Ihmiset
Justus Elias Montell kartoitti ja suojeli luontoamme – Pohjolan suurin lajikokoelma aiheutti luonnolle myös haittaa
Onko Justus Elias Montell kaikkien aikojen muoniolainen? Luoteis-Lapin kevään juttusarja esittelee Kaikkien aikojen kolarilainen ja muoniolainen -äänestyksen ehdokkaat. Yleisöäänestyksen vuoro on huhti-toukokuussa.
Oletko joskus ihastellut Muonion kunnantalon alakerran käytävällä ja aiemmin yläkoululla taulua lapinpöllöistä? Sen on maalannut metsänhoitaja, biologi ja kuvataiteilija Justus Elias Montell (1869–1954) 1900-luvun alussa.
Montell tuli ensin vuonna 1907 Enontekiön ja vuonna 1913 Muonion alueen metsänhoitajaksi. Montell vaikutti luoteisessa Lapissa, kunnes jäi eläkkeelle metsähoitajan työstä ja antautui tieteelle Åbo Akademin biologisen museon intendenttinä vuonna 1930. Ahvenanmaalla syntynyt Montell oli ennen metsäkoulua opiskellut luonnontieteitä sekä taiteita Helsingissä ja ulkomailla.
Pohjoisessa Montell keräsi valtavan, siihen aikaan Pohjolan suurimman kokoelman kasveja, hyönteisiä, täytettyjä lintuja, linnunnahkoja ja -munia, jonka hän lahjoitti yliopiston tutkimuskäyttöön. Hänen kynästään syntyi myös perusteellinen katsaus Muonion, Enontekiön ja Kittilän linnustosta.
Montellin perintö jälkipolville oli paitsi hänen mittava työnsä luonnon kartoittajana, myös konkreettisesti suojeltu luonto. Montellin ehdotuksesta perustettiin Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, Mallan luonnonpuisto. Alue suojeltiin vuonna 1916, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen luonnonpuisto vuonna 1938, kun Suomeen perustettiin ensimmäiset kansallispuistot. Samana vuonna perustettiin myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, mihin Montell myös vaikutti. Tämä kansallispuisto lakkautettiin vuonna 2004 ja liitettiin uuteen, Pallas-Yllästunturin puistoon.
Mainittava on sekin, että on arvioitu, että Montellin tieteen puolesta tekemät runsaat keruuretket Luoteis-Lapin tuntureilla aiheuttivat luonnolle myös hallaa: lajit taantuivat.
Montellilla on ilman muuta ansionsa olla mukana Kaikkien aikojen muoniolainen -kisassa, häntä kisaan ehdottanut Markku Niva sanoo. Montell oli aikanaan näkyvä hahmo Muoniossa, ja esimerkiksi hänen mukaansa nimetty Montellinmaja on tunturilappilaisille ja Hetta–Pallaksen kävijöille käsite. Myös Montellin maalaamia muotokuvia löytyy yhä, Niva kertoo.
– Montell on ollu oma persoonansa, muoniolaislähtöinen Niva sanoo.
Muoniossa Montell asui Metsähallituksen puustellissa Niemenpäässä, ja tämän rakennuksen naapurissa sijaitsi Nivan lapsuudenkoti. Niva on kuullut kaskuja Montellista pienestä pitäen. Hänen isänsä oli ollut esimerkiksi avustamassa Montellia linnunmunien keräämisessä.
– Semmonen hyvin kuvaava oli, että hänellä oli valtionrahat sängyn alla ja linnunmunat kassakaapissa, Niva on kuullut Montellista.
Kerrotaan, että Montell oli kiinnostuneempi kokoelmastaan kuin metsänhoitajan leipätyöstään. Hän eli puustellissaan varsin boheemisti.
Sittemmin tunnettu eräkirjailija A. E. Järvinen kohtasi Montellin vuonna 1915 tultuaan työskentelemään hänen alaisuuteensa metsänhoitajana ja kuvasi kohtaamisen kirjaansa Viimeisellä vedenjakajalla (1962). Järvinen kirjoittaa, että puustelli oli täynnä erilaisia kokoelmia, kasveja, työkaluja, pulkkia ja rekiä. Pihamaalla oli tunturi- ja suokasvien viljelyksiä. Ennen kuin Järvinen oli päässyt edes puhuttelemaan Montellia, hän oli odotellut pari viikkoa, koska Montell oli ollut syventyneenä kasveihinsa.
Montell asui avoliitossa muoniolaisen taloudenhoitajansa Milda Niskalan kanssa. Heillä oli kaksi lasta, Saga ja Odo.
Mikä on tarina Montellinmajan takana? Retki-lehden tallentaman tarinan mukaan kerran Pallaksen keroilla Montell suojautui ahkion alle lumipyryssä ja päätti, että jos selviää hengissä, rakennuttaa paikalle kämpän. Se rakennettiin vuonna 1906.
Ensimmäinen kämpän polttivat saksalaiset Lapin sodassa, mutta Kyrön paliskunta rakensi sen uudelleen vuonna 1946. Tupa oli pitkään autiotupana. Sen jälkeen kun Kyrön paliskunnan ja Metsähallituksen vuokrasopimus päättyi, Montellinmaja on ollut lukittu nähtävyys. Nykyään Montellinmajan taukopaikalla on retkeilijöitä varten kota.
Ehdokkaat kaikkien aikojen muoniolaiseksi
Kirkkoherra Mathias Kolström (1763–1829)
Ranskan kuninkaan poika Erik Wahlbom eli Puolikko-Erkki (1796–1879)
Biologi, metsänhoitaja Justus Elias Montell (1869–1954)
Runoilija Katri Vala (1901–1944)
Kirjailija ja eläinlääkäri Yrjö Kokko (1903–1977)
Rovasti Emil ”Eemeli” Salmi (1906–1987)
Taiteilija Veli Koljonen (1951–)
Opettaja ja kuntapoliitikko Matti Myllykangas (1952)
Yrittäjä Pertti Yliniemi (1954–)
Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (1974–)
Juttua on muokattu 25.2. kello 11.17: lisätty linkit muista kaikkien aikojen äänestyksen ehdokkaista kertoviin juttuihin.