Paikallisuutiset
Ihotautilääkäri antaa neuvot auringonpaahteelta suojautumiseen – Aurinkorasva on vasta kolmanneksi tärkein keino
Ihotautilääkärin mukaan suurin osa ihmisistä ei suojaudu UV-säteilyltä tarpeeksi hyvin.
Helteet houkuttelevat loikoilemaan rannalla ja ehkä ottamaan aurinkoakin. Ihotautiklinikan osastonylilääkärillä Tanja Rauma-Pinolalla on kuitenkin yksiselitteinen mielipide rusketuksen tavoitteluun.
– Kaikki kertynyt UV-säteily vaikuttaa ihoon, joten rusketuksen tavoittelu ei ole järkevää.
Rauma-Pinolan mukaan tiettyjä aikarajoja auringossa oleilulle ei voi määritellä.
– UV-säteilyn haittavaikutuksia alkaa syntyä jo pienilläkin annoksilla, jotka eivät aiheuta punoitusta. Säteily on myös siinä mielessä petollista, että punoitus ilmenee vasta aikaisintaan kuuden tunnin kuluttua palamisesta.
Tärkeimmät keinot liialta säteilyltä suojautumiseen voi jakaa kolmeen osaan. Ensisijaisesti kannattaa välttää keskipäivän aurinkoa kello yhdentoista ja kolmen välillä. Vähintään puolet vuorokauden auringonsäteilystä kertyy tuona aikana. Helteisellä säällä kuumuus lisää säteilyn vaurioittavaa vaikutusta, mutta myös viileämmällä aurinkoisella säällä tai kevyen pilvisellä säällä on muistettava suojautua. Jopa 80 prosenttia UV-säteilystä voi nimittäin tunkeutua kevyen pilvimaton läpi.
Toiseksi tärkein keino on vaatetus. Ulkona kannattaa suosia pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja käyttää sellaista hattua, joka suojaa myös korvalehdet. Lierillinen kesähattu on hyvä, sillä se suojaa kasvoja, korvia, nenää ja kaulaa.
– Tavallinen puuvillapaitakin estää 90 prosenttia säteilystä, jos kangas on tiivistä. Toki on saatavilla myös erityisiä aurinkosuojavaatteita sitä varten, jos joutuu oleilemaan voimakkaassa säteilyssä esimerkiksi rannalla.
Vasta kolmantena listalla tulee aurinkosuojavoide.
– Se täydentää näitä muita keinoja, mutta suojavoiteita ei tulisi käyttää ensisijaisena suojautumistapana, Rauma-Pinola korostaa.
Lasten suojaaminen auringonpaahteelta on erityisen tärkeää. Varsinkin vauvoja ja alle kaksivuotiaita tulee varjella auringolta. Jos suojavoidetta käytetään, sen pitää olla erityisesti lapsille suunniteltua.
Aurinkosuojavoiteet eivät ole kaikki yhtä tehokkaita, joten ostoksilla kannattaa lukea pakkauksen merkinnät. Voiteen on suojattava kahdenlaiselta säteilyltä, UVA:lta ja UVB:ltä. Suojateho UVB:tä vastaan ilmaistaan pakkauksessa SPF-luvulla. Sen tulisi olla vähintään 30, mutta mieluummin 50. UVA:lta suojaavan tuotteen tunnistaa siitä, että siinä on ympyrän muotoinen logo, jonka sisällä on kirjaimet UVA.
Rauma-Pinolan mukaan moni kyllä muistaa käyttää voidetta, mutta laittaa sitä aivan liian vähän.
– Voidetta on levitettävä kasvoille vähintään teelusikallinen ja vartalolle sekä raajoihin vähintään kourallinen. Sitä kannattaa lisätä puoli tuntia ennen ulosmenoa, että se ehtii imeytyä. Lisää kannattaa laittaa aina uimisen ja pyyhkeellä kuivaamisen jälkeen ja muutenkin parin tunnin välein.
Työssään ihotautilääkärinä Rauma-Pinola on huomannut, että jotkut suojautuvat auringolta huolellisesti, mutta suurimmalla osalla ihmisistä suojautuminen jää liian vähälle huomiolle.
– Ei kuitenkaan yksittäisestä palamisesta tarvitse murehtia ja tuntea huonoa omaatuntoa. Tärkeintä on huomata asia ja pyrkiä suojautumaan paremmin jatkossa.
Jos iho sattuu palamaan, olennaista on viilentää sitä mahdollisimman pian joko suihkussa tai kylmillä pyyhkeillä vähintään 20 minuutin ajan. Punoittavalle iholle voi laittaa hydrokortisonivoidetta. Jos iho on kovin kipeä, tulehduskipulääkkeistä voi olla apua.
– Pikkulapsia tarkkailisin erityisen huolellisesti. Varsinkin jos lapsen yleisvointi menee huonoksi, kannattaa mennä lääkäriin arvioon.
Auringonotossa on monenlaisia riskejä
Ihosyövät ovat yksi yleisimmistä syövistä, ja niiden määrä on Suomessa jatkuvassa nousussa. Moni yhdistää UV-säteilyn mielessään erityisesti melanooman riskiin. Melanooman vaaratekijänä ovat toistuvat palamiset varsinkin nuoruusiällä. On kuitenkin melanoomaa yleisempiä ihosyöpiä, joiden riskiä kerryttää ihon pitkällä aikavälillä saaman säteilyn kokonaismäärä.
Työssään ihotautilääkäri Tanja Rauma-Pinola on huomannut alueella asuvan joitakin sukuja, joissa esiintyy erityistä herkkyyttä ihosyöville ja valovaurioille. Hän haluaa korostaa päänahan suojaamisen merkitystä, sillä varsinkaan lyhyemmät hiukset eivät suojaa auringonvalolta.
– Työssäni olen nähnyt tyvisolusyöpiä jo 40-vuotiaidenkin miesten päänahassa hiusten keskellä, jos hiuspohja on päässyt toistuvasti palamaan. Eli lyhythiuksisen kannattaa pitää vähintään lippalakkia.
Liiallinen auringonpaahteessa oleilu voi aiheuttaa myös valoihottumaa tai reaktioita tiettyjen lääkkeiden kanssa. Iholle ilmestyvät karheat läiskät voivat olla aurinkokeratoosimuutoksia, jotka ovat ihosyövän esiasteita.
Auringonotto myös vanhentaa. Tutkitusti jopa 75–95 prosenttia rypyistä aiheutuu UV-säteilystä. Rusketus on suojamekanismi, jolla iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. Rusketus ei kuitenkaan estä syövän kehittymistä. Ruskettuminen johtuu perinnöllisistä tekijöistä, ja siksi jotkut ruskettuvat helpommin kuin toiset.
– Aurinko vanhentaa myös hyvin ruskettuvaa ihoa, eli niin sanotusti kestäväänkin ihoon tulee ajan myötä syviä juonteita.