Paikallisuutiset

”Historialliset hetket ovat kyseessä”

Kittilä hakee poikkeuslupaa TE-palveluiden järjestämiseen yhdessä Tunturi-Lapin ja Pellon kanssa.

Kunnanvaltuusto hyväksyi Kittilän kunnan osalta sopimuksen yhteisen työllisyysalueen muodostamisesta Tunturi-Lapin kuntien Enontekiön, Kolarin ja Muonion sekä Pellon kunnan kanssa. Kittilä toimii organisaatiossa vastuukuntana.

Maanantain valtuustossa päättäjät keskustelivat asiasta ensin ryhmissä, sitten vielä kyselytunnilla sekä päätöksenteon yhteydessä.

Kunnat ovat väkimäärältään liian pieniä järjestämään palvelut yksin, ja kuntien yhteisalueenakin poikkeuslupa tarvitaan.

– Meiltä ei löydy alueelta 20 000 työllistä, joka työllisyysalueen pohjana on. Meillä on vajaat 9000 työllistä. Joudumme hakemaan poikkeuslupaa, jonka valtioneuvosto käsittelee, kunnanjohtaja Timo Kurula alusti kyselytunnilla.

Myönteisten päätöksen uudesta työllisyysalueesta olivat ennen Kittilää jo tehneet Muonion ja Enontekiön kunnanvaltuustot. Kolarissa asiasta päätetään torstaina, ja Pellossa valtuusto kokoontui Kittilän tapaan maanantaina.

– Työllisyysalueella mennään myönteisessä hengessä, Kurula sanoi valtuuston kyselytunnilla.

Kittilä joutuu katsomaan perään, että muut kunnat hoitavat tehtävää lain perusteella. Mikko Kesä

Ennen asian käsittelyä poikkeuslupahakemuksesta piti alustuspuheenvuoron työllisyysasiantuntija ja tutkija Mikko Kesä.

– Historialliset hetket ovat kyseessä, koska valtio on siirtämässä kunnille uutena tehtävänä työvoima- ja elinkeinopalvelut. Lapissa on muodostumassa neljä aluetta. Te olette toinen iso alue Pohjoisimman Lapin ja Itä-Lapin rinnalla, Kesä sanoi ja totesi, että poikkeuslupa on hyvin perusteltu Kittilän vastaamalla alueella pitkien etäisyyksien ja saamenkielisyyskysymyksen vuoksi.

Enontekiön kunta kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen. Alueella puhutaan pohjoissaamea.

Lapissa muut suunnitellut alueet ovat Rovaniemi, jossa myös Ranua on mukana, Meri-Lappi vastuukuntanaan Tornio sekä Pohjoisimman Lapin ja Itä-Lapin alue, jossa Sodankylä on vastuukuntana.

Uusien alueiden on määrä toimia vuoden 2025 alusta. Kunta perustaa kunnanhallituksen alaisen uuden jaoston, joka toimii kuntien yhteisenä toimielimenä ja vastaa TE-palveluiden järjestämisestä. Jaostoon tulee kunnista kahdeksan jäsentä: Kittilästä kolme, Kolarista kaksi ja lopuista yksi. Puheenjohtajuus on Kittilässä, ja varapuheenjohtajuus kiertää. Kunnan on myös päivitettävä hallintosääntöään.

– Vastuukunnalla on viranomaiselle kuuluva toimivalta, mutta voidaan tehdä erilaisia sopimuksia kuntien kanssa, joissa delegoidaan viranomaisille kuuluvaa toimivaltaa, Kesä sanoi.

Hänen mukaansa delegoinnin avulla voi osallistaa muita työllisyysalueen kuntia tekemään osaltaan palveluita ja vaikuttamaan työllisyyteen ja vähentämään työttömyyttä.

– Mutta Kittilä joutuu katsomaan perään, että muut kunnat hoitavat tehtävää lain perusteella, Kesä lisäsi.

Valtiolta on siirtymässä alueelle 12 työntekijää, ja kaikkiaan työvoimaa olisi 16 henkeä. Kittilässä olisi yhteensä seitsemän TE-asiantuntijaa, joista viisi suorassa asiakaspalvelussa. Henkilöstön on tarkoitus olla koko alueen asiakkaiden käytettävissä mutta jaoteltuna kuntiin, jotta lähipalvelut voidaan toteuttaa.

– Muuten tämä olisi hirveän jäykkä systeemi, jos henkilöt tekisivät vain kunnan asiakkaiden kanssa töitä. Silloin voisi olla tilanne, että on paljon asiakkaita jossain, jossain ei yhtään. Etäasioinnin kautta voi esimerkiksi auttaa toisen kunnan asiakkaita, Kesä totesi.

Uusien alueiden muodostamisesta ei enää valtuustossa juuri käyty keskustelua. Valtuutettu Paula Nevalainen (vas.) sanoi, että yhteistyö länteen on luontevaa.

– Vaikka vastuualue tulee Kittilään, alueelle jäävät työntekijät, jotka ovat tehneet yhteistyötä Norrbottenin ja Ruotsin kanssa. Se on erityispiirre, ja meidän elinkeinopoliittinen rakenne on sama.

Nevalainen kertoi myös, että Kittilässä on panostettu jo pitkään elinkeinoelämän kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon.

– Paperit ovat hyvät, nyt jäämme vain odottamaan, mikä lopputulos on.

Kuntien on sovittava yhteisistä alueista lokakuun loppuun mennessä. Kesän arvion mukaan alueet olisivat valmiina valtioneuvoston käsittelyn jälkeen helmikuun loppuun mennessä.

Kunnanjohtaja Timo Kurula sanoi, että valtioneuvosto joko hyväksyy hakemuksen tai antaa lisäperustelupyynnön. Tarvittaessa tehdään vaihtoehto B.