Paikallisuutiset

”Kaikkea ei pidä panna rahan alttarille” – seurakuntalaisten illassa pohdittiin muun muassa kirkon monikäyttöisyyttä

Seurakunnan jäsenmäärä laskee ja korjausvelka kasvaa, kun rakennukset rapistuvat, mutta mitä pitäisi tehdä?

Tarvitaanko seurakuntakotia? Voiko kirkkoon viedä muuta toimintaa? Enontekiön seurakunnan tiloista ja mahdollisista uusista tilaratkaisuista keskusteltiin seurakuntalaisten illassa viime viikolla.

Oulun hiippakunnan tuomiokapitulilta toissa vuonna saadun avustuksen turvin viime vuosi on tehty konsulttifirma Karhulat Oy:n kanssa yhteistyötä seurakunnan toimitilakartoitustyön puitteissa, kertoo kirkkoherra Teemu Aalto, ja jatkaa, että Enontekiön seurakunnan rakennusten korjaustarpeet ovat konsultti Anne Karhulan mukaan merkittävät etenkin Hetan seurakuntakodilla ja Karesuvannon kappelilla.

Kun seurakuntakotiin vuonna 2018 tehtiin kuntotutkimus, määrättiin rakennus tulosten perusteella purettavaksi. Perusteellisella ilmanlaadun kartoituksella ja sen myötä tehdyillä korjauksilla ja huolloilla taloa kunnostettiin, ja terveystarkastajalta saatiin lupa käyttää seurakuntakotia huoletta, mutta kerrallaan lyhytaikaisesti.

40 vuotta vanhalla Karesuvannon kappelilla puolestaan tulee peruskorjausaika täyteen, eikä rakentamisen jälkeen korjauksia juurikaan ole tehty.

Konsultin laatima selvitys mennee syksyllä kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi.

Jos jäsenennuste pitää paikkansa, kiinteistöjä näyttää olevan liikaa ja kiinteistöissä olevaa korjausvelkaa suhteessa seurakuntalaisten veroeuroihin.

– Jos seurakunnan jäsenennuste pitää paikkansa, kiinteistöjä ja kiinteistöissä olevaa korjausvelkaa näyttää olevan liikaa suhteessa seurakuntalaisten veroeuroihin, kirkkoherra toteaa.

Vuoteen 2040 mennessä seurakunnan jäsenmäärän ennustetaan laskevan alle 1000 jäsenen.

Seurakunnan strategiassa on seuraavalle viisivuotiskaudella linjattu, että työntekijöistä se pyrkii säilyttämään neljä kokoaikaista työntekijää. Se saattaa Aallon mukaan luoda enemmän painetta keskustelulle kiinteistöjen kulujen karsimisesta.

Kirkkoherran mielestä mahdollinen tiloista karsiminenkaan ei kuitenkaan tarkoittaisi toiminnasta supistamista vaan tilaratkaisuilla voitaisiin mahdollistaa toimintaan keskittämistä. Seurakunnalla on hyvät mahdollisuudet tehdä kunnan ja muiden toimijoiden, kuten kyläyhdistysten kanssa yhteistyötä, Aalto uskoo.

Ilmanvaihtojärjestelmällä ainakaan ei kannattaisi imeä rakenteista mikrobipitoista ilmaa. Jari Poutiainen

Mukana seurakuntaillassa olivat kirkkohallituksesta yliarkkitehti Edla Mäkelä ja kiinteistöalan asiantuntija Jari Poutiainen. He olivat ennen tilaisuutta tutustuneet Hetassa sijaitseviin seurakunnan rakennuksiin.

Poutiaisen mukaan seurakunnat ympäri Suomen ovat suurin piirtein samassa jamassa: resursseja ei ole tarpeeksi ylläpitämään rakennuksia, joita on liikaa, mutta haluja niistä ei ole luopuakaan.

Hän kertoo tarkastelleensa seurakuntakodin vuoden 2018 kuntoraporttia. Seurakuntakodin julkisivun tuulensuojalevyt on jätetty huolimattomasti auki, jonka vuoksi vesi ja kosteus ovat päässeet rakenteisiin. Alapohja puolestaan on rakennettu suoraan hiekkapohjan päälle, ja mineraalivillalevyn imemä kosteus on noussut puurakenteisiin.

