Mielipiteet
Hyvinvointialue on mission impossible
Olen syntynyt 1952 eli kuulun suuriin ikäluokkiin. Kun synnyin, sodan jäljet olivat vielä näkyvissä ja elämä oli vielä monenlaisten ongelmien täyttämää, mutta tulevaisuus näytti kuitenkin valoisalta.
Suomessa siirryttiin kohti teollistuvaa ja vaurastuvaa yhteiskuntaa. Ensimmäinen askel kohti hyvinvointiyhteiskuntaa oli, kun yli puoli miljoonaa lasta pääsi osalliseksi 1949 säädetystä lapsilisälaista, joka oli tuntuva apu suurilapsisille perheille.
Talouskasvu jatkui vahvana ja tuolloisilla päättäjillä oli vahva halu kehittää Suomea entistä voimakkaammin pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Kunnat rakensivat kattavan kansakouluverkoston, kunnansairaaloita ja maakuntien keskuksiin rakennettiin keskussairaalat.
Yhteiskunnallinen tasa-arvo vahvistui.
Talouskasvu synnytti optimismin. Hyvinvointiyhteiskunnan tuntomerkeiksi säädettiin työeläke-, työttömyysturva, kansanterveys- ja sairausvakuutuslait. Lapset pääsivät päivähoitoon.
Kun itse kävin maksullisen keskikoulun ja lukion, josta sain ylioppilaslakin vuonna 1972, lapset ja nuoret pääsivät sen jälkeen opiskelemaan maksuttomassa peruskoulussa. Yhteiskunnallinen tasa-arvo vahvistui.
Hyvinvointi-Suomen tuntomerkeiksi tulivat vahvistuva sosiaaliturva ja voimakas sivistyksellinen kehitys, joita ei edes 1990-luvun lama murtanut, vaikka rajusti koettelikin. Suomi kuului maailman 20 vauraimman valtion joukkoon.
Valtion talous sakkasi pahasti ja nyt voi sanoa: pysyvästi.
2008 USA:n finanssikriisi ravisteli maailmaa eikä Suomikaan jäänyt siitä osattomaksi. Valtion talous sakkasi pahasti ja nyt voi sanoa: pysyvästi.
Tähän asti Suomen hallitukset olivat onnistuneet hyvinvointirakenteiden säilyttämisessä, mutta nyt poliittiset ratkaisut osoittautuivat riittämättömiksi.
Kuvaavia mittareita ovat valtion velka ja työttömyysluvut, jotka tuolloin lähtivät laukalle, eikä vauhti vieläkään ole hidastunut.
Seurauksista kärsitään vieläkin.
Vuonna 2020 maailma ajautui tilanteeseen, johon se ei kyennyt ehkäisevästi reagoimaan. Kiinan Wuhanista alkanut koronavirus rantautui epidemiana Euroopan jokaiseen maahan. Seurauksista kärsitään vieläkin.
Helmikuussa 2022 Vladimir Putin aloitti erityisoperaation Ukrainaan. Suomi päätti käytännössä yksimielisesti hakea NATO:n jäsenyyttä. Negatiiviset vaikutukset valtion talouteen laskettiin miljardeissa ja katettiin ennätysmäisellä velanotolla.
Tosiasiallisia säästölukuja ei ole esitetty.
Näitten keskellä Suomessa alettiin vuonna 2023 toteuttamaan yli kaksi vuosikymmentä valmisteltua soteuudistusta.
Odotukset kuntien varalla toimineen järjestelmän siirtymisestä valtion leveämmille harteille olivat suuret ja ihmisten usko hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden parantumiseen oli vahva.
Jo toiminnan alussa talousvaikeudet nousivat esille. Nyt kolmen vuoden kuluttua koko soteuudistus on kriisiytynyt ja hyvinvointialueet ajautuneet muutamaa poikkeusta ja Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta kestämättömään tilanteeseen.
Lapin osalta valtiovarainministeriön nimittämä arviointiryhmä on julkistanut madonluvut, jotka toteutuessaan romuttavat terveydenhoidon ja sosiaalitoimen niin, että kansalaisten perustuslain mukaiset palvelut eivät toteudu. Tosiasiallisia säästölukuja ei ole esitetty.
Sanoin Laphan toiminnan alkaessa oman kokemukseni perusteella, että tehtävä on ”mission impossible” eli mahdottomuus.
Länsirajalle jäisi yksi vuodeosasto Kemiin. Lukuisia ympärivuorokautista asumista tarjoavia palveluasumisyksikköjä määrätään lakkautettaviksi, vaikka tilat ovat täydessä käytössä.
Kun tällä hetkellä yli 70-vuotiaiden määrä on jo miljoona ja kasvaa seuraavan vuosikymmenen aikana, toimintojen alasajamisen ja palvelutarpeiden kasvun välillä on sovittamaton ristiriita.
Sanoin Laphan toiminnan alkaessa oman kokemukseni perusteella, että tehtävä on ”mission impossible” eli mahdottomuus. Olin oikeassa.
Lapissa kerätyt adressit arviointiryhmän esityksiä vastaan ovat keränneet tuhansia huolestuneitten ihmisten allekirjoituksia.
Puolustusmenojen kasvattamista ihan ymmärrettävästi perustellaan ulkoisella turvallisuudella. Samalla kuitenkin jää huomaamatta, että sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentäminen luo sisäistä turvattomuutta.
Arvioiryhmän esittämin ratkaisuihin ei Lapha ole pystynyt muodostamaan yhteistä kantaa ja tuskin pystyykään, kun aikaa on alle kuukausi. Lapissa kerätyt adressit arviointiryhmän esityksiä vastaan ovat keränneet tuhansia huolestuneitten ihmisten allekirjoituksia.
Elämän viimeisen ajan elän valtiossa, jonka hyvinvoinnin perusteita nakerretaan.
Aloitin tämän kirjoitukseni sillä, että synnyin valtioon, joka rakensi hyvinvointia ja loi turvallisuutta. Nyt kuitenkin ikääntyneenä ja vaivojen lisääntyessä, miljoonan muun ohella, joudun toteamaan, että elämän viimeisen ajan elän valtiossa, jonka hyvinvoinnin perusteita nakerretaan ellei ymmärrystä ja halua tilanteen korjaamiseen löydy.
Kirjoittaja on Muonion kunnanvaltuuston jäsen ja kunnallisneuvos.