Muualta Lapista

Ivalon ortodoksipappi Heikki Harvolan mukaan paastossa on kyse suhteesta Jumalaan ja suhteesta lähimmäisiimme

Lapin ortodoksisen kappeliseurakunnan Ivalon pappi, Heikki Harvola odottaa jo kesää ja sulia lenkkipolkuja, vaikka Lapissa eletään vasta kevättä. Aurinko ja valkoiset hanget tuovat kuitenkin iloa tässä vuodenajassa.

– Olen nuoruudessani käynyt vaeltamassa täällä Lapissa. Kun luin uutisen, että Lintu-Antista on aika jättänyt, niin muistelin, että Lapin reissulla oli tarkoitus mennä sinne Lintu-Antin luokse, mutta itse olinkin silloin kuumeessa. Toiset kävivät ja toivat sellaisen kauniin, vuollun linnun, miettii Heikki Harvola Lapin reissukokemuksiaan nuoruudessa 1990 -luvulla.

Siihen aikaan olivat lukiolaispojalla kaikki opiskelut vielä edessä, eikä hän Lappia pohtinut mahdollisena työpaikkana.

Tämän jälkeen Heikki Harvola kävi Lapissa ensimmäisen kerran kesällä 2021 Sevettijärvellä Pyhittäjä Trifonin pyhiinvaelluksella ja sen jälkeen useamminkin.

Harvola valmistui ensin luterilaiseksi papiksi, ja työskenteli siinä virassa 11 vuotta. Ortodoksisuus tuli elämään hänen vaimonsa Disan myötä, joka liittyi ortodoksiseen seurakuntaan.

– Vaimo liittyi ortodoksisen kirkon jäseneksi, ja minä innostuin opiskelemaan klassista teologiaa. Luin kirkkoisiä ja pääsin sitten lopuksi Itä-Suomen yliopistoon. Suoritin siellä ortodoksisen teologian maisterin tutkinnon ja sain pätevyyden hakea ortodoksisen papin virkoja.

Sitä ennen Heikki Harvola oli jo liitetty ortodoksisen seurakunnan jäseneksi ja opiskeluaikana hänet vihittiin diakoniksi Kotkaan.

– Metropoliitta Elia vihki minut papiksi kesken koronasulun tammikuussa 2021, kertoo Harvola.

Hän oli ehtinyt jo opiskella kahdeksan vuotta etänä työn ohessa ortodoksista teologiaa. Opintoja oli jo melko paljon takana, kun hän pääsi yliopiston kirjoille ja valmistumiseen ei kulunut sen jälkeen kuin pari vuotta.

Heikki Harvola on toinen Lapin ortodoksisen kappeliseurakunnan papeista ja hänen toimipaikkansa on Ivalo. Tämän lisäksi hän kiertää Nellimissä, Sevettijärvellä, Utsjoella ja käy joskus myös Ylläksellä ja Levillä.

– Tässä on nähnyt jo tosi laajalti tätä Ylä-Lappia, kun jumalanpalveluksia on eri paikoissa. Tietysti valoisalla ja hyvällä kelillä on upeaa päästä täällä liikkumaan. Lumimyrskyllä ei ole niin hauskaa ajella tuolla erämaateitä, Heikki Harvola miettii.

Lapsilla on murtomaasukset, mutta vanhemmat eivät niinkään harrasta hiihtämistä tai laskettelua. Perheen isä viettää paljon vapaa-aikaansa lukemalla tai kuuntelemalla äänikirjoja. Hän liikkuu myös mielellään luonnossa nimenomaan sulan maan aikaan.

– Itse odottelen, että lumi sulaa ja pääsen tuonne Jänkkävaaran pururadalle. Pyöräilystä myös tykkään, kertoo Heikki Harvola.

Harvolan perhe muutti Kajaanista Ivaloon syksyllä 2023. Heille Kainuussa asumisen voi katsoa jonkinlaiseksi etsikkoajaksi Lapin olosuhteita varten.

