Ihmiset

Juhlavuoden juttusarja: Kalanviljelylaitos pilaisi kuulun kalajärven, tyrmistyivät jerisjärveläiset talvella 1983

– Tuntuu turhilta puheilta väittää, että Jerisjärvi ei saastuisi, pohdiskeli Aattu Keimiöniemi Luoteis-Lapissa maaliskuussa 1983.

Luoteis-Lappi haastatteli Kemimiöniemen kalastuskunnan esimiestä, koska Leustojärveen suunniteltiin kalanviljelylaitosta. Paikallisissa se herätti huolen muidenkin alueen vesistöjen saastumisesta.

Erityisesti huoletti maankuulun kalapaikan, Jerisjärven, kohtalo, sillä kalanviljelylaitoksesta laski luonnonoja Jerisjärven matalaan eteläpäähän.

– Saatavana on pari vakituista työpaikkaa ja menetettävänä maankuulun järven kalat, laskeskeli Kemiöniemi Luoteis-Lapille.

Paikallisia pänni myös se, että kalanviljelylaitoksen kalataloudellinen hyöty menisi muualle. Lohenpoikaset oli tarkoitus istuttaa Tornionjokeen.

– Sama se, kuinka paljon lohenpoikasia viljellään, sillä saaliit eivät näytä sen kummemmaksi muuttuvan, Keimiöniemi moitti ja ehdotti paremmaksi ratkaisuksi kalastuskieltoa Itämerelle.

Jos laitosta ei rakennettaisi, niin jäisi järvi puhtaaksi ja mieli onnelliseksi.

Luoteis-Lappi kuvaili jutussa laitoksen vastusta Jerisjärven rannoilla sataprosenttiseksi. Vastustus kuitenkin heräsi liian myöhään, sillä laitoksen suunnittelu oli jo alkanut ja siihen oli jo sijoitettu rahaa.

– Täytyy vain tunnustaa tyhmyytensä, kun toimenpiteisiin ei älytty heti, Keimiöniemi harmitteli lehdelle.

Laitosta vastustava adressi oli kuitenkin lähetetty lappilaiselle sisäministerille Mikko Jokelalle.

Kunta oli kovasti laitoksen puolella, ja hoppuili lausunnoissaan laitosta valmiiksi jo vuodelle 1985. Myönteisyyden perustana olivat työpaikat. jerisjärvellä ei perustetta purematta nielty.

– Työllisyysnäkökohdista puhuminen on aika lailla turhaa. Rakennusvaiheessa joku muoniolainen saattaa työtä saada, mutta kalastusmestarit ovat tähänkin asti tullee muualta. Pysyviä työpaikkoja jäänee muoniolaisten täytettäväksi olemattoman vähän, perusteli Aattu Keimiöniemen poika Erkki Keimiöniemi tuolloin Luoteis-Lapille.

Aatun vaimo ja Erkin äiti Martta Keimiöniemi tiivisti alueen asukkaiden tunnelmat jutussa:

– Jos laitosta ei rakennettaisi, niin jäisi järvi puhtaaksi ja mieli onnelliseksi.

Leustojärven kalanviljelylaitos toimi lopulta tälle vuosituhannelle asti. Toiminta loppui kesällä 2022.

Muistatko jotain Leustojärven kalanviljelylaitoksesta? Kerro meille: luoteis-lappi.fi/uutisvinkki.

Juttua on oikaistu 22.4. kello 13.26: juttu julkaistiin Luoteis-Lapissa maaliskuussa 1983, ei helmikuussa 1983, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.