Ihmiset

Heta muutti melkein 1000 kilometriä päästäkseen Enontekiölle erälukioon – ”Jotenki se houkutteli hakemaan”

Pian 16-vuotias Heta Mäkinen tuli yksin Hettaan Sastamalasta.

Hettaan kertyy kilometrejä Sastamalasta, siitä Tampereen kupeesta, yhteensä 972.

Pitkästä välimatkasta huolimatta lokakuussa 16 vuotta täyttävä Heta Mäkinen muutti yksin Sastamalasta Enontekiölle käydäkseen täällä erälukion.

Ylivieska oli aiemmin ehkä pohjoisin paikka, missä Heta oli käynyt ennen Enontekiölle muuttoaan, sillä hänen sisarensa asuu siellä.

Olen jo aika tyytyväinen: kaikki lukion oppilaat ovat kavereita ja opettajat on kivoja.

Heta kertoo alun perin halunneensa mennä ammattikouluun, mutta kun hänen äitinsä näytti jutun, jossa kerrottiin Enontekiön erälukiosta, paikka kuulosti jo nimensäkin perusteella niin kivalta, että Heta päätti hakea.

– Äitiki sanoi, että kai sä nyt tajuut, mihin sä oot menossa, Heta kertoo ja tarkentaa, ettei opiskelu välttämättä ole hänen juttunsa ollut.

– Mutta kyllä se tästä menee, päivä kerrallaan.

Heta tiesi odottaa, että lukio-opiskelu tulee kaiken kaikkiaan olemaan haastavaa.

– Jotenki se houkutteli hakemaan, ja olen jo aika tyytyväinen: kaikki lukion oppilaat ovat kavereita ja opettajat on kivoja.

Pontta lukioon haulle antoi mahdollisuus opiskella saamen kieltä ja sitä paitsi jokainen, joka on etelästä, haluaa Hetan mukaan joskus asua Lapissa.

Äiti ja mummu olivat kuitenkin ensin meinanneet, että miksi ihmeessä piti heti lähteä niinkin kauas kuin Enontekiölle.

Sirpa anto mulle sen pyöränki, se on kyllä ollu pelastus täällä.

Kuraattori Tiinu Ristinen on kertonut ja näyttänyt Hetalle paikkoja Hetassa. Koulun jälkeen Heta on kierrellyt ja katsellut kylää pyöräillen ominkin päin.

– Mun mielestä täällä on hieno yhteisö. Koulussa on kavereita, ja ihmiset moikkailee, Heta kertoilee.

Metka-kirppiksen Sirpa Peltovuoma etenkin on ollut suureksi avuksi neuvomalla kaikella tavoin ja esimerkiksi hakemalla Hetan kanssa hänen isoja pakettejaan Postista.

– Ja Sirpa anto mulle sen pyöränki, se on kyllä ollu pelastus täällä.

Omaan kotiin Heta ei vielä ole aivan täysin asettunut, sillä hänen on tarkoitus mennä katsomaan toista asuntoa, joka on täysin kalustettu.

– Aika lailla itte asunnon piti hommailla. Kysyimme lukiosta, onko täällä asuntolaa, mutta neuvottiin menemään Kodian-sivuilta kattoon asuntoja, Heta kertoo.

Eka päivä kahden vuoden kotikoulun jälkeen oli sosiaalisesti tosi raskas.

Erälukion aloitti tänä vuonna kahdeksan, Heta heistä yhtenä.

Sastamalassa hän kävi aiemmin noin 500 oppilaan ja 60 opettajan Sylvään peruskoulua, tosin peruskoulun kaksi viimeistä vuotta hän suoritti kotikoulussa.

Opiskelu lukiossa on Hetan mielestä startannut hyvin, vaikka ensimmäisen päivän jälkeen hän olikin ollut lähes valmis pakkaamaan tavaransa ja lähtemään.

– Eka päivä kahden vuoden kotikoulun jälkeen oli sosiaalisesti tosi raskas.

