Paikallisuutiset

Ilmastoasiantuntija: Talvi lyhenee ja teiden liukkaus tuo yhä enemmän ongelmia

Rovaniemen korkeudella tämän vuosisadan puolivälissä joka viides sade talven aikana on vettä — ja Rovaniemen ilmasto on Kittilän korkeudella melko pian. Tammikuun keskilämpötilojen muutosnopeuden arvioidaan olevan on noin 50 kilometriä kymmenessä vuodessa.

Lapin ilmasto-oloista kertoi ilmastoasiantuntija Juuso Puurula Lapin kuntien ilmastopäivänä Kittilässä keskiviikkona.

Puurula esitti tilaisuudessa Ilmatieteen laitoksen malleja, joissa ilmastoa on vertailtu kahden 30 vuoden aikajakson, vuosien 1961—1990 ja 1991—2020 välillä.

– Lapin ilmasto on jo muuttunut aika paljon näiden kahden vertailukauden välillä. Meillä on Lapin alueella keskilämpötilat nousseet jo puolitoista astetta ja verrattuna esiteolliseen aikaan yli kolme astetta, Puurula sanoi.

Tänä talvena teiden liukkaus on puhuttanut erityisen paljon, koska lämpötilat ovat olleet usein plussan puolella. Nollan molemmin puolin vaihtelevat lämpötilat ovatkin lisääntyneet kaikkialla Lapissa, mutta erityisesti länsirajalla.

Myös lumen päälle ripauttelevat vesisateet, jotka muodostavat jääkerroksia lumen väliin, ovat lisääntyneet.

– Sellaisten päivien määrä on kasvanut erityisesti Etelä-Lapissa ja Rovaniemen seudulla.

Myös esimerkiksi kasvukausi on pidentynyt ja voimakkaiden helteiden määrä on kasvanut etenkin Länsi-Lapissa Ylitornion, Pellon, Kolarin ja Rovaniemen alueella.

– Viimeisen vuoden aikana on nähty monenlaista säätä. Viime kesänä mitattiin Utsjoella 25 hellepäivää Kevon asemalla, Sodankylässä mitattiin todella isoja tehoisia lämpösummia. Muutokset näkyvät jo meidän toimintaympäristössä tällä hetkellä. Muutos ei pysähdy tähän, vaan se jatkuu edelleen sen mukaan, miten me päästetään kasvihuonekaasuja ilmakehään, Puurula sanoi.

Tehoisa lämpösumma lasketaan vuoden niiltä vuorokausilta, joiden lämpötila ylittää + 5 astetta.

Muutos ei pysähdy tähän, vaan se jatkuu edelleen sen mukaan, miten me päästetään kasvihuonekaasuja ilmakehään. Juuso Puurula

Tulevaisuus riippuu paljon tehtävistä ilmastotoimista. Puurulan mukaan talvikuukaudet lämpenevät eniten. Vuoteen 2040 mennessä talvi on mallien mukaan kahdesta kolmeen viikkoa lyhyempi riippumatta siitä, mitä kasvihuonekaasupäästöille tapahtuu. Lämpötiloihin vuodesta 2040 eteenpäin vaikuttavat jatkossa tuotettavat päästöt.

– Globaali noin kolmen asteen lämpeneminen tarkoittaisi Lapissa noin neljästä kuuteen astetta lämpimämpää Lappia sadan vuoden jaksolla. Se on merkittävä muutos ja vaikuttaisi kaikkeen.

Talvien lyheneminen on Puurulan mukaan mahdollista pysäyttää noin kolmeen viikkoon, jos päästöt saadaan kuriin suunnitelmien mukaisesti. Mutta jos päästöt edelleen kasvavat, se tarkoittaa, että talvet lyhenevät edelleen. Jokaisella päästötonnilla on merkitystä.

Millä korvaamme matkailun, jos menetämme talven. Leena Neitiniemi-Upola

Lotta Eriksson Mount Resilience -hankkeesta kertoi kuntakyselyn tuloksista. Niistä selvisi esimerkiksi, että kunnista 93 prosenttia raportoi huomanneensa muutoksia lumen ja jään määrässä ja 73 prosenttia oli havainnut muutoksia tulvissa. Myös tuulisuuden lisääntyminen oli lähes yhtä yleinen havainto.

Lapin 21 kunnasta neljällä on valmistunut ilmastosuunnitelma. Kittilään sellainen saatiin tänä vuonna.

Kittilän ilmastosuunnitelmaa esitellyt ympäristötarkastaja Liisa Arpiainen kertoi, että suunnitelma on otettu vastaan sekä kiitellen että kriittisemmin. Tilaisuudessa ollut entinen meteorologi Leena Neitiniemi-Upola tunnusti olevansa kriittisemmin suhtautuva. Hän sanoi, että riittävät toimenpiteet puuttuvat suunnitelmasta ja että ilmastonmuutos etenee ennustettua nopeammin.

– Millä korvaamme matkailun, jos menetämme talven? hän sanoi.

Tilaisuuden avaussanoissa Kittilän rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Oula Vuolli puolestaan sanoi muun muassa, että muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat luonnon hyödyntämiseen.

– Meillä on huoli täällä, että miten meidän porojen ja hirvien käy, ylempänä tuntuu, että poroilla on maa jäässä, että ne ei pysty kaivamaan ja täällä alempana meinaa olla maakin homeessa. Hirvetkin vähän huonosti pärjää jos liikaa tulee lunta, Vuolli totesi.

Kuntien ilmastotyötä tukeva Lapin ilmasto- ja energiastrategia -hanke kestää vuoden 2025 loppuun.

Ilmastopäivä on osa Lapin uuden maakunnallisen ilmasto- ja energiastrategian laadintaa. Lapin ilmasto muuttuu tulevina vuosikymmeninä, ja tarkoituksena on, että myös kunnat tekevät ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä ratkaisuja ja hillitsevät toiminnallaan ilmastonmuutosta.