Paikallisuutiset

Kalastustusopasyrittäjää kestävän matkailun sertifikaatti opetti hoksaamaan, että perinteiset jokiveneetkin ovat osa kestävyyttä

Rauno Virta Muoniossa toimivasta Elämysvirrasta on panostanut alusta asti vastuulliseen kalastukseen. Nyt kestävyys on todennettu myös kestävän matkailun sertifikaatilla, mihin muoniolaisia yrityksiä kannustettiin hankkeella.

– Vaikeinta oli ymmärtää, mitä on kulttuurinen kestävyys, mutta kun tajusin sen, oli se lopulta simppeliä. Mehän teemme sitä jo.

Näin kertoo Rauno Virta kestävän matkailun sertifikaatin hankkimisesta. Virralla on Muoniossa toimiva kalastusopasyritys Elämysvirta, joka sai kestävän matkailun Good Travel Seal -sertifikaatin kesäkuussa. Yrityksen päätuote on lohensoutu Muonionjoella.

Vastuullisuussertifikaatin hankkimisen aikana hän on vääjäämättä joutunut käymään läpi yrityskumppaninsa Tomi Salosen kanssa yrityksen toimintaa. Elämysvirta on pyrkinyt toimimaan alusta asti niin kestävästi kuin mahdollista saatavilla olevilla tiedoilla.

Aurinkopaneelit heillä oli jo ennestään, sillä Karimellanvaarantien varrella sijaitsevassa tukikohdassa ei ole verkkosähköä, mutta tämäkin piti tarkoin avata hakemuksessa. Yritys rakensi paikalle vielä pienen vesitornin tynnyristä, jotta aggregaatilla käyvä vesipumppu veisi mahdollisimman vähän polttoainetta ja tuottaisi vähän äänisaastetta luontoon.

– Tämä voisi olla viherpesua, jos toimittaisiin vastuuttomasti. Rauno Virta

Virta suhtautuu kriittisesti luontomatkailuun, jossa toiminta ei aina ole kestävällä pohjalla. Kalan hyödyntämisessäkin voi toimia monin eri tavoin.

– Me olemme alusta asti tehneet valikoivaa kalastusta ja suhteutamme kalojen koon ja määrän vallitsevaan kalatilanteeseen ja tarpeeseen, Virta kertoo.

Tällä lohestuskaudella asiakkaat nostivat yhteensä kolme lohta Muonionjoesta. Loput kalat päästettiin takaisin jokeen, eikä tämä haitannut asiakkaita.

– Vapautettu kala elää kumminkin kauemmin kuin pakastettu kala.

Sertifikaatteihin kohdistuu paljon kritiikkiä, ja sen tietää myös Virta. Hän toteaa, että on olemassa yrityksiä, jotka hakevat vain leiman, mutta eivät lopulta toteuta kestävän matkailun periaatteita.

– Tämä voisi olla viherpesua, jos toimittaisiin vastuuttomasti. Mutta me olemme edenneet toisinpäin. Sertifikaatin hankintaprosessi ei kauheasti muuttanut toimintaamme, vaan sen kautta dokumentoitiin toimintatapoja.

Virta valmistui Muonion Lappiasta kalastusoppaaksi vuonna 2016 ja aloitti opastoiminnan Muonionjoella vuotta myöhemmin. Hän viettää avovesikauden Muoniossa ja asuu muuten Kemissä.

Jos yritys on alusta asti kiinnittänyt huomiota vastuulliseen toimintaan, mitä lisäarvoa sertifikaatti tuo yritykselle?

– Tähtäämme kansainväliseen asiakaskuntaan ja vastuullisuus on noussut merkittäväksi valintaperusteeksi monella asiakkaalla. Sehän ei sulje ketään asiakasta pois, mutta niille asiakkaille, jotka arvostavat vastuullisuutta, he tekevät meissä arvovalinnan.

Virta myöntää, että sertifikaatista on valtava imagohyöty, mutta kertoo myös oppineensa uusia asioita prosessin aikana. Palaamme aineettomaan kulttuuriin. Hän ei edes tiennyt ohjelmiensa myötävaikuttavan kulttuuriseen kestävyyteen, ja sen hahmottaminen on ollut vaikeaa.

– Kalastamme perinteisillä jokiveneillä, joita on käytetty vuosisatoja tuolla joella liikkumiseen. Toki niihin on tullut moottorit, mutta veneet ovat edelleen puuta. Lohensoutua ei oikeastaan ole kuin Suomessa ja vähän Ruotsissa ja Norjassa. Eli tämän kautta vaalitaan kulttuurin olemassaoloa.