Ylipaineistamisella hänen mukaansa on saatu muutama vuosi käyttöaikaa lisää, ja edelleen seurakuntatalolla voisi hänen mukaansa olla aikaa jäljellä pari, kolme vuotta.

Kuntoraportin perusteella korjaaminen tulisi kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen.

Kyllä meidän seurakuntana on tarjottava seurakuntalaisille muutaki ko kirkko ja ruumiskylmiö. Liisa Laakso-Ranta

Kirkkovaltuuston jäsen Liisa Laakso-Ranta muistuttaa, että seurakuntakodin purkupäätös tehtiin aikoinaan olettamalla, että rakennus on käyttökiellossa. Hänen mukaansa mikrobipitoisuudet eivät ole niin korkeat, etteikö seurakuntakotia vieläkin voisi käyttää.

– Mie en ymmärrä sitä, että käytetään, mutta ei tehdä mitään. Jos jossakin vuotaa vettä, emme korjaa sitä vaan ootamme ja katomme, kuinka kauan se vuotaa, hän ihmettelee.

Hänen mielestään huonokuntoistenkin rakennusten ikää saadaan jatkumaan eniten akuutteja asioita korjaamalla. Esimerkiksi hän ottaa kuntoraportissa mainitun, seurakuntatalon etupuolella olevan ikkunan alaosan, jonka voisi helposti korjata.

Hetan nykyinen seurakuntakoti tosin alkaa hänen mielestään olemaan liian suuri, mutta pienemmälle seurakuntakodille tarvetta ehdottomasti on, sitten kun nykyinen jossakin vaiheessa puretaan.

– Kyllä meidän seurakuntana on tarjottava seurakuntalaisille muutaki ko kirkko ja ruumiskylmiö, muuten meilä ei ole kohta seurakuntalaisia, Laakso-Ranta painottaa.

Yli 50-vuotiaan Hetan kirkon kohdalla muutostöistä on pyydettävä Museovirastolta lausunto, mutta päätöksen asiassa voi tehdä seurakunta.

Yliarkkitehti Edla Mäkelä kertoo Hetan kirkkoon tutustuessaan ihmetelleensä, miksei sitä ole kirkkolailla suojeltu, koska sen arvoinen kirkko hänen mielestään kyllä olisi.

Uuden kirkkolain astuttua voimaan kaksi vuotta sitten toukokuussa muutostöille tarvitaan nykyään kirkkohallituksesta lupa, jos kirkko on kirkkolailla suojeltu. Yli 50-vuotiaan Hetan kirkon kohdalla muutostöistä on pyydettävä Museovirastolta lausunto, mutta päätöksen asiassa voi tehdä seurakunta.

Mäkelä esittelee kirkkoihin tehtyjä erilaisia muutoksia, joilla monitoimisuutta on saatu lisättyä. Usein kohteena on ollut kirkkosalin takaosa siten, että sieltä on poistettu penkkejä. Esimerkiksi telttamaiset katokset, jotta tila ei kaikuisi, voisivat Mäkelän mukaan olla ratkaisu kokoontumis- tai kahvistelutilan tekemisessä.

Joissakin kirkoissa on lasiseiniä tai jopa erillisiä koppeja vaikkapa kahdenkeskisiä keskusteluja varten.

Muutokset kirkkoihin on aina Mäkelän mielestä suunniteltava huolellisesti. Koska ei varmasti tiedetä, millainen tulevaisuus tulee olemaan ja onko muutoksille edes niin suuri tarve kuin tällä hetkellä ajatellaan, juuri helposti palautettavat muutokset olisivat hänen mielestään hyvä ratkaisu.

Hetan kirkko on peruskorjattu vuonna 2006, ja Mäkelän mukaan se on hyvin korjattu ja sen jälkeen hyvin pidetty kirkko.

