Muualta Lapista

”Jos me emme kerro historiastamme, joku tekee sen meidän puolesta” – Aku Louhimies kuvaa Tornionjokilaaksossa syksyllä

Lapin sodasta tulee tarina anteeksiannosta ja Tuntemattoman sotilaan sisarteos. Kuvauspaikkoja on etsitty Tunturi-Lapista, mutta yksityiskohtaisemmin kuvauspaikkoja ylemmässä Tornionjokilaaksossa ohjaaja ei vielä avaa.

Lapin sota.

Ohjaaja Aku Louhimiehen syksyllä 2026 ensi-iltaan tuleva suurelokuva on nimetty toteavasti.

– Yksi elokuva ei voi tietenkään kertoa kaikkea Lapin sodasta, mutta se tarjoaa siihen yhden näkökulman, Louhimies kertoo.

Elokuvan kuvaukset alkavat kesällä Etelä-Suomessa Parolannummen varuskunta-alueella lähellä Hämeenlinnaa ja tulevat syyskuussa Lappiin. Elokuvan ulkokohtaukset keskitetään Lappiin.

Ohjaaja on löytänyt mahdollisia kuvauspaikkoja Tornion lisäksi ainakin Muoniosta, Kolarista, Kittilästä ja Ylitorniolta.

– Tornio on varmistunut kuvauspaikaksi, muiden neuvottelut ovat vielä kesken, Louhimies kertoo.

Hän lisää, että kunnista vastaanotto Lapin sota -elokuvahankkeeseen on ollut myönteinen. Myös yksittäiset ihmiset ovat innostuneet ja tarjonneet mahdollisia kuvauspaikkoja.

– Ihmiset on lähetelleet kuvia taloistaan, jotka on säilyneet sodasta, että olisiko tässä hyvä kuvauspaikka. Niissä on vaan haastavaa se, että ne usein sijaitsevat pitkien etäisyyksien päässä, jolloin se on tuotannon siirtelyn kannalta vaikeaa.

Pellot on metsittyneet ja talousmetsä on vallannut alaa.

Isossa tuotannossa pitää kuvauspaikkojen valitsemisessa ottaa huomioon se, että lähistöltä pitää löytyä myös tarpeeksi isot majoitustilat.

Louhimies mainitsee, että toivoisi pääsevänsä kuvaamaan esimerkiksi Muonion kirkkoon, joka on yksi harvoista, joita ei poltettu sodassa. Sen yksityiskohtaisemmin kuvauspaikkoja ylemmässä Tornionjokilaaksossa ohjaaja ei vielä avaa.

Torniossa keskeinen historiallinen paikka olisi Röytän satama-alue, jonne suomalaiset tekivät Lapin sodan kuuluisan maihinnousu. Tuotanto kävi kartoittamassa aluetta. 80 vuoden taakse sijoittuvaa elokuvaa haastaa se, että alue on muuttunut ja tällä hetkellä siellä toimii Tornion terästehdas.

– Outokummulle kiitokset, että ottivat meidät sinne vastaan.

Historiallisen ajankuvan luominen ei ole yksinkertaista historiallisesti realistisessa elokuvassa.

– Moni asia on muuttunut. Pellot on metsittyneet ja talousmetsä on vallannut alaa.

Myös lapinlehmiä tarvittaisiin, mutta mistä löytyisi sellaisia, jotka eivät ole nykyaikaisesti korvamerkittyjä?

Elokuvassa seurataan niitä naisia, jotka oli saksalaisten kanssa yhteistoiminnassa, ja seurataan heidän tarinaansa alusta asti.

Louhimies käsikirjoitti elokuvan yhdessä kirjailija Antti Tuurin kanssa. Tarina pohjaa Tuurin vuoden 2012 romaaniin Rauta-antura ja versoo sen tarinasta eteenpäin. Idean elokuvaan Louhimies sai jo kymmenen vuotta sitten.

Tuuri sai romaaniin sytykkeen enonsa kokemuksista sodassa. Romaanissa pohjalainen sotamies Heikki Ojala joutuu 19-vuotiaana Kannaksen suurtaisteluihin. Aselevon jälkeen joukko-osasto viedään Ouluun ja valtaamaan Tornio saksalaisilta, minkä jälkeen suomalaiset joukot seuraavat saksalaisia, jotka polttavat ja miinoittavat Lappia. Ojalan joukkue kotiutetaan Kolarissa ja määrätään etelään kuljettamaan saksalaisten sotilaiden hylkäämiä naisia.

Elokuvassa naisten tarina laajenee.

– Elokuvassa seurataan niitä naisia, jotka oli saksalaisten kanssa yhteistoiminnassa, ja seurataan heidän tarinaansa alusta asti, Louhimies kertoo.

Hän haluaa elokuvassa näyttää, kuinka sota kosketti kaikkia: naisia, miehiä, lapsia. Elokuva on muutaman henkilön näkökulmasta kuvattu tarina selviytymisestä. Se kertoo anteeksiannosta sekä kansallisella että henkilökohtaisella tasolla.

– Kuvataan ihmisten tekemiä valintoja elämän ja kuoleman kysymyksissä.

Mikään ei ole mustavalkoista, ei ole selkeää hyvää ja pahaa. Sodassa kaikki sen osapuolet ovat uhreja, ohjaaja sanoo. Sota ja kriisit ympäristönä mahdollistavat ihmisyyden monien puolien pohdiskelun.

Jos me emme kerro historiastamme, joku tekee sen meidän puolesta.

Lapin sodasta Louhimies haluaa tehdä elokuvan, koska se on monille tuntematon.

– Ajattelen itse, että se on tuntematon sota, ainakin kun sitä täältä etelästä katsoo.

Lapin sota on toinen Louhimiehen suurelokuva Suomen sodista. Vuoden 2017 Tuntematon sotilas oli jättimenestys, ja Lapin sota on Tuntemattoman sotilaan sisarteos.

– Jos me emme kerro historiastamme, joku tekee sen meidän puolesta, Louhimies perustelee historia-aiheisiin tarttumista.

Kansallisten tarinoiden kertomista mahdollistaa osaltaan myös suomalainen yhteiskunta ja sen kulttuurituet. Elokuva sai keväällä miljoonan euron tuotantotuen Suomen elokuvasäätiöltä, mistä Louhimies on kiitollinen. Elokuvan kokonaisbudjetti on 5 193 000 euroa.

Kun kuvaukset tulevat Lappiin syyskuussa, elokuvaan tarvitaan paikallisia avustajia. Avustajahaku aukeaa todennäköisesti kesäkuussa, ja tuotantoyhtiö Backmann & Hoderoff Oy tiedottaa siitä pian lisää.