Virta osaa lisäksi nykyään sanoittaa paremmin esimerkiksi vierailun Muonionjoen varrella sijaitsevalle Akamellan hautausmaalle ja painottaa asiakkaille sen tärkeyttä paikalliskulttuuriin. Akamella sijaitsee Ruotsin puolella, mutta on Muonion eli entisen Muonionniskan vanhin hautausmaa. Se on perustettu 1600-luvulla.

Hän heräsi myös siihen prosessin aikana, että vieraslajien tarkkailu ja niistä ilmoittaminen kuuluu meille kaikille. Tällä suunnalla se voisi olla vaikka jokivarressa kasvava sinne kuulumaton kasvi tai vaikka supikoira.

Toivomme, että mahdollisimman moni yrityksistä viestii saamistaan sertifikaateista myös jatkossa. Annette Tuuri

Vuoden kestänyt Digi-HAMA oli Discover Muonion vetämä digitaalisuuteen ja kestävään matkailuun keskittyvä hanke, joka päättyi syyskuun lopussa.

– Hankkeen päällimmäinen tarkoitus on ollut tukea matkailuyrittäjiä koronan jälkeisessä maailmassa, kertoo projektipäällikkö Annette Tuuri.

Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä oli edistää matkailuyrityksiä Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) - ohjelmassa eteenpäin.

Edetäkseen ohjelmassa yritykset ovat tarvinneet kestävän kehityksen sertifikaatin, jonka hankinnassa yrittäjiä on avustettu. Sertifikaatiksi valikoitui lopulta Good Travel Seal sen monipuolisuuden takia. Yrittäjät ovat kiireisiä omissa töissään, ja STF-ohjelmassa eteneminen ja maaliin pääseminen vaati myös paljon töitä.

Hankkeen alussa STF-polulla oli kymmenen yritystä ja hankkeen lopussa yli tuplasti enemmän. STF-polulla olevista 22 yrityksestä suurimman osan odotetaan saavan STF-ohjelma loppuun vuoden vaihteeseen mennessä.

Tuuri huomauttaa, että moni yritys toimii jo kestävästi, mutta asia tehdään vain nyt julkiseksi Good Travel Seal-sertifikaatin ja myöhemmin STF-ohjelman kautta. STF-ohjelma, sertifiointi ja niiden merkitys on kirkastunut mukana olleille yrityksille hankkeen aikana. Tämä nostaa myös yritysten näkyvyyttä vastuullisina toimijoina viestinnän kautta.

– Toivomme, että mahdollisimman moni yrityksistä viestii saamistaan sertifikaateista myös jatkossa.

Hankkeen yhtenä erityispiirteenä on ollut sen konkreettinen apu yrityksille. Sitä on siivittänyt myös voimakas yhteisöllisyys ja tahtotila tehdä asioita yhdessä, jotka Tuuri kokee tärkeiksi myös jatkon kannalta. Tuuri summaa vielä loppuun, että on sekä yrittäjien että hankkeenvetäjien toiveessa, että projektille saadaan jatkoa samoilla teemoilla.

– Maailma ei tullut tämän hankkeen puitteissa vielä valmiiksi.

Hankkeessa on myös perustettu paikallisia tuotteita myyvä Kuura-puoti ja Muonion matkailuinfo keskustaan. Lisäksi yritykset saivat digikoulutusta erilaisissa työpajoissa muun muassa tietosuoja-asetuksiin ja hakukoneoptimointiin.

Digitaalisten palveluiden saatavuus ympärivuotisen, kestävän matkailun kulmakivenä -hanketta veti Tuurin lisäksi vuoden aikana Annika Lompolo ja Mikko Lipponen. Hanke rahoitettiin Lapin ely-keskuksen Harvaan asuttu maaseutu (HAMA) -hankerahoituksella.

Kalastusyrittäjä Rauno Virta kertoo saaneensa hankkeesta poikkeuksellisen paljon irti. Ilman hanketta sertifikaatti olisi luultavasti jäänyt toteuttamatta tai ainakin se olisi viivästynyt. Good Travel Seal -sertifikaatin hankkimisen teki helpoksi myös sen huokea hinta ja se, että sai käyttää suomea hakemuksessa. Mikään toiminta on harvoin täydellistä, joten yritys panostaa edelleen vastuullisuusasioiden parantamiseen.

Elämysvirta on saanut elokuussa myös Business Finlandin myöntämän vastuullisen matkailun STF-merkin. Koska molemmat sertifikaatit ovat yritykselle uusia, niiden vaikutus asiakaskuntaan jää vielä nähtäväksi.