Kirkossa voisi käydä myös muulloin kuin jumalanpalveluksissa niin, että siitä tulisi vähän niin kuin arkikirkko. Satu Kotavuopio

Kirkkovaltuutettu Heli Kolehmainen kertoo jonkin verran nähneensä muiden kirkkojen muutostöitä, ja yleensä kirkosta poistetaan penkkejä rahojen loppuessa. Hän ei ole tällaisista muutostöistä kovin innostunut, sillä kirkkotila muuttuu silloin niin, ettei tila enää tunnu etenevän kohti alttaria.

Kirkkovaltuuston jäsen Satu Kotavuopio kertoo sen sijaan ajattelevansa, että seurakunta ei ole seinä, vaan seurakunnan tekee toiminta, ja voisi olla jopa yhteisöllisempää, jos penkkejä olisi vähemmän.

Hänen mielestään kirkkoon sopisi myös muita toimijoita, jos muutokset tehtäisiin taitavasti.

– Kirkossa voisi käydä myös muulloin kuin jumalanpalveluksissa niin, että siitä tulisi vähän niin kuin arkikirkko, Kotavuopio sanoo.

Tällä hetkellä meillä menee suhteellisen hyvin, emmekä ole niin hätää kärsimässä. Teemu Aalto

– Vaikka meijän seurakunta ei rahassa kylve, niin siltikään kaikkea ei pidä panna rahan alttarille, sanoo Liisa Laakso-Ranta henkilökohtaisena mielipiteenään ja jatkaa:

– Ei ainakaan niin kauan kuin meillä tämä seurakuntatalo on tässä. Miksi siellä kirkossa pitää edes kahvitella? hän miettii.

Laakso-Ranta ei kirkkoa ja sen salia suuressa määrin lähtisi muuntamaan ja painottaa, että hyvin monet seurakuntalaiset ovat samaa mieltä hänen kanssaan.

Kirkkoherran mielestä suunnitelmien tekeminen on kauaskantoista.

– Tällä hetkellä meillä menee suhteellisen hyvin, emmekä ole niin hätää kärsimässä, sanoo Aalto.

Siksi, kun toimia esimerkiksi rakennusten suhteen katsotaan jo nyt pitkällä tähtäimellä, Enontekiön seurakunta voi hänen mielestään olla hyvinvoiva vielä 15 vuoden kuluttuakin.

Lokakuussa tilastoitiin, mitä mieltä kirkon luottamushenkilöt ovat tämänhetkisistä tiloista ja niiden tulevaisuudesta

Seurakunnan tilojen ja rakennusten tiimoilta on järjestetty viime vuonna kaksi iltakoulua seurakuntavaltuutettujen ja luottamushenkilöiden kesken, kertoo kirkkoherra Teemu Aalto. Lokakuussa he tarkastelivat tilojen nykykuntoa, korjaustarpeita ja tilojen käyttöasteita, ja silloin mielipiteet myös tilastoitiin.

Säilytetäänkö kirkossa tapahtuva toiminta nykyisellään vai esitetäänkö monitoimisuutta kirkon sisätilojen suunnittelulle?

11 kannatti monitoimisuutta, 3 säilyttäisi kirkon nykyisellään.

Luovutaanko seurakuntatalosta, säilytetäänkö toistaiseksi vai säilytetäänkö (eli ei luovuta)?

8 säilyttäisi toistaiseksi, mutta peruskorjausta ei nähty tarpeelliseksi, 2 säilyttäisi ja tekisi peruskorjauksen, 2-5 luopuisi, kun luopumistapa selvitetty.

Luovutaanko Karesuvannon kappelista, säilytetäänkö toistaiseksi vai säilytetäänkö (eli ei luovuta)?

6 luopuisi, kun luopumistapa selvitetty, 5 säilyttäisi toistaiseksi, mutta peruskorjausta ei tehtäisi, 3 säilyttäisi kappelin ja tekisi peruskorjauksen.

Luovutaanko Hetan pappilasta, säilytetäänkö toistaiseksi vai säilytetäänkö (eli ei luovuta)?

8 haluaisi säilyttää pappilan ja tekisi peruskorjauksen, 7 säilyttäisi toistaiseksi ilman peruskorjausta ja luovuttaisi aikanaan, 1 luopuisi pappilasta suoraan.