Paikallisuutiset

Hirvenpyyntilupia Kittilään viimevuotista enemmän — Kasvu tulee lähinnä vasoista

Hirvestys alkaa Lapissa syyskuun alussa. Kuva: Teijo Määttänen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hirvenmetsästykseen on myönnetty Lapin alueelle reilut 6000 pyyntilupaa. Lupamäärä nousi edellisvuodesta 35 prosenttia. Suomen riistakeskuksen mukaan hirvikannan vasatuotto on Lapissa noussut aallonpohjan jälkeen useiden vuosien ajan, erityisen hyvä vasatuotto on ollut Lounais- ja Etelä-Lapissa.

Metsästyksen jälkeisessä hirvikannassa tavoitteena on 20–30 prosenttia vasoja, millä pyritään pitämään kannan ikärakenne tuottavana ja hirvikannan ikäluokat ennustettavan suuruisina. Tavoitteen saavuttamiseksi myönnetyissä pyyntiluvissa on lisätty vasojen osuutta monilla alueilla.

Kittilän riistanhoitoyhdistyksen alueelle lupia on myönnetty eniten Lapissa, yhteensä 650, kun viime vuonna luku oli 502.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Heikkilä kertoo, että myönnetty lupamäärä oli odotettavissa Luonnonvarakeskuksen lentolaskentojen perustella. Vasalupia on aiempaa enemmän, mikä tarkoittaa Heikkilän mukaan sitä, että syksyllä metsästetään tuottoa pääoman sijaan. Lapissa on totuttu usein metsästämään isoja hirviä, joista saadaan paljon lihaa.

– Täälläkin muutetaan ajatusmaailmaa siihen, että kun kanta kasvaa, niin haetaan sitä sopivaa ikähaarukkaa.

Kittilässä vasaprosentti on 60. Kun yhdellä luvalla voi ampua yhden aikuisen tai kaksi vasaa, metsästyskaudella kiintiö on 570 vasaa.

Suomen riistakeskuksesta kerrotaan, että vasanpyynnillä päästään tasaisempaan hirvikannan kehitykseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Nyt kun vasalupia on totuttua enemmän, toiveenamme on, että niitä myös käytetään. Moni voi ajatella, että vasan lupia pitää käyttää säästellen, jotta tulevinakin vuosina on hirviä. Hirvi on kuitenkin pitkäikäinen eläin, eikä myönnetyillä vasaluvilla ole riskiä siitä, että joku ikäluokka ammuttaisiin kokonaan pois, Suomen riistakeskus Lapin riistasuunnittelija Eerojuhani Laine kertoo.

Hänen mukaansa tarpeeksi suuri vasasaalis on ollut monilla alueilla vaikea saavuttaa ja vasoja on jäänyt talvehtivaan kantaan enemmän kuin tavoiteltu alle 30 prosenttia.

Liikenne- ja metsävahinkojen määrä Lapissa on pysynyt kohtuullisena

Edellisen kolmen vuoden aikana Lapissa on tapahtunut noin 90 hirvikolaria vuodessa ja hirven aiheuttamia metsävahinkoja on korvattu vuosittain noin 50 000 euron arvosta.

Alkuvuoden hirvikolareiden määrä (26) on tilastojen perusteella samalla tasolla kuin edeltävinä vuosina. Kittilän riistanhoitoyhdistyksen mukaan Kittilän alueella hirvikolareita on ollut vähän. Kauriita sen sijaan on juossut autojen alle kesän aikana aiempaa enemmän.

Myönnetyllä metsästyslupamäärällä hirvien aiheuttamat vahingot pyritään pitämään kohtuullisella tasolla, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet hirvikannan hoidossa ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena.

Myönnetty pyyntilupamäärä perustuu Lapin alueellisen riistaneuvoston keväällä 2024 Lapin yhdeksälle hirvitalousalueelle asettamiin hirvitalousaluekohtaisiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitehaarukoiden mukainen hirvikanta Lapissa on 13 639–19 831 hirveä, keskimäärin noin 16 735 hirveä. Viime syksyn metsästyksen jälkeen jäävä kanta oli Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan 17 150 hirveä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hirvenmetsästyksen ensimmäinen pyyntijakso Lapissa on 1.–20. syyskuuta. Toinen pyyntijakso alkaa 4. lokakuuta ja päättyy 15. tammikuuta. Poronhoitoalueella koiran käyttö on kielletty metsästyksessä tammikuussa.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä