Paikallisuutiset

Hyvinvointijohtaja pitää valtionrahoitusta riittämättömänä – Lapin aluehallitukselta talousarvio, joka on kuusi miljoonaa miinuksella

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuustolle talousarviota, joka ennustaa ensi vuodelle noin 5,8 miljoonan euron alijäämää. Alijäämää on kertynyt aiemmilta vuosilta noin 205 miljoonaa euroa.

– Tavoitteena on, että alkuvuonna teemme konkreettisia päätöksiä, joilla saamme tasapainotettua ensi vuoden talouden ja samalla luotua pohjaa vanhojen alijäämien kattamisen, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa Lapin hyvinvointialueen tiedotteessa.

Hänen mukaansa alijäämien kattamiseen tarvitaan huomattavan pitkä aika sekä merkittäviä muutoksia rahoitukseen, jotta riittävät palvelut pystytään turvaamaan.

Hyvinvointialueen toimintakulut ovat ensi vuonna noin 1,16 miljardia euroa, mikä on vähemmän kuin kuluvana vuonna (1,17 mrd euroa), vaikka palvelutarve, palkankorotukset ja ostopalvelujen hinnat kasvavat. Säästötoimet vähentävät kustannusten nousua, mutta eivät riitä talouden tasapainottamiseen.

Talousarviossa valtionrahoituksen arvioidaan olevan 1,05 miljardia euroa ja toimintatuottojen 130 miljoonaa euroa.

Muutosohjelma tuo ensi vuonna 34 miljoonan euroa säästöt, mutta talousarvio jää silti miinukselle. Vuonna 2027 säästöt olisivat 11 miljoonaa ja 4 miljoonaa vuonna 2028.

Muutosohjelmaan eivät sisälly mahdolliset palveluverkkomuutokset, joita aluevaltuusto käsittelee vasta alkuvuoden ja kevään aikana.

Aluehallitus korostaa, että talouden tasapainottaminen vaatii pitkän aikavälin ratkaisuja ja lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Arviointimenettely voi tuoda lisäaikaa, jos toimenpideohjelma hyväksytään ministeriöiden kanssa.

– Alijäämän kattamisaikataulu täytyy määritellä toimenpide-ehdotusten toteutusaikataulun mukaisesti eikä päinvastoin, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela evästää.

Aiempien vuosien talousarviot eivät ole pitäneet, mutta Jokelan mukaan ensi vuoden talousarvio on laadittu todella realistiseksi.

Henkilöstöön kohdistuu merkittäviä muutoksia.

Hyvinvointialuejohtaja muistuttaa myös oikeuskanslerin kannanotosta, jonka mukaan valtion velvollisuus on huolehtia riittävästä rahoituksesta ja hyvinvointialueen talouden tasapainottamisesta.

– Arviointiryhmä ei ole ainakaan vielä tähän mennessä puuttunut lainkaan riittämättömään valtionrahoitukseen ja sen valuvikojen korjaamiseen.

Lapin kunnat ovat aikanaan ilmoittaneet käyttäneensä sote-palveluihin vähän rahaa, minkä vuoksi valtio ”rankaisee” Lapin hyvinvointialuetta vuosittain noin 50 miljoonan rahoitusleikkauksilla.

Talousarviossa säästöjä aiotaan saada panostamalla ennaltaehkäisyyn ja digitaalisiin palveluihin. Kotihoito panostaisi esimerkiksi lääkeautomaatteihin ja etäkotihoitoon tarvittaviin laitteisiin.

Etävastaanotot ja hoitopuhelut muuttuvat maksullisiksi, laboratorionäytteiden kriteerit yhtenäistetään ja suun terveydenhuollossa otetaan käyttöön keskitetty ajanvaraus. Lapin keskussairaalassa sairaansijoja vähennetään ja vuodeosastoja yhdistetään. Hoitotarvikekustannuksia ja lääkehävikin määrää pyritään pienentämään.

Henkilöstöön kohdistuu merkittäviä muutoksia.

Vuokratyövoimaa vähennetään, sijaisuuksia harkitaan tarkemmin ja työvuorosuunnittelua kehitetään. Ikääntyneiden palvelut muuttaisi avoimia lähihoitajien tehtäviä hoiva-avustajien tehtäviksi. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennetään kymmenellä kolmen kuukauden aikana. Tukipalveluissa tehostetaan omaa työtä ja vähennetään palvelujen ostoa.

Säästötoimet vaikuttavat henkilöstöön irtisanomisten ja mahdollisten lomautusten kautta. Tukipalveluissa irtisanomiset voivat koskea enintään 103 henkilöä ja sote-palveluissa enintään 262. Hyvinvointialue harkitsee myös kahden tai kolmen viikon lomautuksia, jotka toteutetaan niin, ettei lakisääteisten palvelujen järjestäminen vaarannu.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle investointisuunnitelmaa, jossa useita hankkeita siirrettäisiin ensi vuodelta tuleville vuosille.

Ensi vuoden isoin investointia vastaava sopimus olisi Sodankylän hyvinvointikeskuksen 17 miljoonan leasing-sopimuksen siirtäminen kunnalta suoraan hyvinvointialueelle.

Isoimpia varsinaisia investointeja ovat muun muassa Rovaniemen uusi pelastusasema, joka vie 34 miljoonaa euroa ja lastensuojeluyksikkö Lounaiselle palvelualueelle, joka maksaa yhdeksän miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitellaan toimitilojen perusparannuksia ja digitaalisten palvelujen kehittämistä.