– Kainuussa oppi jo sen, että pitkille matkoille täytyy varustautua hyvin ja pitää mielessä, että jos auto tyssää keskelle erämaata, niin pitää olla tarpeeksi varusteita etenkin kylmällä ilmalla, kertoo Harvola.

Työ Kajaanissa ja Lapissa eroaa siinä, että täällä on seurakunnasta suuri osa kolttasaamelaisia.

– Toivottavaa on, että jumalanpalveluksissa käytettäisiin kolttasaamea, mutta itse en sitä osaa. Osaan kyllä tervehdyksiä ja lukea jumalanpalveluksen rukouksia kolttasaameksi, mutta se kieli on vielä työn alla, kertoo Harvola.

– Meidät on otettu täällä hyvin vastaan. Vaimo on kanttorina, joten tämä on tällainen perheyritys. Mennään perheenä jumalanpalveluksiin, jos matkalla täytyy yöpyä.

Pääsiäinen on vuoden vilkkain aika ortodoksikirkossa.

– Huomenna on Lasaruksen lauantain liturgia. Seurakunnassa askarrellaan virpomavitsoja ja lauantai-iltana ne siunataan. Silloin leivotaan myös Lasarus -pullia, sellaisia muumion näköisiä, joilla on rusinasilmät. Sunnuntaina on palmusunnuntain liturgia.

Nyt pääsiäisviikolla eli suurella viikolla Heikki Harvolalla on maanantai ja tiistai vapaa. Keskiviikkona on yleinen sairaanvoitelu, jossa pyhitetyllä öljyllä sivellään seurakuntalaisten otsaan, rintaan ja käsiin ristin merkki. Kiirastorstaina eli suurena torstaina on iltaliturgia ja perjantaina on kolme jumalanpalvelusta, suuren perjantain aamupalvelus, ehtoopalvelus sekä suuren lauantain aamupalvelus. Lauantaina Heikki Harvola toimittaa suuren lauantain ehtoopalveluksen ja liturgian Ivalossa ja siirtyy sen jälkeen Nellimiin, jossa on puoliyöpalvelus klo 23.30, ristisaatto sekä aamupalvelus ja liturgia.

Pääsiäisyön palvelukset pidetään vuorovuosina Nellimissä, Ivalossa tai Sevettijärvellä.

Ortodoksien pääsiäiskausi jatkuu Kristuksen taivaaseenastumisen edeltävään päivään eli päivään ennen helatorstaita.

– Silloinkin voi vielä lausua että ”Kristus nousi kuolleista” eli pääsiäinen ei pääty heti suuren viikon jälkeen.

– Pääsiäissuntain jälkeen on meillä kirkas viikko ja maanantainakin on Sevettijärvellä vielä liturgia. Keskiviikkona Ivalossa on koululaisliturgia eli lähes kaikki Ylä-Lapin ortodoksioppilaat tulevat tänne.

Oppilaita on tulossa kolmisenkymmentä. Nuorille seurakuntalaisille on kesällä tulossa kristinoppileiri, joka pidetään Vaalassa. Siihen on tulossa muutama 15-vuotias seurakuntalainen Lapista, loput tulevat Kainuusta. Leirillä tulevat tutuiksi kirkon seitsemän sakramenttia.

Paastoa vietetään neljäkymmentä päivää ja pääsiäiskausi kestää saman verran.

– Paastossa on ajatuksena, että ihminen on sekä sielu että ruumis. Kyse ei ole niinkään siitä, mitä syö tai juo, vaan me valmistaudutaan kohtaamaan Kristus. Se on ennen kaikkea hengellinen harjoitus, että oppisimme kasvamaan lähemmäs Jumalaa ja lähemmäs toisiamme.

– Siinä on ne kaksi ulottuvuutta, jotka kulkevat samaan aikaan. Suhde lähimmäiseen ja suhde Jumalaan. Ei niinkään keskitytä omiin mielihaluihimme, vaan annetaan enemmän aikaa rukoukselle ja käytetään enemmän resursseja myös lähimmäisiin, etenkin heihin, jotka tarvitsevat apua, tukea tai lohtua.

