Paikallisuutiset

Jätä lahopuut metsään, neuvoo metsäasiantuntija Jussi Olli

Jussi Olli on aloittanut Stora Ensolla Pello-Kolari -alueen metsäasiantuntijana tammikuussa. Taustalla esimerkki lumen kaatamasta puusta. Kuva: Lauri Leinonen

Kittiläläislähtöinen Jussi Olli rauhoittuu metsässä. Hänen harrastuksensa ovat aina liittyneet luontoon ja se vaikutti myös ammatin valintaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Metsänomistajien kannattaa nyt tarkistaa omat metsänsä talven jäljiltä. Onko tullut tuhoja, missä kunnossa taimikot ja nuoret metsät ovat, löytyykö hoitotarpeita?

– Talven aikana tulee lähinnä lumi- tai hirvituhoja. Puu voi olla katkennut latvasta, pystypökkelön vieressä. Hirvi voi olla katkonut nuorien puiden latvoja tai oksia, Stora Enson metsäasiantuntija Jussi Olli luettelee.

Metsän tarkistaminen vaatii Ollin mukaan yleensä jalkapatikkaa. Metsässä kannattaa käydä paikan päällä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Laajemmat lumituhot tarkoittavat usein, että puusto on kasvanut liian tiheässä. Silloin metsään kannattaa tehdä harvennushakkuu. Jos puita on kaatunut vain muutama, niitä ei Ollin mukaan ole syytä lähteä sieltä hakemaan pois. Ne voi jättää lahopuiksi, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

– Metsäelinympäristössä suurin monimuotoisuutta lisäävä asia on lahopuumäärä. Se on pieni teko, mikä vaikuttaa luonnon kestävyyteen, Olli kertoo.

Metsäelinympäristössä suurin monimuotoisuutta lisäävä asia on lahopuumäärä. Jussi Olli

Jos haluaa ajatella kestävää metsien hoitoa ja hiilensidontaa, Olli kehottaa oikea-aikaiseen taimikonhoitoon ja harvennuksiin. Silloin metsästä tulee mahdollisimman paljon tukkipuuta, joka sitoo hiiltä parhaiten.

– Tärkeintä on oikea-aikaisuus, jolloin puut kasvavat hyvin ja hyvälaatuisina.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tuhohyönteisistä metsissä kertoo, jos männyissä on neulaset harventuneet. Sekin voi Ollin mukaan kertoa metsänhoidon tarpeesta. Siihen voi varautua pitämällä metsän hyväkuntoisena ja terveenä. Etelä-Suomessa haittaa aiheuttaneet kaarnakuoriaiset eivät ole vielä uhka pohjoisessa, mutta tulevaisuudessa siitäkään ei voi olla varma.

– Ajallaan hoidetut taimikot kärsivät tutkitusti vähemmän tuhoista ja tulevat myös metsänomistajalle halvemmaksi. Lisäksi hyvä taimikonhoito varmistaa hyvän hakkuujäljen ensiharvennuksessa, Olli korostaa.

Valtio tukee metsien hoitoa metsätalouden kannustejärjestelmällä eli metka-tuella, joka on korvannut kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024.

Metsätalouden tuilla halutaan kannustaa yksityisiä metsänomistajia toimiin, joilla lisätään metsien kasvua. Lisäksi sillä pyritään turvaamaan ja lisäämään metsien biologista monimuotoisuutta, edistämään metsätalouden vesiensuojelua, hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä pitämään yllä metsätalouden tieverkkoa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Olli kannustaa metsänomistajia hakemaan tukia. Niitä voi hakea itse, mutta myös metsäyhtiö voi sen tehdä.

– Tarvitaan aikaa, kuntoa ja tietotaitoa, että voi itse suorittaa kaiken. Asiantuntijoiden kautta ei tarvitse jännittää tuleeko tehdyksi oikein.

Jylhä ja karu lappilainen luonto on komeaa. Jussi Olli

Olli aloitti tammikuussa työt Stora Ensolla Kolarin ja Pellon alueen metsäasiantuntijana. Hän valmistui metsätalousinsinööriksi 2017 Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.

Hänen harrastuksensa ovat aina liittyneet luontoon ja se vaikutti myös ammatin valintaan.

– Jylhä ja karu lappilainen luonto on komeaa.

Rovaniemen eteläpuolelle Olli ei suostuisi muuttamaan. Hän on kotoisin Kittilästä, joten kodin ja perheen perustaminen sinne on tuntunut hyvältä vaihtoehdolta.

– Tykkään, kun on oikea talvi ja hyvät harrastusmahdollisuudet, vapaa metsästysoikeus valtion mailla ja lappilainen tapa toimia ja elää, sellainen mihin olen kasvanut.

Ollin työhön kuuluu maanomistajien neuvonta, metsäpalvelut eli myynti ja puukauppapalvelut, metsäomaisuuden hoitopalveluissa auttaminen, sukupolvenvaihdoksissa auttaminen ja kaikki muukin metsänomistukseen liittyvä.

– Sovitaan ensin tapaaminen ja mietitään, käydäänkö yhdessä metsässä. Se on yleensä paras tapa, jotta nähdään, mistä puhutaan.

Ensitapaamisen jälkeen Olli käy asiakkaan kanssa läpi tavoitteet, mitä tehdään nyt ja mitä jätetään tulevaisuuteen. Ollin kokemuksen perusteella omistaja yleensä haluaa, että metsät pysyvät kunnossa, joten tavoitteet ovat metsänhoitoon liittyviä.

– Metsänomistajat ovat hyvin erilaisia. Tavoitteetkin ovat aika kirjavia ja yksilöllisiä ja niitä kuuntelen. Suojelunkin piiriin voin ohjata, jos metsä täyttää suojelumetsän ehdot. Kriteerit ovat tiukat, jotta siitä saa korvauksia.

Rauhoitun metsässä, ja sehän on tutkitusti mielelle hyväksi. Jussi Olli

Vapaa-ajallaankin Olli lähtee metsään tai kalastamaan. Linnunpyynnissä ajatukset tuulettuvat ja voi hänet nähdä hirvimetsälläkin. Kerran kesässä hän lähtee pidemmälle kalastusreissulle, nykyään yleensä Norjan Kautokeinoon.

– Rauhoitun metsässä, ja sehän on tutkitusti mielelle hyväksi. Metsä on joka päivä erilainen. Ei ole väliä minkälainen se on, tärkeintä vain, että pääsee luontoon.

Jussi Olli maaliskuussa tutkimassa metsää. Kuva: Pauli Hänninen
Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä