Muualta Lapista

Itä-Lapin hyvätuloisten listalla on muun muassa kauppiaita, matkailuyrittäjiä ja metsäalan tekijöitä − Katso nimiä tästä

Yli 150 000 euroa tienanneiden tulot näkyvät verkossa kaikille avoimista verokoneista. Kuva: Katja Keskitalo

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Verohallinto julkaisi vuoden 2024 verotustiedot keskiviikkona 12. marraskuuta. Julkisiksi tulivat verotettava ansiotulo, pääomatulo ja verojen kokonaismäärä.

Lista ei kerro kaikkea eikä siitä voi suoraan päätellä esimerkiksi henkilön palkkaa, sillä vähennykset pienentävät julkisissa tiedoissa näkyvää verotettavaa tuloa. Henkilö voi myös saada tuloja useista lähteistä, muualtakin kuin päätyöstään. Tiedoista puuttuvat esimerkiksi perinnöt.

Useat itälappilaiset tienasivat korkeita verotettavia ansiotuloja ja myös maksoivat niistä paljon veroja. Yli 150 000 euroa tienanneiden tulot näkyvät verkossa kaikille avoimista verokoneista. Kuka tahansa voi kysyä kenen tahansa verotettavia ansiotuloja verohallinnon puhelinpalvelusta, tai niitä voi käydä katsomassa verotoimistojen asiakaspäätteiltä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

K-supermarket Kauppapaikan edesmenneen yrittäjä Pekka Koivuniemen kuolinpesän pääomatulot olivat 406 251 euroa. Veroja niistä kertyi maksuun 136 925 euroa 33,7 prosentin verotuksella. Lapin alueella kokonaistulojen listalla Koivuniemi on sijalla 42.

Sallalainen kuljetusyrittäjä Reijo Virkkula tienasi ansiotuloja 285 942 euroa ja pääomatuloja 36 727 euroa. Veroja hän maksoi 152 013 euroa, ja veroprosentti oli 47,1. Virkkula on Lapin listalla sijalla 65.

Kemijärveläinen näyttelijä ja ohjaaja Kari Väänänen sai 267 873 euron ansiotulot, joista hän maksoi veroa 127 868 euroa 47,7 prosentin verotuksella. Hän on listalla sijalla 119.

Lapin Autokatsastus Oy:n toimitusjohtaja Lasse Lahtelan verotettavat ansiotulot olivat 57 969 euroa ja pääomatulot 264 480 euroa. Veroja hän maksoi 106 929 euroa veroprosentin ollessa 33,2.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Erkki Veli Pöyliö Kemijärveltä sai viime vuonna 5367 euroa ansiotuloja ja 237 929 euroa pääomatuloja. Hän maksoi veroja 79 796 euroa 32,8 prosentin verotuksella.

Sallalainen Paavo Saksman tienasi ansiotuloja 59 732 euroa ja pääomatuloja 109 727 euroa. Veroja hän maksoi 56 485 euroa 33,3 prosentin verotuksella.

Sallassa vielä viime vuonna apteekkarina toimineen Jukka Hujasen ansiotulot olivat 120 069 euroa ja pääomatulot 42 453 euroa. Veroja hän maksoi 63 735 euroa, ja veroprosentti oli 39,2.

Useat itälappilaiset tienasivat korkeita verotettavia ansiotuloja ja myös maksoivat niistä paljon veroja.

Rukakeskus-konsernin eli Rukan ja Pyhän johtaja Antti Kärävä tienasi 149 385 euroa ja maksoi veroa 61 003 euroa. Hänen kotipaikkansa verotuksessa on Uudellamaalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

K-market Pyhätunturin kauppiaista Keijo Kaakkurivaaralla oli 83 999 euron ansiotulot ja 7572 euron pääomatulot ja Taina Kaakkurivaaralla 84 543 euron ansiotulot ja 2475 euron pääomatulot. Veroja he maksoivat yhteensä noin 66 000 euroa.

Savukoskelainen yrittäjä, muun muassa hotelli Samperin Savotan omistava Niko Lakela ansaitsi 52 410 euroa ja maksoi veroja 16 650 euroa.

Korkeat yhteisöverot maksaneen Sallatunturin Tupien toimitusjohtaja Tarja Virkkula ansaitsi 39 765 euroa ja maksoi veroja 10 620 euroa. Pekka Virkkulan ansiotulot olivat 47 151 euroa ja verot 18 455 euroa.

Yhteisöveron maksajana ykkösenä olevan Kemijärven yhteismetsän toiminnanjohtaja Juho Puikon tulot olivat 80 814 euroa ja verot 29 769 euroa.

Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harjun tulot olivat 74 452 euroa, joista hän maksoi veroa 29 288 euroa.

Itä-Lapin yhteisöverolistalla kolmantena olleen Sallan osuuspankin vt. toimitusjohtaja Tuula Virkkula ansaitsi 71 197 euroa ja maksoi veroja 23 863 euroa. Pohjolan osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Posio tienasi 393 467 euroa, joista hän maksoi veroja 198 286 euroa.

Fakta

Mitä julkiset verotiedot kertovat ihmisen tuloista?

Verotietojen julkisuus tavoittelee yhteiskunnan avoimuutta ja mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun palkoista ja verojen jakautumisesta kansalaisten kesken.

Jokaisen suomalaisen verotettavat ansio- ja pääomatulot sekä niistä maksettavat verot ovat julkista tietoa, jota kuka tahansa voi kysyä verotoimistosta.

Julkiset verotiedot eivät kerro suoraan ihmisen palkkaa tai kaikkia tuloja. Niistä eivät käy ilmi esimerkiksi verovähennykset, pääomatulojen verovapaat osuudet tai verovapaat etuudet.

Ansiotuloihin kuuluvat esimerkiksi palkat, eläkkeet ja etuuksista työttömyyspäiväraha ja vanhempainraha.

Pääomatuloja ovat esimerkiksi vuokratuotot, osingot ja myyntivoitot.

Vähennykset pienentävät julkisissa tiedoissa näkyviä ansiotuloja. Tuloista voi vähentää esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut. Vielä ensi vuonna etätyötä tekevät voivat saada työhuonevähennystä ja liittoihin kuuluvat vähennystä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista. Nämä vähennykset poistuvat vuonna 2026.

Verovähennykset pienentävät julkisen ansiotulon määrää eniten pienituloisilla ja vähiten suurituloisimmilla.

Osa vähennyksistä pienentää maksettavan veron määrää. Tällaisia ovat esimerkiksi kotitalousvähennys ja opintolainavähennys.

Verottomat ansio- tai pääomatulot kuten toimeentulotuki tai lapsilisät eivät käy ilmi julkisista verotustiedoista.

Myös oman asunnon myyntivoitto on tietyillä ehdoilla verovapaata tuloa. Samoin osa osinkotuloista on verovapaata. Ne eivät näy julkisissa verotiedoissa.

Verotiedoista eivät käy ilmi myöskään verovapaat korvaukset kuten työnantajan maksamat päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset.

Julkiset verotiedot eivät kerro myöskään lahja- perintö- ja varainsiirtoverosta.

Lähde: Verohallinto

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä