Muualta Lapista
Itseään nostava, valtavan painava tärytinauto tutkii kriittisten raaka-aineiden saatavuutta
Geologian tutkimuskeskus mittaa 70 kilometrin pitkän linjan täryttämällä teillä Peräpohjolassa
Geologian tutkimuskeskus GTK tekee parhaillaan Peräpohjolassa tutkimusta puhtaan siirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta.
– Toisin sanoen tutkitaan, onko maaperässä akkujen valmistukseen tarvittavaa litiumia, kobolttia tai nikkeliä tai aurinkopaneeleissa tarvittavaa galliumia. Myös tuuliteknologiassa käytettävä boori sekä avaruus- ja puolustusalalla tarvittavaa titaania tai volframia, selventää ryhmäpäällikkö Tuija Luhta GTK:sta.
Samalla kerätään tietoa alueen kallioperästä useiden kilometrien syvyyteen asti.
Käytännössä työ tapahtuu 70 kilometrin mittaisella linjalla teillä 923 ja 929, eli Ylitorniolla kyseessä on Tervolan ja Lohijärven välinen tieosuus, Varejoentie/ Sihtuunantie/Lohijärventie.
– Mittauksessa käytetään kolmeatuhatta pientä seismistä vastaanotinta, jotka asennetaan tienpientareelle reilun kymmenen kilometrin mittaiseksi linjaksi, Tuija Luhta sanoo.
Vastaanotinten väli on viisi metriä ja linja kulkee mittausalueen päästä toiseen siirtämällä vastaanottimia linjan alusta loppuun.
– Päälinjan lisäksi vastaanottimia asennetaan lyhyemmille poikkilinjoille, joiden avulla mittauksen tuottamaan 2D-kuvaan saadaan osittainen kolmas ulottuvuus.
Kuvantamiseen tarvittava maan tärähtely eli seisminen signaali tuotetaan 29 tonnia painavalla tärytinautolla.
– Auto nostaa itseään pohjalevyn varassa ja tuottaa näin tärinän, joka on ihmisaistein havaittavissa vain muutaman metrin päässä autosta. Herkät mittauslaitteet tallentavat kallioperän rakenteista heijastuvan signaalin jopa kymmenen kilometrin päässä. Tärytys kestää yhdellä paikalla muutaman minuutin, jonka jälkeen tärytinauto siirtyy seuraavaan lähdepisteeseen 25 metrin päähän.
Tien leveydestä riippuen joko toinen kaista tai koko tie pitää hetkellisesti sulkea. Alueella on myös alennettu nopeusrajoitus työskentelyturvallisuuden vuoksi.
– Liikenteenohjaajat ohjaavat kulkuneuvot turvallisesti mittausalueen ohi, Tuija Luhta sanoo.
Tutkimus on osa laajaa Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektia. Siinä tehdään kokonaisvaltainen analyysi ja tiekartta Suomen puhtaan energian murroksen ratkaisukeinoista, vaikutuksista, toteuttamisen haasteista ja mahdollisuuksista Syken, GTK:n ja VTT Oy:n yhteistyönä.
2,5 vuotta kestävä projekti tukee toukokuussa 2024 voimaan tulleen EU:n Kriittisten raaka-aineiden säädöksen (CRMA) kansallisten velvoitteiden toteuttamista.
Projektissa tutkitaan myös liuskejaksoa alueella. Kun kallioperä mallinnetaan, saadaan tietoa geologisesta historiasta ja myös ymmärrystä nykyiseen mineraalipotentiaaliin.
– Kallioperää voidaan kuvantaa lukuisilla geofysiikan menetelmillä, joista tässä projektissa hyödynnetään erityisesti heijastusseismiikkaa ja painovoimamittauksia.
Mittaukset on aloitettu jo alkuvuonna ja tähän mennessä on mitattu noin 1500 painovoimapistettä. Painovoimamittaukset jatkuvat vuoden loppuun asti.
– Näiden mittausten sekä olemassa olevan aineiston pohjalta mallinnetaan alueen mineraalisysteemien rakennearkkitehtuuri 3D-mallinnuksella ja tuotetaan alueelta päivitetty mineraaliesiintymäpotentiaalin ennustekartta.