Paikallisuutiset

Joulukalenterin neljästoista luukku: Kaivoskiima tuli Kolariin ja keskustelun lehdessä aloitti Marko Ä

”Arvoisat mahdolliset kaivostoiminnan aloittajat ja kunnanisät - - miten aiotaan (vai aiotaanko) houkutella ex-kuntalaisia palaamaan omiensa pariin, työnhakureissuilta ympäri Suomen?” kysyi nimimerkki Marko Ä Luoteis-Lapissa toukokuussa 2008.

Hän kertoi olleensa ”työn perässä kehä 3:lla” jo 13 vuotta ja haluavansa palata takaisin kotiseudulle. Hän kysyi Luoteis-Lapin palstalla, olisiko töitä etelään lähtemään etsineille, parhaassa työiässä oleville sähkömiehille, putkimiehille, rakennusmiehille, maalareille ja muille töitä ja etenkin vakituisia työpaikkoja, kun kaivos aloittaa.

Marko Ä:n mielipidekirjoituksen jälkeen kaivosaihetta askaroitiin Luoteis-Lapissa joka viikko tuona keväänä ja kesänä.

Tuleva työvoiman tarve näyttää niin mittavalta, että se mahdollistaa kotiinpaluun hyvinkin laajalle alueelle

Ensin sanaisen arkkunsa avasi tuolloin kyläkulttuuria tuntureiden maassa -Leader-toimintaryhmässä mukana ollut Eero Ylitalo, joka vaikutti varmalta, että kaivos tulee, ja sen mukana työpaikkoja.

”Vaikka virallista päätöstä kaivostoiminnan aloittamisesta ei vielä ole tehty, olemme koko ajan valmistelleet asioita, joilla pyritään ennakoimaan tulevaa.”

Ylitalon mukaan yksi keskeisimpiä tavoitteita oli juuri saada yhteys alueelta poismuuttaneisiin, joiden aktiivisuuteen luotettiin. Työvoimatoimisto piti rekisteriä kaivostyöstä kiinnostuneista, sillä ”tuleva työvoiman tarve näyttää niin mittavalta, että se mahdollistaa kotiinpaluun hyvinkin laajalle alueelle”, Ylitalo kirjoitti.

Nimimerkki Entinen kaivosmies ei ollut yhtä positiivinen. Hän vastasi samaisella viikolla Marko Ä:lle, että ”kannattaa selvittää, minkälaista palkkaa pörssiyhtiö on valmis maksamaan. Pelkällä työllä ei elä. Jos arvostaa rauhaa ja turvallista elinympäristöä ja raha ei ole tärkeä, niin asia on okei. Selvittäkää asiat perinpohjin ja jäitä hattuun!”

Tai kun se avataan. Sutisuti.

Luoteis-Lapin tuolloinen päätoimittaja Milla Ollikainen kirjoitti pari viikkoa myöhemmin kolumnin, jossa hän siteerasi kunnanvaltuutettu Reijo Kontista: Menossa on kaivoskiima, oli Kontinen sanonut kunnanvaltuuston kokouksessa.

Ollikainen kuvaili, että kaivoksen vaikutus kolarilaiseen elämänmenoon olisi valtava, jos se avattaisiin.

”Tai kun se avataan. Sutisuti”, Ollikainen veisteli kolumnissaan.

Samalla viikolla Kyläkulttuuria tuntureiden maasta -hankkeen toiminnanjohtaja Reija Viinanen oli jo toivottamassa Marko Ä:tä ja muita paluumuuttajia takaisin kotiseudulle. Hän korosti, että ei kannata jäädä virran vietäväksi, vaan ottaa kohtalo omiin käsiin ja ohjata tulevaa.

– Tavoitteena on luoda tämän vuoden aikana systeemi, jonka kautta esimerkiksi minä, maatalous- ja metsätieteen maisteri, voisin ottaa yhteyttä ja kysyä, työllistyisinkö minä kaivoksille, Viinanen kertoi.

Malmijunan vauhti kiihtyy: Täyttä vauhtia kohti tuotantoa.

Kesäkuun puolella Luoteis-Lappi kertoi jo, että kaivosyhtiö muutti Kolariin, kun Northland Resources avasi toimiston rautatieaseman viereiseen parakkirakennukseen. ”Malmijunan vauhti kiihtyy: Täyttä vauhtia kohti tuotantoa” lehti revitteli otsikossaan.

Yhtiöllä oli tuolloin Kolarissa ja Pajalassa töissä kuutisenkymmentä ihmistä, ja lisää oli hakusessa. Northland Resourcesin Bill Wagener, Mirek Benes ja Janne Kyrö laskeskelivat Luoteis-Lapille, että Kolarista lähtisi pian maailmalle kymmenen miljoonaa tonnia rautapellettia ja kolme miljoonaa tonnia muita rautajalosteita vuodessa, kaikki ”tunnetusti hyvälaatuisesta” Kolarin malmista.

– Me olemme onnekkaita, iloitsi Bill Wagener.

Luoteis-Lappi on uutisoinut kaivoksesta ja sen käänteistä säännöllisesti vuoden 2008 kaivoskiima-alun jälkeenkin. Malmijunat eivät ole kuitenkaan Kolarin rataa vielä täyttäneet, sillä kaivos ei ole vielä tänä päivänäkään aloittanut toimintaansa.

Luoteis-Lapin joulukalenteri avaa lehden vanhat vuosikerrat joulukuun ajan.