Kulttuuri

Hevostenhoitoalue, autorata ja sotilaskoti – Ylimuonion varuskunta heräsi eloon, kun Kosti Hietala löysi vanhan kartan

80 vuotta vanha ruutupaperi avasi oven Ylimuonion varuskunnan elämään. Alueelta löytyy muun muassa Muonion ensimmäinen autojen testirata.

Ylimuonion varuskunnan karttaluonnos herättää sota-ajan eloon. Kuva: Eva Kaján

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tuossa oli sotilaskoti, paikallishistorioitsija ylimuoniolainen Kosti Hietala osoittaa autosta kylämaisemaa, joka sijaitsee keskellä entistä Ylimuonion varuskuntaa.

Hietala törmäsi varuskuntaa esittävään karttaan vuonna 2016 kansallisarkistossa tutkiessaan Muonion sotahistoriaa. Hän ei ollut aikaisemmin kuullut kenenkään puhuvan varuskunnasta.

Vanhalla kylänraitilla sijaitsivat muun muassa apteekki, kenttäposti, keittiö, rahasto ja upseerien ruokala. Varuskunnassa oli kaikki tarvittava, jopa oma sähköjärjestelmä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Alueella oli myös koulutusta, sillä Hietalan löytämistä papereista löytyy kolme päivää kestävä hevosupseerikurssi ja hevostenhoitopaikka. Kuriakin pidettiin yllä. Varuskunnassa oli ehdoton tanssikielto ja sotilas, joka vaihtoi nahkakenkänsä ruotsalaiseen kahviin, sai kurinpitorangaistuksen.

– Paikalliset ovat toki aina tienneet, että heidän taloissaan on asunut suomalaisia sotilaita, mutta ei ole puhuttu Ylimuonion varuskunnasta.

Kosti Hietala löysi Ylimuonion varuskunnan pohjapiirroksen ja listan rakennuksista kansallisarkistosta Kuva: Eva Kaján

Dokumentti, joka alun perin herätti Hietalan mielenkiinnon, on iso ruutupaperi. Siihen on kynällä piirretty Ylimuonion kylän kartta ja varuskunnan rakennukset. Päiväys on 20. joulukuuta 1944. Varuskunnan tarkat päivämäärät eivät ole aivan selvillä, mutta perustamiseen liittyviä dokumentteja löytyy marraskuusta 1944 eteenpäin ja kirjelmien hävittämiseen liittyviä asiakirjoja kesäkuuhun 1945 asti.

Karttaan liittyy varuskuntakäsky, joka määritteli alueen. ”Utkujärven silta–Muonion Autokolonnan välinen alue muodostaa Ylimuonion varuskunnan” lukee käskyssä päiväyksellä 11. huhtikuuta 1945.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kosti Hietala löysi Ylimuonion varuskunnan pohjapiirroksen ja listan rakennuksista kansallisarkistosta Kuva: Eva Kaján

Utkujärven sillan kohdalla toisella puolella järvi on jo jäässä. Toisella puolella vesi liikkuu vielä raskaana. Tarinan mukaan evakosta ja sodasta palanneita ylimuoniolaisia käännytettiin sillalta takaisin, sillä siinä olivat vastassa vartijat ja portti – ihan niin kuin varuskunnissa tänä päivänäkin.

– Tuossa on poteroita, Hietala mainitsee ohimennen.

Aivan tien vieressä, sillan pohjoispäädyssä vasemmalla puolella näkyy kuoppa metsänrajassa. Sodan jäljet ovat 80 vuoden jälkeen hienovaraisia.

Välillä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ennen varuskunnan perustamista suomalaiset olivat tulittaneet Ylimuoniossa olevia saksalaisia Nulusniemestä käsin.

– Suomalaiset ampuivat 800 kranaattia karkottaakseen saksalaiset, ja näiden jättämiä jälkiä näkyy rakennuksissa edelleen, Hietala kertoo.

Osa sen aikaisista rakennuksista on paikoillaan, osa on purettu uusien tieltä ja jotkut rakennuksista on siirretty.

Ylimuonion sotahistoria näyttäytyy eri tavoin Ylimuonion kylällä. Suomalaisten kranaattitulen jäljet näkyvät autiotalon seinässä. Kuva: Eva Kaján

Keskellä kylää sijaitsee edelleen vanha punahirsinen autiotalo, jonka pihaan pitää kulkea ryteikön läpi. Punaisessa hirressä on selvästi nähtäviä kranaattien repimiä jälkiä.

Kun saksalaiset vihdoin jatkoivat matkaa, he ehtivät polttaa Ylimuonion kylän eteläpäädystä viisi taloa ja mökin. Hietalan isän talo oli yksi niistä. Se oli rakennettu vuonna 1932 ja ehti olla pystyssä noin kymmenen vuotta.

Nykyisen talonsa Hietala rakennutti 1990-luvulla. Sekin sijaitsee poltetun talon kivijalassa järven puolella.

Aivan Hietalan kotitalon läheisyydessä sijaitsivat varuskunnan autokorjaamon tilat, jossa toimi esimiehenä eräs sotilasmestari Oiva Ahtisaari. Ahtisaaren kotona odotti pian kahdeksan vuotta täyttävä Martti-poika, josta tulisi Suomen tasavallan 10. presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja.

Paikalliset ovat aina tienneet, että Ylimuonion taloissa asui suomalaisia sotilaita, mutta varuskunnan historia tuli paikalliselle historioitsijalle Kosti Hietalalle yllätyksenä. Kuva: Eva Kaján

Valtatie 21:n varrella sijaitsevan Ylimuonion vanhan koulun tiloissa oli varuskuntasairaala. Sen lähettyvillä sijaitsi myös karttaan merkitty liinavaatevarasto. Valtatien varrella on myös sotilaiden telttailualue, jonka raivattu maa avautuu tällä hetkellä asutun talon pihana.

Kylän pohjoispäädyssä on paikka, jossa oli Käsivarren sotaa johtaneen eversti Albert Puroman esikunta. Pian esikunnan jälkeen sijaitsivat autokolonnan tilat ja sitten saavuttiin kylän rajalle. Tähän päättyi varuskunta-alue. Tie näyttäytyy tänä päivänä tyhjänä, mutta edessä olevaan osuuteen liittyy kiinteästi varuskunnan liikennekäsky N:O 3/45.

– Tässä on ollut Muonion ensimmäinen autojen testirata. Se oli kahden kilometrin rata, jossa testattiin varuskunnan autohuollosta tulleet autot, Hietala kertoo.

Muonion ensimmäinen testirata on kahden kilometrin pätkä Ylimuonion kylän pohjoispäädyssä. Varuskunnassa huolletut autot käyttivät tieosuutta testiratana. Kuva: Eva Kaján

Hietala antaa valistuneen arvauksen, että varuskunnassa on saattanut olla ainakin sata sotilasta töissä, mutta tarkka luku vaatisi lisätutkimusta.

Hän arvioi, että varuskunnan historia on jäänyt unohduksiin samoista syistä kuin Lapin sodan yksityiskohdat yleensä: etelässä oli jo rauha ja jälleenrakentaminen alkanut. Kansainvälinen media oli Lapin sodan aikana sijoittunut mukavammin Haaparannan kaupunginhotelliin. Jokivartta ylöspäin oli vaikea matkustaa ja majapaikkoja oli harvassa.

Kosti Hietala on tutkinut paljon Muonion sotahistoriaa. Kotona hänellä on iso arkisto. Kuva: Eva Kaján

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä