Paikallisuutiset

Jokaisenoikeuksiinkin kuuluu rajoituksia – Tiedätkö mikä ei ole luonnossa sallittua?

Mitä jokaisenoikeuksilla saakaan tehdä? Mikä on kiellettyä ja missä asioissa meillä kaikilla olisi petrattavaa luonnossa liikkuessamme?

Perusasia on tietenkin se, että jokainen saa Suomessa liikkua luonnossa jalan, suksilla tai pyörällä. Luonnon antimistakin saa hyvällä omalla tunnolla nauttia, kunhan ei häiritse toisia ihmisiä tai eläimiä.

Näin syksyllä kaikki varmasti tietävät sen, että esimerkiksi mustikat ja sienet ovat kaikille vapaata riistaa, mutta sen sijaan metsästäminen ilman lupaa ei ole sallittua.

Itsestäänselvyyksistä huolimatta on myös liuta asioita, jotka tulevat retkeilijälle ja mökkeilijälle yllätyksenä.

Mitä metsässä sitten ei saa tehdä?

Jokaisenoikeus ei ole maanomistajan haittaaminen. Toisten pihoilla ei saa kävellä eikä toisen metsästä saa hakea itselleen edes kuivunutta tai kaatunutta puuta polttopuuksi.

Polttopuiden kieltäminen ylettyy myös saunavastoihin ja pajunoksiin, sillä ilman maanomistajan lupaa ei saisi maastosta poimia niitäkään. Jokaisenoikeuksia määrittävä lakipykälä perustelee, ettei oksien käyttötarkoituksella ole merkitystä.

Ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Miliza Malmelin kertoo, että suurimmat väärinkäsitykset jokaisenoikeuksissa liittyvät selkeästi avotulen tekoon ja koirien vapaana ulkoiluttamiseen.

– Ne ovat isoimmat ongelmat. Suomessa on suuri väärinkäsitys siitä, että avotulta saisi tehdä. Avotulen saa tehdä vain maanomistajan luvalla. Ja toinen ongelmakohta on koirien vapaana pitäminen, Malmelin kertoo.

Toisen maalle ei saa tehdä avotulta. Makkarapaketin kanssa ei saa lähteä sytyttämään edes kertakäyttögrilliä.

Koiraa ei saisi pitää kytkemättömänä maaliskuun alusta elokuun puoleen väliin saakka, kun linnuilla on pesimäaika. Koiraa ei saisi päästää vapaaksi edes kuntopolulla.

Rakennelmien, kuten penkkien, tulentekopaikkojen, laavujen, laitureiden ja lintutornien käyttö ei perustu jokaisenoikeuteen. Rakennelmien omistajilla on oikeus määrätä omien rakennelmiensa käyttöoikeuksista. Kunnan virkistysalueilla nuotiopaikat ja laavut ovat kuitenkin yleensä käytössä.

Suomessa on mahtavat ja hienot oikeudet, mutta ne eivät tule yksin ja vastuu on aina itse liikkujalla. Miliza Malmelin

Jokaisenoikeudet saattavat tuntua itsestäänselviltä. Maastossa saa vapaasti onkia ja pilkkiä, uida ja veneillä. Marjat saa poimia ja niitä saa myydä ilman maanomistajan lupaa. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irti leikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen sekä siemenien kerääminen on puolestaan kielletty eikä se kuulu jokaisenoikeuksien piiriin.

Maastossa saa ratsastaa, kun taas moottoriajoneuvoilla ei saa ajaa missä tahansa. Luonto ei saa siis vahingoittua siellä kulkemisesta.

– Jokaisenoikeudet ovat meille hyvin vahvasti omaksuttuja. Ihmisten olisi hyvä hahmottaa, mitä voit tehdä ja mitä et toisen mailla ja vesillä. On velvoitteita, jotka pitää huomioida toisen omaisuuden ja maiden käytössä. Suomessa on mahtavat ja hienot oikeudet, mutta ne eivät tule yksin ja vastuu on aina itse liikkujalla, Malmelin kertoo.

Oleskella ja yöpyä saa alueilla, joilla liikkuminen on muutenkin sallittua. Liian lähelle asumuksia ei kuitenkaan saa telttaansa pystyttää. Mikä sitten on liian lähellä?

Lainsäädäntö määrää, että teltan tai piknikviltin ei tule olla pihapiirissä, aiheuttaa häiriöitä tai olla liian lähellä asumuksia. Jos kukaan ei näe sinua ikkunasta, etkä sinä näe taloa, olet mitä todennäköisimmin sallitulla alueella.

Entä mikä on yksityisteidenlaita, jos yksityisalueilla ei saa liikkua?

Jokaisenoikeudet sallivat yksityisteillä liikkumisen ilman moottoriajoneuvoa. Yksityisteiden käyttöä voivat rajoittaa tieosakkaat tai tiekunta, mutta rajoittaminen ei kiellä kävellen tai pyörällä liikkumista. Jos vastassa on puomi, jokaisenoikeudella liikkuessa sen saa kiertää.

Myös ladut kuuluvat lähtökohtaisesti jokaisenoikeuksien piiriin. Suksien lisäksi laduilla saa siis liikkua esimerkiksi kävellen kunhan latua ei vahingoita tai ole hiihtäjien tiellä.