Urheilu

Kai Saksi, 80, hiihtää Oloksen ensilumenladulla yli 30 vuoden kokemuksella ja näkee muutoksen

Kasvava kilpailu, vähenevät hiihtotaidot, latumaksut ja vaikea latuprofiili rokottavat hiihtoaktiivin mielestä Oloksen ensilumen hiihtäjiä.

– Olisin toivonut, että tämä Olos olisi säilynyt hiihdon ykköspaikkana, kertoo aktiivihiihtäjä ja Oloksella suurimman osan vuodesta asuva Kai Saksi.

Olokselle Saksi juurtui vuonna 1990 ja on nähnyt ensilumenladun muutoksen läheltä yli kolmen vuosikymmenen aikana.

Hiihtäjäaktiivi Saksi hiihtää edelleen 80-vuotiaana 2000 kilometriä talvessa, joista melkein kaikki kilometrit Muoniossa. Hän on viime vuoden veteraanien SM-kultamitalisti perinteisen hiihtotyylin 30 kilometrillä ja vapaan tyylin kolmella kilometrillä.

Saksin mielestä kilpahiihtäjien määrä Muoniossa on laskenut huippuvuosista merkittävästi. Parhaimpina vuosina kilpahiihtäjät saapuivat jo syyskuun alussa Muonioon pitkille leireille. Olos ja Jeris tunnettiin hiihtäjien mekkana, ja kuntaa mainostettiin lauseella: ”Täällä hiihdetään ensin”.

Se on myös yksi suurimmista syistä, miksi Naantalista kotoisin oleva Saksi osti täältä mökin. Hän muistuttaa, että ensilumenlatuja on nykyään avoinna lokakuussa useita ympäri Suomea, jopa Imatralla.

– Monet ovat ilmaisia tai ottavat nimellisen maksun. Toivon, että Muonio pysyy kisassa mukana.

Eihän normaalit ihmiset jaksa hiihtää ensilumen latua pitkään. Kai Saksi

Saksia harmittaa, että Muonion ensilumenlatu on profiililtaan vaikea ja tarkoitettu pääasiassa kilpahiihtäjille. Se ei palvele tavallisia harrastajia, vanhuksia eikä lapsia. Hiihtäjien taidot eivät myöskään ole enää sitä, mitä ennen.

– Eihän normaalit ihmiset jaksa hiihtää ensilumenlatua pitkään. Pitäis saada helppoja latuja. Ei ne pääse hyödyntämään tätä.

Saksi kokee, että latujen olemassaolo yleisesti on ensisijaisen tärkeää, sillä ihminen on luotu liikkumaan jaloillaan. Hänestä nuoret eivät enää hiihdä.

– Kun aattelee paljonko täällä kävi nuoriakin ennen leirillä. Myös Muonion nuoret eivät enää käy täällä.

Hänestä hiihto on kaikille mahdollisuus harjoittaa omaa fysiikkaansa ja tasapainoa. Sitä se on myös ikääntyville ihmisille. Saksi on jo pohtinut, ettei enää laskisi hiihtokilometrejä.

– Kunhan saa ittensä liikkelle, se on tärkeintä.

Tekolatu on kaiken a ja o. Sille tulee olemaan tarvetta. Kai Saksi

Tänä talvena Saksi on käynyt jo pari kertaa Levillä hiihtämässä. Hän kehuu sitä tasaiseksi – ja ilmaiseksi.

– Jos latu tulee riittävän ajoissa, niin silloin joku latumaksu on perusteltua, mutta sen pitää olla kohtuullinen.

Saksi myöntää, että säilölumesta tehtyjen latujen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Hän muistaa, että ennen ensilumi tuli jo syyskuun alussa, mutta etenkin 2000-luvulla, talvien alut ovat siirtyneet.

– Tekolatu on kaiken a ja o. Sille tulee olemaan tarvetta.

Ihmisten vähenevään hiihtointoon on vaikuttanut hänestä moni muukin asia. Hiihdosta on tullut vuosikymmenten saatossa erilaista, sillä perinteisen rinnalle on vakiintunut vapaa hiihtotyyli, joka koetaan usein vaikeaksi.

Voitelustakin on tullut monimutkaista, eikä huoltotiloja enää rakennetta mökkeihin. Karvapohjasukset ovat sentään tuoneet voiteluihin vähän helpotusta.

Hiihdän edes takas latuja. Kai Saksi

Oloksen Tykkikisat lähestyvät, ja Saksi on niissä talkoolaisena, sillä hän on aktiivinen järjestelyistä vastaavassa Muonion Kirissä. Kirin väreissä hän on myös saanut SM-mitalinsa.

Saksi mieluisin talkootyö kilpailuissa on hiihtäminen.

– Kyllä se hiihtopartiossa on. Hiihdän edes takas latuja, hän nauraa.

Saksi on myös vapaaehtoisesti tehnyt vuosikausia talvipolkua ladun viereen Oloksella, jottei ladulla käveltäisi. Hän vetää perässään itsetehtyä auraa, joka on tehty moottorikelkan rungosta.

– Teen tuonne kolmosalueelle asti, Saksi kertoo ja viittaa noin kilometrin pituiseen matkaan.

Jos näitä mäkiä meinaa nousta, niin sitäkin on tehtävä. Kai Saksi

Saksi näyttää vielä, miten penkki nousee omalla lasitetulla terassilla, missä hän hoitaa lihaskuntoaan. Motiivia lihaskunnon ylläpitämiseen tuo nimenomaan Oloksen latuprofiili.

– Jos näitä mäkiä meinaa nousta, niin sitäkin on tehtävä.

Ensilumenlatu aukeaa Oloksella marraskuun ensimmäisenä päivänä. Onko Saksi silloin suksimassa?

– Olen. Heti kun pääsee.

Oloksen tykkikisat hiihdetään 14.–16. marraskuuta.

Juttua on muokattu 20.10. kello 11.20: lisätty jutun perään linkkejä muihin aihetta käsitteleviin juttuihin.

Juttua on oikaistu 20.10. kello 8.39: jutun lopussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Oloksen tykkikisat hiihdetään 15.–17.11. Oikeat päivämäärät ovat 14.–16.11.2025.