Sen Heta on jo huomannut, että opiskelutempo on huomattavan paljon nopeampaa kuin peruskoulussa. Esimerkiksi ruotsin kieli tuntuu vaikealta, mutta hän uskoo kyllä sopeutuvansa tänne hyvin, etenkin kun luokalla on niin vähän luokkakavereita.

Ruska on Lapissa hieno, sen Heta tietää jo ennestään, ja syksystä ja talvesta hän kertoo eniten pitävänsäkin.

– Emmä varmaan muuten ois tänne tullu.

Sastamalassakin on lunta, mutta enimmäkseen loskana.

Tähän mennessä Heta kertoo valinneensa kaikki eräkurssit, mitä on ollut valittavissa. Lukio-opinnoista tehdään varsinaiset valinnat seuraavan kurssin aikana.

Neljän päivän vaellus Hetta-Pallakselle oli juuri viime viikonloppuna. Vaelluksen jälkeen tytön fiilis oli hyvä, vaikka vähän väsynyt. Reissulla oli mukana myös koiria, ja ne olivat Hetan mielestä hauskinta antia. Yllätyksiäkin vaellukselta jäi käteen.

– Se, kuinka kipeeks mun jalat tuli sielä.

Kyllä mä nyt paljon mettissä käyn, mutta se on lähinnä semmosta omatoimista haahuilua, ei hirveen extremeä.

Hetalla on partiotaustaa, joten luonto ei ole aivan vieras paikka, vaikka ei siellä hirveän useasti yöpynyt olekaan.

– Kyllä mä nyt paljon mettissä käyn, mutta se on lähinnä semmosta omatoimista haahuilua, ei hirveen extremeä, Heta nauraa.

Hetassa Heta on jo käynyt koulun takana olevassa metsässä marjastamassa ja sienestämässä. Hän etsii luonnosta myös jotakin, josta voi väkertää erilaisia käsitöitä.

– Veistoksia veistelen, ja kattoon voi vaikka laittaa riippumaan kävyistä tehtyjä koristeita.

Kirjastolle hänestä tullee vielä varmasti vakiokävijä, sillä Sastamalassa hän kävi kirjastossa "ihan koko ajan".

– Mä jotenki tykkään olla yksin, en oo hirveen sosiaalinen, Heta sanoo.

Lukioaika kuormittaa, joten muuna aikana hän tekee asioita mielellään pitkälti omissa oloissaan.

Vapaa-ajalla hän kertoo myös aika paljon piirtävänsä.

Hänellä oli etelässä paljon lintuja, viiriäisistä kultafasaaneihin, joten linnut ovat lähellä sydäntä. Samoin dinosaurukset, sillä Heta haluaisi olla paleontologi, joka tutkii fossiileja.

– Jotenki dinot on vaan niin kiinnostavia.

Sotilaskuvia hän piirtelee myös, koska haaveissa on mennä armeijaan, joko jalkaväkeen tai lentäjäksi.

Läksyiltä jäävä aika kuluu myös lemmikkejä hoitaessa, hänellä kun on kaksi akaattikotiloa.

– Ja vähän siiroja, Heta kertoo.

Sit se ois siinä.

Aika rikkaalta Heta voi Hetassa vaikuttaa, onhan täällä esimerkiksi Hetantie, Hetan Majatalo ja vaikkapa Hetan Musiikkipäivät.

Sen kuuleminen naurattaa tyttöä, mutta työntekoa hän kuitenkin kertoo miettineensä.

– Varsinkin 4H:ta, mutta sain tietää, että täällä ei ole.

Hetan mielestä olisi kuitenkin tosi hyvä, että nuoria työllistettäisiin.

– 4H:n kautta voi helposti tienata rahaa vaikka auttamalla puutarhatöissä.

Alkusyksyn kierreltyään Hettaa tuore lukio-opiskelija jo tietää kylän olevan rauhallinen, eikä täällä tarvitse huolehtia etelän kokoaikaisesta hälinästä tai ruuhkasta. Heta kertoo tykkäävänsä hiljaisuudesta, eikä juuri paljon muuta kaipaa, paitsi:

– Kyllä tänne vois jonku kuppilan tai kahvilan heittää, niin sit se ois siinä.