Paikallisuutiset

Kalmalahti: Merja Vaara on ainoa Lapin KRP:n selvittämätön katoaminen – jälkiä tutkitiin Ylitorniollakin vielä keväällä 2023

Rovaniemeläisen, vartiointiliikkeessä työskennelleen kauppakouluopiskelijan Merja Vaaran katoamistapaus vuodelta 1980 on yksi puhutuimpia lappilaisia katoamisia. Se on tällä hetkellä Lapin KRP:n ainoa tutkittava katoamistapaus. Sinänsä tapauksen yksityiskohdista keskusrikospoliisin mukana olo ei kerro mitään.

– Asia on päätynyt meille aikoinaan vanhan tehtäväjaon mukaisesti, koska olemme läänin rikospoliisin työn jatkaja, rikosylikomisario Teemu Mäntyniemi selventää.

Muut tunnetut katoamistapaukset, kuten Aulis Käkelä ja Antti Hanhivaara, ovat Lapin poliisilaitoksen tutkinnassa. Kaikissa kyse on kuitenkin samasta: kadonneen etsinnästä.

– Missään vaiheessa Merja Vaarankaan katoamisessa ei ole ollut syytä epäillä rikosta. Jos rikos olisi tapahtunut, kyseessä olisi todennäköisesti ollut tappo, joka puolestaan olisi jo tekonimikkeenä vanhentunut, Mäntyniemi jatkaa.

Merja Vaaran katoamisesta on 44 vuotta. Siksi Teemu Mäntyniemi muistuttaa, että nykyihmisen pitäisi muistaa ajan olleen tuolloin aivan erilainen.

– Ihmisestä ei jäänyt sellaisia jatkuvia digitaalisia jälkiä kuin nykyään. Nykyään ihmisten arjesta jää merkkejä nettiin, puhelimiin ja valvontakameroihinkin. Tuolloin oli vain kiinteät puhelimet, paperikirjeet tai ihmisten toisilleen välittämät viestit.

Mikään tutkinta-aineistossa vuosien varrella ei ole myöskään viitannut siihen, että Merja Vaara olisi ollut itsetuhoinen tai halunnut kadota vapaaehtoisesti.

– Hän eli aivan normaalia nuoren naisen elämää. Jos ihminen haluaa kadota, pitäisi asioiden olla jotenkin vinksallaan.

Voisiko Merja Vaara siis olla yhä elossa ja elellä toisen henkilöllisyyden turvin jossain?

– Hyvä kysymys. Ihminen voi omasta tahdostaan kadota ja maailmalta on tapauksia, joissa on oltu kateissa pitkäänkin ja sitten palattu. Mutta onnistuisiko suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa sellainen, kun pitää rekisteröityä niin moneen paikkaan, että saa asioita hoidettua? Vaikeaa täällä olisi elää ilman henkilöllisyyttä, Mäntyniemi pohtii.

– Ehkä jossain ulkomailla se voisi onnistuakin, hän jatkaa.

Teemu Mäntyniemi on ollut KRP:n Lapin yksikön johdossa viisi vuotta. Kun hän sai tapauksen edeltäjältään, hän kävi tutkinta-aineiston läpi. Aina silloin tällöin joitakin yksityiskohtia vuosikymmenet vanhasta aineistosta nostetaan esiin ja tarkastetaan, jollei niitä ole aiemmin tutkittu.

Yksi tällainen haara liittyy Ylitornioon. Vuoden 2023 keväällä poliisi kävi tarkistamassa valtatie 8:n varrella levähdysalueen, jolta oli silminnäkijähavainto vuodelta 1980.

– Merjan katoamisen aikaan auto, joka tapauksen yhteydessä nousi esiin, oli nähty liikkumassa siellä ja siksi paikka tarkistettiin. Poliisikoirat eivät kuitenkaan löytäneet alueelta mitään, minkä perusteella tutkimuksia olisi pitänyt alueella jatkaa. Kuollut poro taisi löytyä, ei muuta.

Samankaltaisia havaintoja ja vihjeitä tuli katoamisen aikaan eri puolilta maata ja myös muista Pohjoismaista. Esimerkiksi eräällä eteläsuomalaisella rautatieasemalla oli nähty liikkuvan kadonneen kaltaisen nuoren naisen. Hänet oli nähty istuvan iltaa miehen seurassa, joka myöhemmin ilmoitti havaintonsa poliisille.

