Paikallisuutiset

Hyvinvointialue etsii 130 hakijan joukosta vakinaiset sijaiset – Pula asunnoista ja työntekijöistä haastaa pohjoisella alueella

Lapin hyvinvointialue haastattelee parhaillaan vakinaisia sijaisia uuteen Osaajakeskukseen. Työtä haki yhteensä 130 hoitajaa.

Laajan varahenkilöstön myötä hyvinvointialue säästää muun muassa sijais- ja kutsurahoissa sekä kalliissa vuokratyövoiman ostamisessa useita miljoonia vuosittain.

Osaajakeskuksen avulla hyvinvointialue turvaa henkilöstön riittävyyden ja saa pitkäaikaisia hoitajia yksiköihin. Sijaisuudet koskevat sekä sosiaali- että terveyspalveluita. Järjestelmä on jo toiminut Lapin keskussairaalassa ja nyt se on laajennettu kaikille neljälle palvelualueelle: pohjoinen, itäinen, kaakko ja lounainen palvelualue.

Pitkäaikaiset sijaiset vakinaistetaan järjestelmään ja sijaisia käytetään kaikissa kunnissa, joissa tarvetta on.

– Sijaiset liikkuvat muutaman yksikön alueella. Yleensä henkilöllä on yhdestä kolmeen paikkaa, Hoitotyön johtaja Leena Karjalainen sanoo.

Pohjoisella palvelualueella on työvoimapula ikääntyneiden ja terveyspalvelujen vastuualueilla. Leena Karjalainen

Karjalainen korostaa, että hyvinvointialue pyrkii saamaan hyvät sijaisresurssit koko Laphan alueelle. Pohjoisella alueella on kuitenkin vaikea tilanne. Pohjoiseen alueeseen kuuluu myös Utsjoki, Enontekiö, Inari, Ivalo, Muonio, Kittilä ja Kolari.

– On pula asunnoista ja pitkät etäisyydet. Pohjoisella palvelualueella on työvoimapula ikääntyneiden ja terveyspalvelujen vastuualueilla. Erityisesti ikääntyneet ja kotihoito on haaste.

Palveluita ei tule pelkästään lääkäreiden ansiosta, hoitajia tarvitaan tosi paljon. Leena Karjalainen

Tällä hetkellä keskuksessa on hakuprosessi meneillään.

– Meillä oli julkinen haku. Hakijoita oli noin 130, joita haastatellaan parhaillaan, Karjalainen kertoo.

Osa sijaisista tekee pitkäaikaisia sijaisuuksia koko ajan samassa yksikössä ja sijaistaa esimerkiksi vuosilomat. Lisäksi on varahenkilöstö, joka tekee äkillisiä poissaoloja.

Ennakointia Karjalainen pitää myös tärkeänä, että ihmisiä saadaan koko Lappiin. Hän kertoo, että on mietitty, olisiko jonkinlainen ”syrjäseutulisä” mahdollista ottaa käyttöön. Se ei kuitenkaan ole nyt ajankohtaista.

– Palveluita ei tule pelkästään lääkäreiden ansiosta, hoitajia tarvitaan tosi paljon.

Jos ei ole sijaisia ei voida mahdollistaa lyhyempää työaikaa. Leena Karjalainen

Karjalainen kehuu, että järjestelmä tuo hoitotyöhön paljon hyvää. Iso asia tulee olemaan saavutetut kustannussäästöt, kun ei tarvitse käyttää vuokratyövoimaa. Pysyvä henkilökunta luo potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia sekä helpottaa lähijohtajan työtä.

Vakinainen henkilöstö kykenee myös paremmin rakentamaan omaakin henkilökohtaista elämää. Järjestelmän avulla poistuma voidaan myös ennakoida. Lisäksi pystytään joustamaan työelämässä, jos joku haluaa muuttaa työaikaa oman elämäntilanteen mukaan.

– Jos ei ole sijaisia ei voida mahdollistaa lyhyempää työaikaa.

Haasteena hyvinvontialueella on eläköityminen. Johto joutuu miettimään, mistä saadaan uutta henkilöstöä. Karjalaisen mukaan eläkepoistuma tulee olemaan lähiaikoina valtavan suuri.

– Se, miten sähköinen asiointi auttaa meitä ikääntyneiden palveluissa, on vielä kysymysmerkki. Pakko on keksiä jotain ratkaisuja. Henkilökohtainen kontakti on kuitenkin tärkeä asia erityisesti ikääntyneiden palveluissa.

Tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueen toimesta Lapissa ei ole käynnissä ulkomaalaisen henkilökunnan rekrytointia. Myanmarilaisista hoitajista Karjalainen on kuitenkin saanut vain hyvää palautetta.

– Ylitorniolla koko henkilöstö on ollut mukana perehdyttämisessä ja auttaneet heitä kotiutumaan.