisesti jo ihan päin prinkkalaa? Pitäisikö tämä aukaista kokonaan uudelleen ja lähteä miettimään, että miten tämä toteutetaan, hän maalailee.

Härkönen painottaa kuitenkin tosiasian olevan se, että neliömäärän pitää riittää Karesuvannon kokoiseen kylään.

– Jos tätä lähdetään kasvattamaan, selvä. Jokainen neliö, mikä tehdään lisää, on toki tarpeellinen vaikka nuorisotilana tai muille järjestöille tilana.

Kunnanjohtaja mukaan täytyy kuitenkin muistaa se, että taloudelliset raamit on olemassa, eikä voida tehdä ihan mitä halutaan. Hän toivoo kuitenkin, että jollakin tavalla löydetään järkevä ja toiminnallisesti tehokas ratkaisu.

– Mutta mihinkään luksukseen tai ylimääräiseen, siihen, että olis kiva, siihen tällä kunnalla ei ole varaa. Vaikka seurat ja järjestöt ovat tärkeitä, se lapsi on siellä kuitenkin tärkein, Härkönen alleviivaa.

Vaikka seurat ja järjestöt ovat tärkeitä, se lapsi on siellä kuitenkin tärkein. Petri Härkönen

Loppuun kunnanjohtaja haluaa nostaa vielä pari positiivista asiaa.

– Tämä on hirsitalo. On ajateltu, että tämän elinkaari olisi mahdollisimman pitkä ja rakennuksesta tulee terve, Härkönen sanoo.

Myös kylän väki haluaa päättää tilaisuuden positiivisesti.

– Haluaisin kommentoida tällaisen pienen ihmisen kanssa, joka toivottavasti näitä tiloja joskus tulee käyttämään. On ihanaa, että saamme jotain uutta! Jenny Keskitalo sanoo.

Hän on sitä mieltä, että illan aikana on kyllä tullut esille jo aikaisemminkin paljon positiivista asiaa.

– Mutta toki kaikki se, mikä kunnan näkökulmasta on kivaa lisää, on täällä tullut esille sitä pyytäneen ihmisen tarpeen mukaan, sen mukaan, mihin rakennusta arvelee käyttävänsä. Miten me saamme tästä mahdollisimman paljon irti, se on toki jokaisen kuntalaisen mielessä. Mutta on tosi hienoa, että me saamme uuden rakennuksen näille meidän uusille ihmisille, iloitsee Keskitalo vauva sylissään.