Heikki Harvolan pääsiäinen kuluu melko paljon kirkossa useine palveluksineen.

– Pääsiäinen oikeastaan rakentuu sillä tavalla pikkuhiljaa, yksi jumalanpalvelus kerrallaan. Niissä kaikissa on se oma tunnelmansa. Lasaruksen lauantaina mietitään, miten Jeesus herätti Lasaruksen kuolleista.

– Palmusunnuntaista alkaa kirkkovuoden pyhin aika, jolloin lähdetään seuraamaan Jeesuksen askelia kohti Jerusalemia ja sen jälkeisiä dramaattisia tapahtumia. Se on suuri draama, jota seurataan palvelus kerrallaan. Siinä ei pappi pysty oikein muuta kuin valmistautumaan seuraavaan palvelukseen.

– Kun näitä suuren viikon palveluksia on vain kerran vuodessa, niin niihin pitää keskittyä. Siinä on ristiltä ottamisen palvelus, jolloin tänne kirkkosaliin tuodaan Jeesuksen hautakuva. Sitten on Jeesuksen hautauspalvelus, jolloin joissakin kirkoissa Jeesuksen hautakuvaa kannetaan kirkon ympäri. Ihan ainutlaatuisia palveluksia, toteaa Heikki Harvola.

Pääsiäisen jälkeisellä viikolla hän pitää jumalanpalvelukset myös Ylläksellä ja Levillä.

Ivalossa papilla on Harvolan mukaan enemmän seurakuntatyötä ja palveluksia kuin Kajaanissa oli.

Lapin kappeliseurakunnan kanslia sijaitsee Rovaniemellä ja koko Pohjois-Suomen seurakunnan kirkkoherra on Oulussa, joten työ Ivalon pappina painottuu enemmän jumalanpalveluselämään, kasteopetukseen ja kristinoppileireihin. Myös matkustaminen vie paljon aikaa.

Ihmisten hätä maailman tilanteesta näkyi Heikki Harvolan työssä enemmän Kainuussa, jossa oli monta sataa Ukrainan pakolaista.

– Kajaanissa koululaisjumalanpalveluksissa oli paljon Ukrainasta Suomeen tulleita kouluikäisiä lapsia. Erityisesti Kainuun rajakirkoissa lähellä Venäjän rajaa ihmisiä pelotti, kun Ukrainan sota alkoi, totesi Harvola.

– Seurakunta tarjoaa perjantai-iltaisin iltapalaa Rovaniemellä. En tiedä, onko siellä kävijämäärät nousseet seurakuntalaisten taloustilanteen muutoksen vuoksi.

– Meillä on täällä aina jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit, jolloin jutellaan, mutta ei varsinaisesti kukaan ole sanonut, että olisi hätä maailmantilanteesta. Laphan suunnitelmat Sevettijärven terveyspalveluiden karsimisesta aiheuttivat huolta talvella, mutta onneksi suunnitelmat muuttuivat, kertoo Harvola.

Hän iloitsee kevään valosta ja valkoisesta hangesta.

– Pimeä kausi on varsinkin minulle ollut melko haastava - ajatus siitä, ettei se aurinko ole siellä taivaalla vaan horisontin alapuolella. Sitten on vaan löydettävä keinoja, että jaksaa sen ajan, Harvola kertoo.

Kesä ja yötön yö ei sitä vastoin ole ollut ongelma.

– Minä pystyn nukkumaan aina ja missä vaan, hän naurahtaa, mutta toivoo, että kesän runsaasta valosta voisi siirtää vähän myös keskitalveen.

Harvolan perhe käy vuosilomilla tervehtimässä isovanhempia etelässä. Muuten pohjoisen suunta vetää lomien aikana enemmän puoleensa.

– Lapissa on vielä niin paljon löydettävää, toteaa Heikki Harvola. Myös Norja ja aava meri houkuttelevat silloin, kun perhe suunnittelee lomareissuja.