– Rajan ylitys tuolloin on ollut jopa valvotumpaa kuin nykyään. Tulli on ollut kattavammin paikalla Ruotsin rajalla, Mäntyniemi muistuttaa.

Etsintäkuulutuksia myös julkaistiin kotimaisten medioiden lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

KRP on julkaissut laajasta esitutkintamateriaalista julkisen koosteen, joka toimittajilla on mahdollista saada käyttöönsä. Sen perusteella kahdenkin miehen alibissa tapahtumahetkelle on aukkoja ja käytöskin vaikuttaa epäloogiselta.

– Poliisin aineisto on tietenkin paljon laajempi kuin tiivistelmä, eikä näidenkään miesten kohdalla ole aineiston valossa ollut syytä epäillä mitään rikollista, Mäntyniemi huomauttaa.

Tälläkin hetkellä KRP aikoo tutkia joitakin yksityiskohtia ja vielä puhuttaa joitakin henkilöitä tapaukseen liittyen. Työtä vaikeuttaa, että moni asiaan liittyvistä on jo kuollut. Voidaanko havaintojen ja todistajalausuntojen todenperäisyyttä enää siis mitenkään todistaa?

– Ei voida pitää aukottomasti varmoina tai varmistaa, koska moni henkilö on jo kuollut. Pyritään silti vielä selvittämään, kuka on ollut keneenkin yhteydessä ja miten. Omana aikanaan lausunnot ovat ainakin katsottu paikkansa pitäneiksi.

Aina, kun uudet poliisit ryhtyvät käymään aineistoa läpi, syntyy uusia näkökulmia ja ideoita, joita voidaan tarkistaa. Mutta voiko tapaus vielä selvitä? Antaako nykytekniikka siihen jotain uusia välineitä?

– Jos jotain löytyisi, nykytekniikalla voisi tutkia tavaroista dna:ta tai jos löytyisi vaikkapa ruumiin jäänteitä, Mäntyniemi sanoo.

Samalla hän toivoo, että kaikki asiasta jotain tietävät olisivat omat tietonsa poliisille luovuttaneet.

– Joskus joku muistaa vielä jotain uutta, kun vaikkapa jokin muu tapahtuma laukaisee hänessä muistoja. Tällaisten kautta voitaisiin päästä uusille jäljille tai jos joku tunnontuskissaan tunnustaisi tekonsa.

Noin vuoden 2010 aikaan poliisille kantautui huhu, että Merja Vaara olisi tapettu ja ruumis poltettu kaupungin lämpökeskuksessa. Tuolloin tuhkien läjitysalue tutkittiin perinpohjaisesti, mutta mitään ei löytynyt.

– Jos ruumis olisi poltettu, se vastaisi tuhkausta eli polttohautausta, eikä jäänteitä edes olisi olemassa. Mikään ei kuitenkaan viittaa tähänkään.

Eikö poliisi voisi rohkaista mahdollista tekijää tunnustamaan tekonsa, jos kyseessä olisi siis jo rikoksena vanhentunut tappo?

– En voi sellaiseen yllyttää, mutta olisihan se mahtavaa saada tämä tapaus selvitettyä. Omaisille katoamiset ovat aina raskaita ja omaisten avulla esimerkiksi dna:n kautta voitaisiin päästä jäljille, Mäntyniemi toivoo.

Poliisikin saa usein ratkaisemattomissa tapauksissa kritiikkiä osakseen, kuten että on suojeltu omia tai läheisiä tai tunaroitu muuten vaan.

– Mahdoton sanoa, mitä kaikkea tähän tapaukseen liittyen on tehty. Kaiken sen perusteella, mitä on taltioitu, ei ole mitään syytä epäillä kenenkään suojelemista.

Yleisellä tasolla uuden vihjeen tullessa KRP voi keskittää tutkintaan resursseja ja käyttää paikallispoliisia apuna. Lapissa keskusrikospoliisin vahvuus on noin kymmenen henkilöä. Tutkinnassa on henkirikoksia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumeasioita. Viime aikoina marjarikosvyyhti on työllistänyt paljon.

– Resurssia meillä pystytään irrottamaan näinkin vanhaan tapaukseen paremmin kuin paikallispoliisissa, koska ei ole sellaista juttupainetta. Selvää on, että ei näin vanhaa juttua koko aikaa voida tutkia.

Silti Mäntyniemi on toiveikas. Jospa tapaus vielä saataisiin selvitettyä ja pakettiin. Omaisten takia.

Kuuntele podcast täältä: